Mutta en ainakaan netistä. Veikkaan, että jos olisin roikkunut pitempään treffipalstalla tuskin muutosta olisi tullut. Muutuin itse liian kriittiseksi. Ja väsyin koko touhuun. Onhan tuo kuitenkin melko työlästäkin.. Ensin raapustat tarinat ja rakennat mielessäsi kuvan toisesta. Jos sellainen ihme tapahtui, että tapasi jonkun niin se oli kaikkea muuta kuin mielessä kuvitellut.. eli pettymys. Jos joku kiinnostui niin oli kurjaa antaa pakit kun itse ei niin innostunut. Välillä sain tosi törkeitä viestejä täysin tuntemattomilta ja täysin kypsänä olin taas vastaavasti kuspää jollekkin muulle vain sillä oletuksella, että samanlaista sontaa tulee kumminkin. huomasin, että tietynlainen inhimillisyys on hakusessa puolin ja toisin.
Lopetin koko touhun ja kas kummaa... ihan kuin olisin voittanu elämäni takaisin. Ei ole tarvinnut kytätä viestejä ja yritää koko aika antaa parasta kuvaa itsestään vaikka just olisi kaapinut koiranpaskat kengänpohjasta.
Ja vielä kummempaa on se, että parin päivän päästä tapasin sattumalta todella kiinnostavan ihmisen joka tuntuu myös olevan kiinnostunut. Netin kautta tuskin olisimme tavanneet sillä kumpikaan ei kriteereihin olisi mahtunut. No aika näyttää mihin suuntaan mennään, mutta sen sanon, että elävä ihminen voittaa mitkä tahansa kirjainsarjat ja onnellisempi en ole pitkään aikaan ollut. Zemppiä teille jotka vielä nettideittailun kurimuksessa pyöritte!
Lopetin koko touhun ja kas kummaa... ihan kuin olisin voittanu elämäni takaisin. Ei ole tarvinnut kytätä viestejä ja yritää koko aika antaa parasta kuvaa itsestään vaikka just olisi kaapinut koiranpaskat kengänpohjasta.
Ja vielä kummempaa on se, että parin päivän päästä tapasin sattumalta todella kiinnostavan ihmisen joka tuntuu myös olevan kiinnostunut. Netin kautta tuskin olisimme tavanneet sillä kumpikaan ei kriteereihin olisi mahtunut. No aika näyttää mihin suuntaan mennään, mutta sen sanon, että elävä ihminen voittaa mitkä tahansa kirjainsarjat ja onnellisempi en ole pitkään aikaan ollut. Zemppiä teille jotka vielä nettideittailun kurimuksessa pyöritte!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onnea sinulle. Olen luouttanut tuon nettieittailun suhteen jo ajat sitten vaikka profiili on edelleen. Oikeestaan luovuin koko miehen etsinnästä ja päätin keskittyä itseeni. Luulen, että olen loppuelämäni yksin, koska ei tule kenenkään kanssa tunteita.
Kuules tunnevammainen... älä luovuta siinä kohtaa, etteikö joku tupsahda kohdalle. Ikinä ei voi tietää. Ajattelin itsekkin että keskityn itseeni. Mutta enpä olisi arvannut, että ns. puun takaa pahmahtaa joku pöhlö kohdalle. Ja se vaan on niin totta, että kaikki mitä toivoo niin tapahtuu. Noh joskus liiankin kirjaimellisesti, ettei lopputulos ole tihan täydellinen :D Toivokaamme siis, että ensin itsellä on huippuhyväolo ja siitä ne muutkin ilot sitten seuraa perässä.
ihme ja kumma lienee nainen?
Niinpä. Noin se tapahtuu naisille sormia napsauttamalla live-elämässä, kun joku mies tekee aloitteen. Toista se on meille miehille jotka ei tehdä ikinä mitää aloitteita livenä.
Vituttaa kun nää akat tulee tänne avautumaan että löysinkin seuraa. No ihanks totta?
Joskus olen vuodattanut täällä vtutustakin nettideittailun koukeroista ja peymyksistä. Sattu nyt tuleen hyvä fiilis ja avauduin siitä. No täällä nyt saa ihmiset kyr.tymään joka tapauksessa olipa sitten positiivinen tai negatiivinen. No jos tämä positiivisuuteni kerran ärsyttää niin pistämpä vielä heittäen, että mä olen niiiin onnellinen myös parin kaverini puolesta. Toinen muuten löys netin kautta.
Tää käänteinen psykologia ( toisin sanoen positiivisuus vaikka pakolla prkl) kohtaloa kohtaan näköjään auttaa