Kameran tai tietokoneen näytöllä voi tarkastella ns. histogrammia, käppyrää jonka pitäisi kertoa olennaisimmat asiat kuvan valottumisesta.
Kertokaapa, ymmärsinkö lontoonkielisistä sepustuksista pääpiirteittäin oikein?
Jos käyrä on korkealla vain vasemmassa laidassa, kuvassa on paljon kohtia, jotka ovat tummia. Ja vastaavasti, jos käyrän ainoa kumpu sojottaa yläreunassa oikealla, kannattaa tarkastella onko jo puhkipalanutta liikaa.
Tavanomaisissa valotusolosuhteissa yleensä siis olisi ihanteellista jos histogrammissa komeilisi hieno "mäki" keskipaikkeilla ja ihan tummia ja ihan vaaleita olisi vähän vähemmän? Makuasiat ja jotkut olosuhteet sitten erikseen.
histogrammia suomeksi
histogrammivalo
31
378
Vastaukset
- Meni ihan
hyvin kohdalleen.
Mutta älä välitä, kohta tänne hyökkää iso lauma besserwissereitä joille mikään selitys ei kelpaa.
Täällä on aivan turha kysyä mitään mihin tarvitsee järkevän vastauksen. Hyvin harvoin sellaisen täältä saat. - eloisa valoisa
Tuo histrogrammihomma on minullekin aukeamaton alue. Täällä puhutaan oikealle valuttamisesta jne. Pekka Potka kehoittaa ylivaloittamaan kun niin muka saadaan enemmän sävyjä irti. Tämä on vaikea asia. Olen toiminut oman pääni mukaan, ja minullakin se kukkula osuus monasti keskivaiheen oikealle puolelle. Kerrankin suoritin mielestäni kuvainkäsittelyohjelmalla hyvät korjaukset jotka näyttivät tietokoneen ruudulta erittäin hyviltä. Kokemukseni mukaan kun olen paperivalokuvia tilannut, olen oppinut että tietokoneeni näkymä toistuu täsmälleen samanlaisena paperikuvissakin. Kuinka ollakkaan, tilasin vaihteeksi ifiltä ja kymppikuvat eivät olleetkaan tällä kertaa niin valoisia ja eloisia kuin aiemmin. Taitaa olla valmistamoissakin eroja.
- 7 6 13
Paperikuvista:
Ifi, Ifolor, onko siis sama? Itse törmäsin Ifolorilla varsin "iloisesti korjattuun" lopputulokseen haluamani tumman kuvan kanssa. Pitkän kirjeenvaihdon jälkeen selvisi, että käyttävät ns. automaattista kuvankorjailua, jonka voi halutessaan kieltää. Kovasti tätä asiaa ei missään mainosteta, mutta löytyy kyllä tilausohjelmasta. Vastasivat hyvin ystävällisesti ja opastivat, mistä missäkin tilanteessa automaattinen kuvankorjaus otetaan pois päältä. Mitään korvausta en tietenkään "pilatuista" kuvasta saanut, sillä itsehän olin sallinut (tietämättäni) kuvankorjailun. Onneks nyt ei ollut rahallisesti kovin arvokas lasti.
Aloitukseen harrastelijana vastaan, että ovat niin pitkälti makuasioita. Huomaan usein oman makuni kallistuvan sinne käyrän vasemmalle puolelle? Olen kuitenkin ollut tyytyväinen paperiversioihin tummempina, jos niin ole halunnut (kun se autom. kuvankorjaus on tajuttu poistaa) joten näytön asetuksista ei ole kyse. - eloisa valoisa
7 6 13 kirjoitti:
Paperikuvista:
Ifi, Ifolor, onko siis sama? Itse törmäsin Ifolorilla varsin "iloisesti korjattuun" lopputulokseen haluamani tumman kuvan kanssa. Pitkän kirjeenvaihdon jälkeen selvisi, että käyttävät ns. automaattista kuvankorjailua, jonka voi halutessaan kieltää. Kovasti tätä asiaa ei missään mainosteta, mutta löytyy kyllä tilausohjelmasta. Vastasivat hyvin ystävällisesti ja opastivat, mistä missäkin tilanteessa automaattinen kuvankorjaus otetaan pois päältä. Mitään korvausta en tietenkään "pilatuista" kuvasta saanut, sillä itsehän olin sallinut (tietämättäni) kuvankorjailun. Onneks nyt ei ollut rahallisesti kovin arvokas lasti.
