Oletko vaihtanut alaa aikuisiällä? Kannattiko?
Tässä ite mietintämyssyssä alanvaihto, ole hoitoalalla, mutta veri vetäis graafiselle puolelle. Työtilanne vaan on mikä on ja ei mulla ehkä oo riittävästi taitoa. Ikää on nyt 26.
Tässä ite mietintämyssyssä alanvaihto, ole hoitoalalla, mutta veri vetäis graafiselle puolelle. Työtilanne vaan on mikä on ja ei mulla ehkä oo riittävästi taitoa. Ikää on nyt 26.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olen vaihtanut kahdesti.Nuoruuteni olin elämäntapadownshiftaaja vaikken sitä vielä silloin tiennytkään,sitten ajattelin kokeilla työntekoa ja totesin että eihän se ole järkevää ja kannattavaa,ja vaihdoin takaisin downshiftaukseen.saatan kokeilla vielä yrittämistä ja jos se ei toimi niin ajattelin sitten siirtyä pysyvästi downshiftaus uralle.
...juu....kolme ammattia on... =)
Vaihdoin, ku esa firma meni kanttuvei ja duunit katos kaukaiseen itään
minkä tek esa määmylle :/
Laiffi o. Oon kuiteski kiitolline, et ni kävi.
En varsinaisesti oo ollu vielä paljon millään alalla, vaan puuhaillut kaikkea, mistä leipä irtoaa. Käsityöjuttuja kumminkin enimmäkseen. Tulevaisuudessa jossain alkaa hahmottua se varsinainen oma juttu, joka vaatis muutaman vuoden koulutusta oppisopimuksella esim. Saa nähdä, kuin käy.
Olen, kannatti ehdottomasti. Tosin samalla koulutuksella pärjää mutta ala on silti eri. Mietinnässä sama vielä uudestaan. Mielenkiintoinenkin työ alkaa maistua puulta kun sitä tarpeeksi tekee.
Minkä ikäisinä vaihdoitte alaa? Ite teinaan nykyisessä ammatissa bruttona noin 2500e/kk lisät, siisti päivätyö, eikä tartte viedä töitä kotiin. Mutta, joka aamu harmittaa lähteä töihin ja töissä tutkailen kelloa ja toivon, että päivä ois jo ohitte. Graafisella alalla palkka on huonompi ja työllisyystilanne myös heikompi. Silti en jaksa olla näin onneton joka päivä ja vihata töihin menoa. Olin edellisvuoden ulkomailla relaamassa päätä ja nyt tehnyt puoli vuotta hommia ja aivan rättiuupunut. Sanotaan näin, että nykyinen työni on henkisesti niin kuluttavaa, ainoa asia miksi jotenkin jaksan on raha ja ihanat työkaverit.
Päältä 30 reilusti. Eikä haittaa vaikka olisit päältä 40 reilusti tai vaikka 50; ennen eläkeikää on aina oikea vaihtaa töitä, jos vanhat ei muuta kuin vituttaa. Raha ei yksin riitä motiiviksi enää sen jälkeen kun perustoimeentulo on turvattu. Ei muuta kuin hakupaperit alan kouluun, 26-vuotiaana on liian monta vuosikymmentä jäljellä odotella eläkeikää, joka lienee 75 vuoden paikkeilla kun pääset sinne asti..
Jostain luin, että 3-4 ammattia ihminen tekee eläessään. Toi vaihtaminen on ihan nykyaikaa: paperimiehestä sairaanhoitajaksi jne. Ihan radikaaleja alan vaihtoja ja samalla voi havaita olleensa väärällä alalla vuosia ja löytää sen oman alansa vasta iäkkäämpänä :)
Harkinnassa ja kokeilussa on ollut parikin eri alaa, kun mihin aikoinaan tuli opiskeltua. Mutta ei nekään tuntuneet omille aloille. Voihan se olla, että vielä vanhoilla päivilläni opiskelen jotain uutta. Vi ses. :)
Noin 25 vuotiaana aloin opiskella amiksessa autoasennusta. Yli 30 v. opiskelin talomaalariksi ja yli 40 v. aloin opiskella kiinteistöhoitajaksi. Sattui huono säkä, olin sairauksien vuoksi yli kaksi viikkoa poissa ja potkivat ulos kurssilta.
Sanotaan, et aina ennenkuin täyttää 50 v. kannattaa opiskella uutta alaa. Mikäli on työtön, saa aikuisopiskelussa päivärahan (liiton tai kelan) 9 euroa opiskelupäivä. Lisäksi kunnalta voi hakea matkakorvausta matkalippujen kuittia vastaan. En tiedä vaikuttaako parisuhde matkakulujen korvaamiseen, periaatteessa ei pitäisi.