Isäni kuoli. Poikaystäväni ei kuulemma enää kestä kuunnella surustani ja isästäni. Haluaa jatkaa seurustelua, mutta haluaa etten enää puhu edesmenneestä isästäni enkä omasta surustani ja huolestani perheenjäsenistäni. Hän haluaa tavata minut vasta sitten kun olen piristynyt ja valoisampi. On hylätty olo. Onneksi minulla on edes yksi ystävä joka on minua jaksanut kuunnella ja tukea.
Hädässä ystävä tunnetaan.
Sydämeni on murtunut. Ensin kuoli oma isä, nyt on poikaystävä kääntänyt selkänsä kun en ole enää hauskaa seuraa.
Hädässä ystävä tunnetaan.
Sydämeni on murtunut. Ensin kuoli oma isä, nyt on poikaystävä kääntänyt selkänsä kun en ole enää hauskaa seuraa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riippuu siitä kauanko isäsi kuolemasta on. Jos kuollut äskettäin, anna silloin poikaystäväsi mennä, jos ei ymmärrä sinun surua. Mutta jos isäsi kuolemasta jo aikaa, niin ei se kovin kauan asiasta vatvominen ja sureminen ole oikeaa. Elämän täytyy kaikesta huolimatta jatkua. Joillakin ihmisillä on kumma tapa kerätä jonkinlaista huomiota tällaisilla asioilla itselleen, vaikka kuolemasta olisi kulunut vuosia. En tarkoita tätä sinun kohdallasi,kun en tunne tapaustasi. Kuollutta läheistä kyllä aina välillä muistelee tietenkin. Ei sitä unohtaa voi, eikä tarvikaan, mutta rajansa kaikella.
Kuulepas kun isäni kuoli kolme viikkoa sitten. Eikä minusta ole väärin surra vaikka vuosia jos siltä tuntuu.
ihan niin kauan kun vaan tuntuu sille. Ja poikaystäväsi voit unohtaa jos hän ei jaksa suruasi sietää. Ilmeisesti niin typerä ja lapsellinen että haluaa omistaa sinut kokonaan ja ajatella puolestasi miten sinun pitäisi ajatella. Oikeassa olet, ei tuollainen ole edes ystävyyttä, saatika rakkautta. Kohdallesi osuu vielä se oikea joku päivä.
Ja isäsi on lähelläsi joka päivä kun ajattelet häntä. Voit vaikka keskustella hänen kanssaan vieläkin ja hän kuulee sinut. Kenties huomaat joskus surusi läpi miten hän kantoi sinut senkin läpi. Sitten kun aikaa kuluu ja elämä kantaa sinua jälleen omin siivin. Sure rauhassa kun on aika surun. Vielä joskus on aikaa ilollekin. Toivon jaksamista ja kestämistä. Kaikille on joskus tämä sama edessä, ellei sitten ole jo takanapäin.
Jaakkima, ihanasti kirjoitit, kiitos paljon!
poikaystäväsi ei ole jättänyt sinua jos ei ole niin sanonut. ainoa neuvo.. löydä asia jota rakastat ja suurenna sitä. t: jussi, muista tee sitä mítä haluat.....
sun poikaystävä on luuseri
Surussa voi mennä vuosiakin, mutta yleensä se vähitellen laimenee ja pystyy jo muisteleemaan niitä hyviä hetkiä, mitä sait kokea isäsi kanssa. Joko poikakaverisi on ääliö tai hän ei vaan osaa lohduttaa ja on neuvoton tilanteessa. Kun minun kaverilta kuoli läheinen, oli hirveän vaikea keskustella ja tuke, kun en osannut. Jos pidät vaikka vähän taukoa poikakaveriin ja haet tukea, vaikka ystäviltä. Katsot mikä teidän tilanne on sitten myöhemmin.