Aloitukseen harrastelijana vastaan, että ovat niin pitkälti makuasioita. Huomaan usein oman makuni kallistuvan sinne käyrän vasemmalle puolelle? Olen kuitenkin ollut tyytyväinen paperiversioihin tummempina, jos niin ole halunnut (kun se autom. kuvankorjaus on tajuttu poistaa) joten näytön asetuksista ei ole kyse.Juu juu ifolor. Itsekkään en huomannut mitään kuvanparannuspoistoikonia tms. Olen aikaisemmin tilaillut smartphotosta kalliimpia versioita. Tosin niissä valokuvapaperikin on laadukkaampaa jolla myös voi olla vaikutusta asiaan. Joka tapauksessa sieltäpäin tuli väririkkaita ja valoisia kuvia, toisin kuin nämä tuhnuisemmilta vaikuttavat ifoloorit.
- 7 6 13
eloisa valoisa kirjoitti:
Juu juu ifolor. Itsekkään en huomannut mitään kuvanparannuspoistoikonia tms. Olen aikaisemmin tilaillut smartphotosta kalliimpia versioita. Tosin niissä valokuvapaperikin on laadukkaampaa jolla myös voi olla vaikutusta asiaan. Joka tapauksessa sieltäpäin tuli väririkkaita ja valoisia kuvia, toisin kuin nämä tuhnuisemmilta vaikuttavat ifoloorit.
Työkkärin kurssilla pari vuotta sitten notkuessa jouduin lähes viikoittain teettämään paperikuvia, ja silloin tuli muutaman kerran kokeilluksi teettää samasta kuvasta paperiversiot useammassa eri paikassa. Ihan hauska vertailu oli, vein toki kuvaversiot myös kurssille muidenkin nähtäväksi.
Itse olen ollut tyytyväinen Ifolorin hinta/laatu- suhteeseen, kun se "automaattinen kuvankäsittely pois päältä" löytyi.
Mihin sitten kukakin paperikuviaan käyttää, mulle paperin laatu riittää, sillä pääasiassa rakentelen perinteisiä albumeja liimaamalla kuvat kartonkilehdille 11-koossa. Muutaman isomman kuva olen teettänyt seinätauluksi kehyksiin paspiksen ja lasin "alle", jolloin paperin laadullakaan ei ole juuri merkitystä. Kokeeksi myös teetin pienen 30x40 julisteen ja samasta kuvasta 20-koon valokuvan. 20-kuva oli kyllä selkeästi laadukkaampi, kuin "juliste". Myös huomattavasti halvempi.
No, harrastelijana en jaksa edes ajatella kuvien tulevaisuutta, kuinka hyvin ne säilyy ym. todennäköisesti vaihdan seinällä oleviin kehyksiin uudet kuvat silloin tällöin. Albumit on tietenkin toinen asia, vaan hyvin jaksan itse selailla 70-luvun kellastuneita "cocakolakamera"kuvia vanhoissa albumeissa, oma viehätyksensä niissäkin. Negoja ei ole tallessa, tän päivän kuvat sentään koneella ja ulkoisella levyllä, monet myös jaettuna ystäville jne. - Kannattaa tsekata
7 6 13 kirjoitti:
Työkkärin kurssilla pari vuotta sitten notkuessa jouduin lähes viikoittain teettämään paperikuvia, ja silloin tuli muutaman kerran kokeilluksi teettää samasta kuvasta paperiversiot useammassa eri paikassa. Ihan hauska vertailu oli, vein toki kuvaversiot myös kurssille muidenkin nähtäväksi.
Itse olen ollut tyytyväinen Ifolorin hinta/laatu- suhteeseen, kun se "automaattinen kuvankäsittely pois päältä" löytyi.
Mihin sitten kukakin paperikuviaan käyttää, mulle paperin laatu riittää, sillä pääasiassa rakentelen perinteisiä albumeja liimaamalla kuvat kartonkilehdille 11-koossa. Muutaman isomman kuva olen teettänyt seinätauluksi kehyksiin paspiksen ja lasin "alle", jolloin paperin laadullakaan ei ole juuri merkitystä. Kokeeksi myös teetin pienen 30x40 julisteen ja samasta kuvasta 20-koon valokuvan. 20-kuva oli kyllä selkeästi laadukkaampi, kuin "juliste". Myös huomattavasti halvempi.
No, harrastelijana en jaksa edes ajatella kuvien tulevaisuutta, kuinka hyvin ne säilyy ym. todennäköisesti vaihdan seinällä oleviin kehyksiin uudet kuvat silloin tällöin. Albumit on tietenkin toinen asia, vaan hyvin jaksan itse selailla 70-luvun kellastuneita "cocakolakamera"kuvia vanhoissa albumeissa, oma viehätyksensä niissäkin. Negoja ei ole tallessa, tän päivän kuvat sentään koneella ja ulkoisella levyllä, monet myös jaettuna ystäville jne.Kokeiles teettää Foto.com :sta muutama isompi kuva, vaikka 10 kpl 15x20 kuvaa, maksavat yhteensä 8,18 euroa, Tulee viikossa kotiin, jos Suomen Itella Oy ei rys*i.
- jouduin?
