Miesystävä ei anna lahjaa

No, jospas sitä vaan kismittää vielä tänäkin päivänä se, että tuli muinoin ostettua naiselle 200 euron laukku, mutta liittopas kariutui. Mistä sen tietää miten karvas tappio se oli sille kyseiselle miehelle.
Moni mies on nuuka rahojensa suhteen vaikkeivät he sitä tunnustaisikaan. Uuden naisystävän kestittämisen kalleudestahan ne täälläkin joskus valittaa.

Jos sua harmittaa, puhu ulos se harmistus, niin että hänkin sen kuulee ja joutuu siihen reagoimaan. Mutta älä odota että hän muuttaa automaattisesti tapojaan ja alkaa heti yhdestä keskustelukerrasta toteuttamaan sun toiveitasi. On vieläkin hirveämpää jos mies alkaa tehdä jotain vasten omaa luontoaan, eli ostelee esim. mahdollisimman isoja koruja ja mahdollisimman isoja puskia kukkia tms., vain siksi, ettei tarvitse enää ikinä kuunnella valitusta.
Nimittäin sellaisenkin logiikan miehiä on olemassa...

Olisi hyvä löytää kultainen keskitie, ja sen löytää kun keskustelee ja oppii ymmärtämään kumppaniaan.

En ole miespuolinen, mutta vastaan kuitenkin. Ensimmäisenä tuli mieleen, että mies on varmaan saanut kunnolla turpiin parisuhdeosastolla ennen sinua. Ei siis uskalla täysillä panostaa suhteeseen ja heittäytyä mukaan. Ehkä on tulkinnut asiat niin, että vaikka osti kalliita lahjoja edellisessä suhteessa, niin suhde ei siltikään kestänyt eikä ehkä saanut sellaista arvostusta kuin olisi toivonut. Ottaa vastaan mitä sinä tarjoat, mutta ei ole itse kovinkaan vastavuoroinen. Ei kauhean reilua sinua kohtaan.

Meitä on moneksi. Yhdyn tuohon ylläolevaan "Jos sua harmittaa, puhu ulos se harmistus, niin että hänkin sen kuulee ja joutuu siihen reagoimaan."

Olen itse yli viisikymppinen mies ja myönnän että itsellenin tuo lahjojen hankinta on vaikeaa. On varmaan jotain pari vuotta siitä kun toin vaimolleni viimeksi kukkia. Joululahjan sentään hankin kunhan saan ensin udeltua mitä olisi toiveissa.
En juuri lahjo, mutten myöskään halua olla lahjottavana. Ymmärrän että kohteliaisuuslahjat kuuluvat hyviin tapoihin, mutta periaatteessa olen "turhia" lahjuksia vastaan. Jos taas tiedän, että jollekin tarvikkeelle on tarvetta, lahjoitan sellaisen mielelläni.

Tiedän että joistakin tuntuu epäkohteliaalta, kun en esim. kyläillessäni tuo jotain lahjusta mukanani, ja toisaalta itsestänikin tuntuu ikävältä silloin kun kylään tulijat tuovat muassaan jotain vain siksi että luulevat sellaista edellytettävän.

Tapauksessasi saattaa olla kysymys tällaisesta arvojen erilaisuudesta. Mies vain ei pidä pikku kohteliasuuslahjoja tärkeänä, eikä ole tiedostanut että sinulle ne olisivat tärkeä asia. Keskustelkaa asiasta. Älä syytä, kerro vain miltä sinusta tuntuu ja auta häntä ymmärtämään että tarvitset ainakin suhteen tässä vaiheessa tuollaisia huomionosoituksia.

Olette viestisi mukaan seurustelleet jo 2,5 vuotta, olisiko aika ryhtyä keskustelemaan, mitä luulet? Parisuhde, jossa on kompassi, purjeet, köli ja peräsin, on parempi kuin tuuliajolla oleva kumivene.

siivestäjä tai muuten vaan idiootti, auttaako tohon keskustelu, jos ei itse ymmärrä.

Mulla on tähän hieman raadollinen näkökulma, mutta valitettavasti joskus ihmiset ovat tämän näkökulman ansainneita.

Mies kuulostaa todella pihiltä ja itsekkäältä. Käytää sinua hyväkseen. Siihen pohjautuen, veikkaan tarinan 200 euron laukusta menneen näin.

Miehen ex on kärttänyt ko. laukkua pitkään - tai mies on halunnut suhteen alkuvaiheessa tehdä vaikutuksen rehvakkaasti (ehkä nainen on ollut hänen tasoaan korkeampi) - ja on mennyt laukun ostamaan. Pihiä miestähän moinen on ketuttanut jo tekohetkellä, mutta ajatellut saavansa sen takaisin korkojen kera.

Kukaan noin pihi mies ei osta omasta aloitteestaan noin kallista lahjaa. Toinen vaihtoehto on, että hänet on tuntenut olleensa jotenkin pakotettu siihen.

Nyt hän käyttää hairahdustaan lyömäaseena sinua vastaan. Esittää olevansa joviaali ja antelias. Kuvittelee itsekin päässään olevansa höveli kaveri, vaikka todellisuudessa on naisia kuppaava loinen.

Puhu hänelle. Kerro, mikä vaivaa. Kerro myös, ettet halua häntä enää omalla kustannuksellasi kestittää. Sopii kantaa kortensa kekoon, jos meinaa kuvioissa pysyä.

Kaikki rahani ovat jo vaimon tilillä, ja hän voi ostaa mitä haluaa. Silti pitää merkkipäivät muistaa, jotta vaimo tuntisi itsensä huomatuksi. Nainen kun haluaa tuntea olevansa miehen ajatuksissa.

