Hieman pohjatietoa. Söin Cipralexia noin 1.5 vuotta 20mg päiväannoksella (pari ensimmäistä kuukautta 10mg ja sen jälkeen 15mg päivässä) ahdistuksen ja pakko-oireisen häiriön hoitoon. Tässä syksyllä sitten päätin lopettaa kyseisen lääkityksen. Pudotin viikon ajaksi 20mg:sta 10mg:aan ja sitten lopetin täysin. Ensimmäisellä viikolla ilman lääkettä tuli voimakkaita vieroitusoireita, jotka sitten hiljalleen alkoivat lievittyä. Olen ollut nyt suunnilleen kuusi viikkoa ilman Cipralexia ja oloni on ollut välillä yllättävän hyvä, kunnes nyt viime päivinä on ilmennyt voimakasta ahdistusta ja mieliala on vaihdellut päivän aikana runsaasti.
Voiko Cipralexista tulla vielä näinkin kauan vieroitusoireita vai mistä tämä yllättävä "takaisku" olotilassa? Olen pyrkinyt syömään terveellisesti ja ottamaan vitamiineja päivittäin. Käyn myös lenkkeilemässä lähes päivittäin.
Harmittaa vain kun luulin jo selvinneeni vieroitusoireista. Kestävätkö ne tosiaan näin pitkään ja mitä tässä pitäisi tehdä? Voivatko vieroitusoireet "aaltoilla" eli välillä hävitä ja välillä palata uudestaan?
Voiko Cipralexista tulla vielä näinkin kauan vieroitusoireita vai mistä tämä yllättävä "takaisku" olotilassa? Olen pyrkinyt syömään terveellisesti ja ottamaan vitamiineja päivittäin. Käyn myös lenkkeilemässä lähes päivittäin.
Harmittaa vain kun luulin jo selvinneeni vieroitusoireista. Kestävätkö ne tosiaan näin pitkään ja mitä tässä pitäisi tehdä? Voivatko vieroitusoireet "aaltoilla" eli välillä hävitä ja välillä palata uudestaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aikoinani kun käytin Seronil SSRI lääkettä niin ei sen lopettamisesta tullut juurikaan mitään vieroitusoireita. En ainakaan muista, että mitään voimakasta ahdistusta olisi tullut.
Mä söin tuota Cipralexiä 6kk ja lopetin, kun ei siitä ollut mitään hyötyä. Tuossa ajassa ei ehtinyt tulla vielä merkittäviä vierotusoireita. Toisaalta aivokemia ja sen sotkeminen lääkkeillä on aina arpapeliä. Näiden SSRI-lääkkeiden (ja monien muiden) vaikutusmekanismit ovat aika hämärän peitossa ja käyttö perustuu pääosin yritys-erehdys menetelmään. Fyysisten vierotusoireiden lisäksi voi tulla psyykkisiä takaumia, mutta niitä nyt voi tulla ilman lääkkeitäkin.
Itse olen vuosien vekslauksen jälkeen siirtymässä takaisin "luomu-linjalle" eli liikuntaan, vitamiineihin ja alkoholiin. Päivittäinen noin tunnin (hiki)liikunta, terveellinen ruokavalio ja iltaisin (max) 2-3 annosta alkoholia, jos olo sitä vielä kaipaa. Sen lisäksi pitää nähdä vaivaa, että korjaa oman masennuksensa sosiaalisia syitä: ihmissuhteita, asuinoloja, työjuttuja, jne.
Vaikka en nyt juuri juo, niin mielestäni alkoholi on erittäin hyvä masennuslääke, kunhan sen vain pystyy pitämään kurissa. Jos on taipumusta ryypiskelyyn, niin kannattaa miettiä kahdesti. Joka tapauksessa se on kohtuudella käytettynä paljon parempi aine kuin nämä aivokemiaa sotkevat myrkyt. Alkoholi on elimistön oma aine ja siten pieninä määrinä haitaton.
Lopetit liian nopealla tahdilla.