7 6 13 kirjoitti:
Työkkärin kurssilla pari vuotta sitten notkuessa jouduin lähes viikoittain teettämään paperikuvia, ja silloin tuli muutaman kerran kokeilluksi teettää samasta kuvasta paperiversiot useammassa eri paikassa. Ihan hauska vertailu oli, vein toki kuvaversiot myös kurssille muidenkin nähtäväksi.
Itse olen ollut tyytyväinen Ifolorin hinta/laatu- suhteeseen, kun se "automaattinen kuvankäsittely pois päältä" löytyi.
Mihin sitten kukakin paperikuviaan käyttää, mulle paperin laatu riittää, sillä pääasiassa rakentelen perinteisiä albumeja liimaamalla kuvat kartonkilehdille 11-koossa. Muutaman isomman kuva olen teettänyt seinätauluksi kehyksiin paspiksen ja lasin "alle", jolloin paperin laadullakaan ei ole juuri merkitystä. Kokeeksi myös teetin pienen 30x40 julisteen ja samasta kuvasta 20-koon valokuvan. 20-kuva oli kyllä selkeästi laadukkaampi, kuin "juliste". Myös huomattavasti halvempi.
No, harrastelijana en jaksa edes ajatella kuvien tulevaisuutta, kuinka hyvin ne säilyy ym. todennäköisesti vaihdan seinällä oleviin kehyksiin uudet kuvat silloin tällöin. Albumit on tietenkin toinen asia, vaan hyvin jaksan itse selailla 70-luvun kellastuneita "cocakolakamera"kuvia vanhoissa albumeissa, oma viehätyksensä niissäkin. Negoja ei ole tallessa, tän päivän kuvat sentään koneella ja ulkoisella levyllä, monet myös jaettuna ystäville jne.”jouduin lähes viikoittain teettämään paperikuvia”
—miksi kurssilaa pakotettiin ”itse” teettämään paperikuvia? Kenen laskuun kuvat teetettiin?
Kuka järjesti kurssiin jossa jouduit teettämään kuvia? - 7 6 13
jouduin? kirjoitti:
”jouduin lähes viikoittain teettämään paperikuvia”
—miksi kurssilaa pakotettiin ”itse” teettämään paperikuvia? Kenen laskuun kuvat teetettiin?
Kuka järjesti kurssiin jossa jouduit teettämään kuvia?Paperikuvia teetettiin siksi, että niistä ryhmässä keskusteltiin, vertailtiin, kuinka kukakin on annetun aiheen käsittänyt ja toteuttanut. Mikä omasta mielestä oli onnistunutta, mikä ei ja miksi...
Kurssi oli Helsingin kaupungin työväenopistossa, jota jo kurssihintojen osalta veromarkoilla tuetaan. Ihan ymmärrettävää on, ettei kurssin edulliseen hintaan enää sisältynyt kuvien teettäminen. Luulen, että suuren ryhmäkoon vuoksi myös tietokoneelta katselu olisi ollut hankalaa. Helpompaa oli pistää ryhmäläisten kuvat riviin seinälle, ja porukka kiersi niitä katsomassa.
Kenen laskuun? No toki siis jokainen teetti omat kuvansa omaan laskuunsa!
- Dol Biong
Mutuja (vähän alkua) siitä piittaamatta, että ”Meni ihan”-nimimerkillä on tarkoitushakuinen besserwisser-kompleksi.
– käyrää parempi histogrammi on pylväsdiagrammin kaltainen
– pylväiden korkeus kuvaa ko sävyn määrää kuvassa
– ”käyrän” leveys esittää kuvan dynamiikkaa
– histogrammia kannattaa tarkastella värillisenä. Varsinkin silloin kun korjaa valkotasapainoa kuvansäädössä
– ns. harmaakortin histogrammissa pitää kaikkien osavärien olla saman kokoisia ja samassa kohtaa keskellä aluetta
– ihanteellista valmiin kuvan histogrammia ei liene olemassa. Se riippuu täysin kohteesta
–tummissa kohteissa (esim yökuvissa) histogrammi painottuu vasemmalle, vaaleissa (esim talvimaisemissa) oikealle
– histogrammin vasemmassa laidassa kiinni oleva pylväs osoittaa tukkoisuutta tummissa sävyssä (kuvasignaali ei erotu kohinasta) ja oikeassa laidassa ns puhkipalamista (kaikki sävyt puuttuvat)
– kuvatessa kannattaa valottaa histogrammi oikealta alkaen (jos kennon dynamiikka sallii). Kuvansäädössä sitten siirretään tummia ja keskisävyjä vasemmalle. Näin saadaan sävyt erottumaan kuvan tummimmissassa kohdissa (ie. valmiissa kuvassa on vähemmän kohinaa)
– jatkuu tarvittaessa- C5D
Tämä Herra Dol Biong on käsittämättömällä tavalla ulalla kysyjän aiheesta, ja on itse ns. pihalla. Jos jätetään pois tuo matemaattisen osaamisen puutte ja grafiikan oikeilla termeillä selittäminen yleensä, jää jäljelle se varsineinen kysymys. Varsin moni kuvittelee että kaikien pikseleiden pitää mahtua hysteriisisgrammin sävykkäälle alueelle, ja että se pikselivuori noudattaisi Gaussin käyrää. Harhaa!
