BIO-poltoaineet

Ei valmisteta vielä. Kannattavuus riippuu siitä mistä se roikkuu. Verottajalla ja muillakin viskaaleilla on sanansa sanottavana. Eiköpähän se diesel ole se bio-päätuote. Valmiista tuotteesta ei tiedä mistä se on tehty.

Eu-direktiivin mukaan vuonna 2007 7% polttoaineesta pitää olla bio-polttoainetta. Jo nyt nesteen bensasta (en muista oliko 95 vai 98) on pari prosentti bio-polttoainetta.

Bio-polttoaineiden kannattavuus paranee sitä mukaa, kun mineraaliöljy kallistuu. Rypsistä, rapsista, sinapista tai muista öljykasveista voidaan puristaa diesel-moottoreihin käypää polttoainetta, ja jos ei muuta ole, niin kauppa takuulla käy kovemmallakin hinnalla.

Hintakin tulee vielä alas, kunhan jalostusprosessia kehitetään ja volyymit kasvavat. Jos vaikkapa puolet öljynjalostusteollisuuden polttoaineiden tuotekehitysinvestointeihin käyttämästä rahasta olisi vaikkapa vuoden 1990 jälkeen laitettu biodieselin kehittämiseen, sitä olisi jo nyt saatavilla useimmilta huoltoasemilta siedettävään hintaan.

Myös raaka-aineen viljeyä voitaisiin tehostaa, kun jalostuksessa ei tarvitsisi ottaa huomioon elintarvikevaatimuksia (mm. matala erukahappopitoisuus), vaan voitaisiin keskittyä mahdollisimman suureen öljyn saantiin.

Saantia vielä lisäisi kemiallinen ja kuumentamalla tehtävä öljynerotus. Luultavasti rypsiöljyä olisi mahdollista saada noin kolmannes enemmän hehtaarilta nykyiseen elintarviketuotantoon tähtäävään kylmäpuristusprosessiin verrattuna.

Biopolttoaineiden kehitystä ovat jarruttaneet erilaiset poliittis-kaupalliset intressit, mm. autoteollisuuden ja öljyteollisuuden läheiset kytkökset paitsi keskenään, myös poliittisiin päättäjiin.

Pisimmällä biopolttoaineiden käytössä on maailman suurin sokerin tuottaja Brasilia, joka tekee sokerista etanolia ja tukee sen käyttöä verohelpotuksin.

Sademetsiään sokeriruokoviljelmiksi surutta hakkaavat brassit eivät kuitenkaan ole pelastamassa maailmaa etanoleineen, vaan kyse on maatalous- ja kauppapolitiikasta. EU:ta sokerin tuotannon tukemisesta syyttävä Brasilia tukee polttoainepolitiikallaan omaa sokerisektoriansa.

Kunhan Brasilia saa painostettua EU:n luopumaan omasta sokerituotannostaan, vähenee etanolin käyttö sielläkin.

autojen tankeissa kun maassa on tuota sokeriruokoa ja selluloosaa josta viinaa keitellä eikä muutenkaan alkoholiin suhtauduta yhtä hysteerisesti kuin Suomessa. Myös metanolia käytetään polttoaineena esim. kilpa-autoissa.

Oikea kysymys pitäisi olla : Millä korvataan öljyn loputtua polttomoottori, ja muukin palamisen kautta tuotettu energia.

No niin.

Eikös tässä taannoin ollut keskisuomalaisessa juttua paikallisesta isännästä joka omaan volvoonsa(V70bi-fuel)teki lehmänpaskan erittämästä metaanikaasusta polttoainetta autoonsa. Samasta kaasusta tuli myös taloon lämpö ja lämmin käyttövesi, kun siis sitä kaasua poltti kattilassa, ettei siinä vielä ollut oma voimalaitoskin joka jauhoi sähköt tilan tarpeisiin. Eli varsin pitkälle jalostettua omavaraisuutta. Koko hankkeella muistaakseni oli vielä jonkun/joidenkin viranomaistahojen luvat ynnämuut.
Sama homma toimisi varmasti myös sikatiloilla, tai yleensäkkin tuollaisissa paikoissa joissa metaanikaasua syntyy, kaatopaikat esim.
Taito ja laitteet ovat jo olemassa, puuttuu vain eri tahojen ymmärrys siitä miten tehokasta ja ympäristöystävällistä tämänkaltainen toiminta voisi olla.
Hullua se joka tapauksessa ei todellakaan ole.

Terveisin.
L-200.


p.s. lehtijutun mukaan pakokaasun hajun perusteella ei voinut sanoa kumpaa polttoainetta autossa käytettiin, 95E:tä vaiko kaasua.

Tässä ( http://www.theaircar.com ) yksi hyvä "bio"polttoaine korvaamaan fossiilisia vaihtoehtoja. Tankkaukset hoituvat vaikkapa puu-, tuuli-, vesi-, ydinvoimalla. Tätä polttoainetta on jo nyt riittävästi.