Miehes on pihtari ja käyttää sua hyväksi. Ei halua suhun panostaa vaikka sinä passaat sitä, ostat ja laitat ruuat. Mies tekee susta palvelijan itselleen ja sinä vielä ostat sille synttäri lahjoja. Katso peiliin ja kysy itseltäsi että onko se sun arvoinen mies joka ei edes lahjaa osta. En mä ainakaan kehtais seurustella naisen kanssa jos en ostais sille lahjaa. Olisin tosi huono mies meinaan.

Äitikö sä sille olet, vai mikä ihme? Ostat lahjat, ostat ruoat, syötät ja juotat. Varmaan peittelet sänkyynkin ja luet sadun?

Hän on niitä tavallisia miehiä, jotka ei vaan osaa ostaa lahjoja. Esitä hänelle selkeät toiveet mistä tykkäisit, tai tee toivomuslista. Eihän se tietysti ole sitten yllätyslahja, mutta vähitellen hän saattaisi oppia hankkimaan lahjoja omatoimisestikin.

Minäkin jouduin tekemään näin vuosikaudet, mutta nyt jo tulee muutenkin lahjoja. Hänen keksimänsä lahjat saattavat olla joskus aika outoja kuten kukkaruukku, keittiösakset, urheiluväline jota en ikinä käytä... mutta se kertoo vain siitä että häneltä varmaan puuttuu aivoista kyky arvioida sopivaa lahjaa, ja se pitää hyväksyä. Timanttejakin olen saanut, jos vaan olen itse pyytänyt, ja hän on ollut selvästi onnellinen kun on "osannut" antaa jotain onnistunutta..

Meillä nuo miehen antamat lahjat ovat joko teknisiä laitteita josta molemmat hyötyvät tai sitten koruja.

Juu, onhan se vähän hassua avata joululahja (minulle osoitettu) ja mies sitten sanoo että "mä ostin sulle tällasen mut mäkin voin sitä sitten käyttää" ja paketista paljastuu sääasema. :D :D :D Jee! Tällasta mä oon aina halunnu!

No siinä se nököttää keittiön pöydällä ja aamulla nähdään molemmat heti päivän sää. Kätevä kapistus.

No, pääasia että muistaa. Edes jotenki.

Kuulostaa aika pahalta. Minulla oli samanlainen miesystävä. Koskaan ei muistanut syntymäpäivääni, joskus jouluna kyllä. Kun minä kävin hänen luonaan, vein aina jotain. Kun hän kävi minun luonani, hän tuskin koskaan toi mitään. Minä laitoin huomattavasti parempaa ruokaa. Hän tarjosi jotain halpaa nuhjaantunutta salaattia. Ei tässä mitään ajattelin silloin. Se kuitenkin taisi kertoa hyvin paljon tuosta miehestä ja siitä, mitä hän minusta ajatteli. Hän ei halunnut panostaa suhteeseemme. Seuraavassa suhteessa aion tarkkailla miestä myös tältä anteliaisuusaspektilta.

Voi tietty olla, että mies on vain tosi pihi, mutta sekin on tosi rasittava ominaisuus. Jostakin olen lukenut, että pihi on pihi kaikessa. Ei jaa mitään mielellään, ei myöskään ideoita, ajatuksia jne.

En minismaräkään ole koskaan lahjonut ketään kalenterin perusteella.
Merkkipäivät, joulut yms. eivät merkitse mitään.
Eikä kalenterisidonnainen lahjominen olisi edes mikään yllätys.

Toisaalta olen toteuttanut vaimoni mielitekoja, joitakin täysin yllättäen mutta siten, että olen ollut tietoinen mieltymyksestä.

Alkuun joku pieni bismark-ketju. Kultaleijona yms. mutta ei koskaan minään merkkipäivänä.
Minkkiturkki ei ollut yllätys koska ateljeesta oli varattava aika.
1:n ja 0,68 karaatin timukorut olivat ylläreitä.

Olemme olleet kaikki lomamme matkoilla mutta vaimoa kiinnostanut Irlanti oli
aina jäänyt sivuun. 10-vuotta sitten ilahdutin häntä kiertomatkan muodossa.
Sama juttu Karibian risteilyn ja siihen liittyvän AI-viikon kanssa.

Oikeastaan ne eivät enää pitkiin aikoihin olleet yllätyksiä koska kuitenkin loppupeleissä sovimme niistä yhdessä.

Rahasta ei ole koskaan puhetta koska tilimme ovat joko / tahi ehdolla ja meillä on rinnakkaiskortit.
Vaimo tietää tilanteemme minua paremmin.

Minusta velvollisuudenomainen merkkipäivälahjominen on jopa hieman hölmöä.
Miksi pitäisi lahjoa? Siksikö, että toinen odottaa sitä juuri jonakin nimenomaisena hetkenä?
Hö!

Mä ostin naiselleni lahjakortin naisten alusasu vaateliikkeeseen. Sieltä se sitte haki itselleen seksikkäitä alusasuja jotka mä sain riisua pois. Ja kyllä se kannatti...

Itse asiassa aika tyypillistä miehiltä, mutta ei tietenkään kaikilta jotkut ostaa lahjoja jotkut eivät mun poikaystävä ei kyllä ostanu mulle lahjaa jouluna mut ei se haittaa kun en mäkään ostanu sille. ;D

Mutta jos tuo mies oli ostanut sen entiselle tyttöystävälle 200 euron laukun niin sit ihmettelen.. :O