"– ihanteellista valmiin kuvan histogrammia ei liene olemassa." Tarkoitat toivottavasti, että kaikki histogrammit ovat oikean muotoisia. Histogrammi on kuvatiedoston pikseleiden valoisuuden graafinen kuvaaja asteikolla 0-255. Se on mahdollista esittää digitaalisesta kuvatiedostosta. Analogisesta filmikamerasta histogrammi luonnollisesti puuttui.
Jos tarkoitat, että histogrammista näkisi onko kuva valotettu oikein, kerron myös kaikille muille ettei sitä kameran histogrammista näe. Kuva valotetaan tilanteen mukaan ja puhki palaneiden tai tukkoon valottuneiden aluieden osuus on kuvaajan valintaa. Vaikka niitä olisi, kuva voi hyvinkin kelvata tarkoitukseensa. Onhan se yleensä toivottavaa, että kaikki pikselit mahtuvat välille 1 - 254 (plus-miinus "pari pykälää"), muttei se ole ehdoton vaatimus. Riippuu kokonaan missä kuvataan, mitä kuvataan ja millä alustalla kuva esitetään. Selvää on, että pääkohde valotettaan oikein tai kuvaajan haluamalla tavalla. Siis tietoinen valinta. Taustat ja epäoleelliset aluet ovat toisarvoisia.
ETTR-uskovaisten kohinaa on turha tyrkyttää. Kuvaaja valitsee oikean valotuksen. Jos hallitsee ETTR-valotuksen, tulee valottaneeksi aina huippuvalon oikein. Se on ETTR:ää, eikä sitä rajoita kennon dynamiikka. Parasta antaa auringon ja kirkkaiden heijastusten ylivalottua. Mikään kamera ei tuohon pysty, ellei juuri niitä kuvaa. Toivottavaa on, että silti pääkohteessa olisi todellisuutta vastaavat sävyt. Sekään ei näytä oleva aina tavoite, kun katsoo mm. ammattilaisiksi itseään kutsuvien ottamia naisfiguurien kalpeita ja sävyttömiä kasvokuvia.
Aliottajan pohdinta oli oikein lukuunottamatta viimeisessä kappleessa esitettyjä harhaluuloja. Kannattaa edelleen valottaa pääkohde oikein mieluiten Ilman hystereesisgrammia. On syytä luottaa kameran valotusmittariin ja tietää, milloin valotusmittariin ei kannata sellaisenaan uskoa ja milloin kuvaajan tulee tehdä korjausta. Oma juttu on valottaa kaikki pikselit sävykkäälle alueelle, minkä voi tehdä jotakuinkin helposti mm. studiossa. Valokuvauksessa säännöt on tehty rikottaviksi. Säännöt kannattaa opetella. - ”varsineinen”
C5D kirjoitti:
Tämä Herra Dol Biong on käsittämättömällä tavalla ulalla kysyjän aiheesta, ja on itse ns. pihalla. Jos jätetään pois tuo matemaattisen osaamisen puutte ja grafiikan oikeilla termeillä selittäminen yleensä, jää jäljelle se varsineinen kysymys. Varsin moni kuvittelee että kaikien pikseleiden pitää mahtua hysteriisisgrammin sävykkäälle alueelle, ja että se pikselivuori noudattaisi Gaussin käyrää. Harhaa!
"– ihanteellista valmiin kuvan histogrammia ei liene olemassa." Tarkoitat toivottavasti, että kaikki histogrammit ovat oikean muotoisia. Histogrammi on kuvatiedoston pikseleiden valoisuuden graafinen kuvaaja asteikolla 0-255. Se on mahdollista esittää digitaalisesta kuvatiedostosta. Analogisesta filmikamerasta histogrammi luonnollisesti puuttui.
Jos tarkoitat, että histogrammista näkisi onko kuva valotettu oikein, kerron myös kaikille muille ettei sitä kameran histogrammista näe. Kuva valotetaan tilanteen mukaan ja puhki palaneiden tai tukkoon valottuneiden aluieden osuus on kuvaajan valintaa. Vaikka niitä olisi, kuva voi hyvinkin kelvata tarkoitukseensa. Onhan se yleensä toivottavaa, että kaikki pikselit mahtuvat välille 1 - 254 (plus-miinus "pari pykälää"), muttei se ole ehdoton vaatimus. Riippuu kokonaan missä kuvataan, mitä kuvataan ja millä alustalla kuva esitetään. Selvää on, että pääkohde valotettaan oikein tai kuvaajan haluamalla tavalla. Siis tietoinen valinta. Taustat ja epäoleelliset aluet ovat toisarvoisia.
ETTR-uskovaisten kohinaa on turha tyrkyttää. Kuvaaja valitsee oikean valotuksen. Jos hallitsee ETTR-valotuksen, tulee valottaneeksi aina huippuvalon oikein. Se on ETTR:ää, eikä sitä rajoita kennon dynamiikka. Parasta antaa auringon ja kirkkaiden heijastusten ylivalottua. Mikään kamera ei tuohon pysty, ellei juuri niitä kuvaa. Toivottavaa on, että silti pääkohteessa olisi todellisuutta vastaavat sävyt. Sekään ei näytä oleva aina tavoite, kun katsoo mm. ammattilaisiksi itseään kutsuvien ottamia naisfiguurien kalpeita ja sävyttömiä kasvokuvia.
Aliottajan pohdinta oli oikein lukuunottamatta viimeisessä kappleessa esitettyjä harhaluuloja. Kannattaa edelleen valottaa pääkohde oikein mieluiten Ilman hystereesisgrammia. On syytä luottaa kameran valotusmittariin ja tietää, milloin valotusmittariin ei kannata sellaisenaan uskoa ja milloin kuvaajan tulee tehdä korjausta. Oma juttu on valottaa kaikki pikselit sävykkäälle alueelle, minkä voi tehdä jotakuinkin helposti mm. studiossa. Valokuvauksessa säännöt on tehty rikottaviksi. Säännöt kannattaa opetella.Näinkin voi ajatella ja tuntea itsensä onnelliseksi.
Histogrammin ymmärtäminen on monelle liian vaikeaa.
Histogrammi ei ole kameran osa vaan mittaustuloksen esitystapa. Joten se ei myöskään voi puuttua kamerasta ja histogrammilla voidaan kuvata myös filmin ominaisuuksia.
Histogrammi ei myöskään ole grafiikan esitystapa eikä mikään valokuvauksen sääntö joka on tehty rikottavaksi.
Histogrammilla ei ole mitään vaikutusta kuvan laatuun. Se ei ole syy vaan seuraus.
- tieto tänään
Olen ns "päätoimittaja" erään järjestön joululehdelle. Painetaan maan toiseksi suurimmassa laitoksessa, hyvälle pinnoituspaperille 2 300 kpl jäsenistön käyttöön. Kuvia tullee noin 130 kappaletta ja sivumäärä noin 164.
Hämmästelin, kun pinnanvalmistaja skannasi kuvakasaani laaduttomammalla skannerilla, kuin minulla kotona! Sen hän kuittasi sanomalla, että ei se näy painossa enää.
Kuvissa oli muutama, joita halusin itse hänen kanssaan parannella. Se kuulemma maksaa lisää. Eräässä tummassa alivalotuksessa hän vain ruksasi automatiikan ja vaatimuksestani veti liukua vähän oikealle. Meille tuli siinä vähän lisää juttua ja paikalle tuli ylimielinen työnjohtaja faktori. Se kyseli, että ymmärränkö minä mitään kuvakäsittelystä tai painotekniikasta. Kerroin mitä osasin.
- No perkele! Sitten sinä tiedät, että kun tältä koneelta painopintaihminen laittaa datan painolevynvalmistajalle, niin 60% infosta muuttuu tarpeettomaksi. Ei se pellinvalmistajan laser välitä paskaakaan hienoista grammeista, tai tasapainojen melskasta! Sitten vielä tuolla arkkipainokoneella toimii vain neljä väriä ja ne tottelee vain ja ainoastaan painokoneen käyttäjää!
Tästä ymmärsin, että paperille ei mene, kuin hitunen sitä lahjakasta photarihommaa, jota kalliisti meillekin myytiin tähän julkaisuun. Vielä vähemmän niihin painoväreihin sitä jää.- päätoimittaja?
Tässä lienee jotain mätää eli jossain on pitkiä matoja.
Kuvista teetetään ensin vedokset (printit) joissa menetetään suurin osa kuvan laadusta. Sen jälkeen osaamattomasta painopinnanvalmistajasta tehdään skannerikuski joka hölmöilee huonolla skannerilla.
Sitten ilmestyy paikalle ”painopintaihminen” joka laittaa datan?
Sen jälkeen painopinnan valmistajan tehtäviä hoitaa pellinvalmistaja?
Sitten vielä ”ylimielinen faktori” luulee, että painopellit tehdään laserilla joka muuttaa infoa tarpeettomaksi.
Ja vielä siunatuksi lopuksi info päätoimittaja kitisee täällä kun 60% photarihomman infon datasta (tai datan infosta?) muuttuu tarpeettomaksi kun neljä väriä tottelee koneen käyttäjää. Kaiken typeryyden kruunaa vielä ”pinnoituspaperille” tulostaminen!
Miksi tuollaisa ihmisiä päästetään teeskentelemään ammattilaista?
Eikö ”2 300 kpl jäsenistön” joukosta löydy yhtään joka kyseenalaistaisi moisen toimittamispelleilyn? Eihän koko prosessissa ole järjen hiventäkään. - painolevynvalmistaja
päätoimittaja? kirjoitti:
Tässä lienee jotain mätää eli jossain on pitkiä matoja.
Kuvista teetetään ensin vedokset (printit) joissa menetetään suurin osa kuvan laadusta. Sen jälkeen osaamattomasta painopinnanvalmistajasta tehdään skannerikuski joka hölmöilee huonolla skannerilla.
Sitten ilmestyy paikalle ”painopintaihminen” joka laittaa datan?
Sen jälkeen painopinnan valmistajan tehtäviä hoitaa pellinvalmistaja?
Sitten vielä ”ylimielinen faktori” luulee, että painopellit tehdään laserilla joka muuttaa infoa tarpeettomaksi.
Ja vielä siunatuksi lopuksi info päätoimittaja kitisee täällä kun 60% photarihomman infon datasta (tai datan infosta?) muuttuu tarpeettomaksi kun neljä väriä tottelee koneen käyttäjää. Kaiken typeryyden kruunaa vielä ”pinnoituspaperille” tulostaminen!
Miksi tuollaisa ihmisiä päästetään teeskentelemään ammattilaista?
Eikö ”2 300 kpl jäsenistön” joukosta löydy yhtään joka kyseenalaistaisi moisen toimittamispelleilyn? Eihän koko prosessissa ole järjen hiventäkään.Tuollaisen oksennuksen saa aikaan tyyppi, joka ei ole painossa koskaan käynytkään.
Perustele vainoharhaisia juttujasi, niin saatan hieman auttaa. - päätoimittaja?
painolevynvalmistaja kirjoitti:
Tuollaisen oksennuksen saa aikaan tyyppi, joka ei ole painossa koskaan käynytkään.
Perustele vainoharhaisia juttujasi, niin saatan hieman auttaa.Aivan aluksi ”saatat hieman auttaa” pinnoituspaperia ;)
No ehkä täydellistä tietämättömyyttä kuvaa yksinkertaisimmin tuo ”hyvälle pinnoituspaperille” painaminen. Joten aloitetaanpa vaikka siitä ;)
Painettuja papereita voidaan pinnoittaa jälkikäteen esim. laminoimalla, mutta ei niille sen jälkeen mitään paineta.
Arvaan, että jos tuo joululehti painettiin hyvälle paperille niin se saattoi olla ns. päällystettyä paperia (esim multiart, gallerie art tms). Tuo päällystetty paperi tarkoittaa sitä, että paperin pinnalla on kaoliinisavea, lateksia tms.
Päällystettyssä paperissa on ennenkaikkea parempi opasiteetti (savi).
Alunperin päällystämisen syyynä oli kalsiumkarbonaatin liukeneminen happamissa vesissä ja alkalisen prosessin pH:n aiheuttama mekaanisen massan tummeneminen, vaaleuden nosto oli kallista muun muassa kalliiden erikoispigmenttien käytön vuoksi.
Pari tyyppiä em:
MFC on suoraan paperin valmistuslinjassa erittäin kevyesti päällystettyä paperia. Käytetään esimerkiksi järjestöaikakauslehdissä, jotka eivät tule lehden tilauksen, vaan jäsenyyden perusteella.
LWC-paperi on SC-paperia laadukkaampaa, vaaleampaa ja kiiltävämpää. LWC-paperia käytetään muun muassa lehdissä ja suoramainontatuotteissa.
MWC-paperi on keskiraskaasti päällystettyä (LWC-paperia korkeampitasoinen laatu) - päätoimittaja?
päätoimittaja? kirjoitti:
Aivan aluksi ”saatat hieman auttaa” pinnoituspaperia ;)
No ehkä täydellistä tietämättömyyttä kuvaa yksinkertaisimmin tuo ”hyvälle pinnoituspaperille” painaminen. Joten aloitetaanpa vaikka siitä ;)
Painettuja papereita voidaan pinnoittaa jälkikäteen esim. laminoimalla, mutta ei niille sen jälkeen mitään paineta.
Arvaan, että jos tuo joululehti painettiin hyvälle paperille niin se saattoi olla ns. päällystettyä paperia (esim multiart, gallerie art tms). Tuo päällystetty paperi tarkoittaa sitä, että paperin pinnalla on kaoliinisavea, lateksia tms.
Päällystettyssä paperissa on ennenkaikkea parempi opasiteetti (savi).
Alunperin päällystämisen syyynä oli kalsiumkarbonaatin liukeneminen happamissa vesissä ja alkalisen prosessin pH:n aiheuttama mekaanisen massan tummeneminen, vaaleuden nosto oli kallista muun muassa kalliiden erikoispigmenttien käytön vuoksi.
Pari tyyppiä em:
MFC on suoraan paperin valmistuslinjassa erittäin kevyesti päällystettyä paperia. Käytetään esimerkiksi järjestöaikakauslehdissä, jotka eivät tule lehden tilauksen, vaan jäsenyyden perusteella.
LWC-paperi on SC-paperia laadukkaampaa, vaaleampaa ja kiiltävämpää. LWC-paperia käytetään muun muassa lehdissä ja suoramainontatuotteissa.
MWC-paperi on keskiraskaasti päällystettyä (LWC-paperia korkeampitasoinen laatu)ps.
Meillä tehdyistä sc-paperin kokeiluista ja tutkimuksista löydät tietoa mm. tuolta:
http://www.doria.fi/handle/10024/30029 - tärkeä tieto!
”Painetaan maan toiseksi suurimmassa laitoksessa”
On suorastaan ihme, että tuollainen painotalo on vielä olemassa kun kiristynyt kilpailu on poistanut alalta suuren osan kapasiteettia.
Kerroppa mistä kirjapainosta on kysymys, että me muut osaamme varoa moista osaamattomuutta?
Toivottavasti myös painotalon omistaja saa tietää työntekijöiden kelvottomuudesta. - Alma?
tärkeä tieto! kirjoitti:
”Painetaan maan toiseksi suurimmassa laitoksessa”
On suorastaan ihme, että tuollainen painotalo on vielä olemassa kun kiristynyt kilpailu on poistanut alalta suuren osan kapasiteettia.
Kerroppa mistä kirjapainosta on kysymys, että me muut osaamme varoa moista osaamattomuutta?
Toivottavasti myös painotalon omistaja saa tietää työntekijöiden kelvottomuudesta.Maan suurin on Hansaprint Turussa, mutta mikä mahtaa olla toiseksi suurin – olisikohan Almamedia, Sanoma Magazines?
- painolevynvalmistaja
Pinnoituspaperi on samaa, kuin pinnoitettu paperi, kuten oletkin googlannut jotenkin tietoosi. Pinnoituspaperi on suomen kieltä ja johdanto on samanlainen, kuin eristelakka - eristyslakka, mutta ei eristetty lakka. Etymologisesti pinnoituspaperi on pinnoitettua paperia. Kukaan muu ei ole kiljunut, kuin sinä kaoliinista tai kauppojen käyttämistä nimistä! Niitä sinä voit oksentaa ja googlata vaikka koko illan ja taas syöksyt häiriköimään googletiedoillasi.
En taaskaan jatka kanssasi kinaa, joten so lon töppö!- päätoimittaja?
No jopas nyt jotakin. Se olikin etymologista pinnoituspaperia joka on pinnoitettua paperia.
Miten paperi pinnoitetaan?
Mihin tarkoitukseen käytetään pinnoitettua paperia?
Onko se siis pinnoitettu eristelakalla?
Mikä on ”painopintaihminen joka laittaa datan”?
Mitä on datan laittaminen?
Laittaako painopintaihminen datan infoon?
”kun pinnanvalmistaja skannasi kuvakasaani ”?
Tuo ”voit … googlata” olikin hyvä vinkki, kokeilin sitä tuohon pinnoitukseen.
Ei nuo kyllä näytä käyvän etymologiseen paperiin:
http://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&ie=UTF-8#hl=fi&sclient=psy-ab&q=pinnoitus&oq=pinnoitus&gs_l=serp.3..0l4.4841.4841.0.5264.1.1.0.0.0.0.118.118.0j1.1.0...0.0...1c.1.LMGm123NCxc&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&fp=e9e6abd5370d16b4&bpcl=38093640&ion=1&biw=1245&bih=679
- yuyuyuyyu
Hei! Tämä paisenaamainen häirikköinsestipoju Vesannolta meinaa täyttää pillastuessaan koko saitin!
- Herwootista
Höh
Pinnoituspaperi on tietenkin paperia jota käytetään pinnoitukseen.
Vrt. hyllypaperi (hyllyjen pinoitukseen), tapettipaperi (seinien pinnoitukseen), käärepaperi, karkkipaperi jne.
Pinnoitettu paperi taas on laminoitua, maalattua, lakattua tms. - jikuhygtfr
"Tuo päällystetty paperi tarkoittaa sitä, että paperin pinnalla on kaoliinisavea,"
Kaoliinista tehdään kovaaja laistettua posliinia. Joko nyt on ruvettu posliiniin tekemään Aku Ankka?- Aku Kaoliini
No joo, nää on vähän vaikeita ymmärtää.
Valkoista savea käytetään paperin päällystämiseen ennenkaikkea siksi, että sillä parannetaan paperin opasiteettia ja valkoisuutta. Näin saadaan myös sileämpi painopinta ja tarkempi painojälki.
Opasiteetin parantamisesta on erityistä hyötyä ohuilla paperilaaduilla jos painetaan paperin molemmille puolille.
Aku Ankkaa yms ei kannata painaa päällystetylle paperille. Sen kataisiin lehtiin sopii parhaten rotaatiopainoissa käytettävä ns. kalanteroitu paperi.
Paperilaatu pitää valita ennen kuvien säätämistä sillä päällystetylle paperille tarvitaan kuvansäädössä erilainen värprofiili kuin päällystämättömälle.
Päällystetyille papereille on yleistymässä FOGRA-39 (ISO 12647-2:2004).icc -väriprofiili.
Päällystämttömälle käytetään esim. FORGRA 29 (ISO 12647-2:2004) -väriprofiilia - FUGRA69(tosiISOmela)
Aku Kaoliini kirjoitti:
No joo, nää on vähän vaikeita ymmärtää.
Valkoista savea käytetään paperin päällystämiseen ennenkaikkea siksi, että sillä parannetaan paperin opasiteettia ja valkoisuutta. Näin saadaan myös sileämpi painopinta ja tarkempi painojälki.
Opasiteetin parantamisesta on erityistä hyötyä ohuilla paperilaaduilla jos painetaan paperin molemmille puolille.
Aku Ankkaa yms ei kannata painaa päällystetylle paperille. Sen kataisiin lehtiin sopii parhaten rotaatiopainoissa käytettävä ns. kalanteroitu paperi.
Paperilaatu pitää valita ennen kuvien säätämistä sillä päällystetylle paperille tarvitaan kuvansäädössä erilainen värprofiili kuin päällystämättömälle.
Päällystetyille papereille on yleistymässä FOGRA-39 (ISO 12647-2:2004).icc -väriprofiili.
Päällystämttömälle käytetään esim. FORGRA 29 (ISO 12647-2:2004) -väriprofiiliamitä jos huomaa kalanteroiseensa kakkansa liian opasiteettiseksi?
- jos huomaa
FUGRA69(tosiISOmela) kirjoitti:
mitä jos huomaa kalanteroiseensa kakkansa liian opasiteettiseksi?
No hätä.
Tuo on lohduttavaa kun kuitenkin huomaat asian itse. Moni ei huomaa ja sitten ei hyvä heilu.
Ota kakkanäyte mukaan ja mene lähimpään terveyskeskukseen keskustelemaan ongelmastasi. - FUGRA69
jos huomaa kirjoitti:
No hätä.
Tuo on lohduttavaa kun kuitenkin huomaat asian itse. Moni ei huomaa ja sitten ei hyvä heilu.
Ota kakkanäyte mukaan ja mene lähimpään terveyskeskukseen keskustelemaan ongelmastasi." Ota kakkanäyte mukaan ja mene lähimpään terveyskeskukseen keskustelemaan ongelmastasi."
Tämä kun on suuri ja mahtava valokuvauspalsta niin riittää et lukee päivän metro-lehteä. - niin riittää
FUGRA69 kirjoitti:
" Ota kakkanäyte mukaan ja mene lähimpään terveyskeskukseen keskustelemaan ongelmastasi."
Tämä kun on suuri ja mahtava valokuvauspalsta niin riittää et lukee päivän metro-lehteä.Ehkä on kuitenkin hyvä, että kaltaisesi kakkaongelmaiset saavat neuvoja vaikka kysyvät vahingosta väärällä palstalla.
”mitä jos huomaa kalanteroiseensa kakkansa liian opasiteettiseksi?” - FUGRA69
niin riittää kirjoitti:
Ehkä on kuitenkin hyvä, että kaltaisesi kakkaongelmaiset saavat neuvoja vaikka kysyvät vahingosta väärällä palstalla.
”mitä jos huomaa kalanteroiseensa kakkansa liian opasiteettiseksi?”"Ehkä on kuitenkin hyvä, että kaltaisesi kakkaongelmaiset saavat neuvoja vaikka kysyvät vahingosta väärällä palstalla."
ai onko tämä palsta enemmänkin kultaiseen suihkuun orientoitunut?
kyllä tämä mun mielestä on juuri oikea paikka jutella kakasta
- öolikujhyg
kyllä sinun paiseturpainen ja puoliksi aportoitu kökkäle pitää pysyä poissa täältä! ei täällä sun kookleräpellystäsi kokaan kaipaa!
- FUGRA69
"ei täällä sun kookleräpellystäsi kokaan kaipaa! "
kyllä virolainen kokki kaipaa kaakliklölaatikoa aina.
Kaali on ihmiselle hyväksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201767
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991578Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy481099Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?43974Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29929Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50856Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s44812Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37780Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56778Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37760