Ollakko vai eikö olla?

Moido!

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Seurustelin ihanan naisen kanssa (josta on vaikea huonoja puolia löytää) pari vuotta kunnes muutin yhteisestä asunnostamme pois. Halusin omaa tilaa ja aikaa. Halusin tapailla muita naisia ennenkuin sitoudun kenenkään kanssa pitemmälle. Eron jälkeen ollaan oltu tekemisissä paljon ja tehty kaikki niitä asioita joita tehtiin seurustellessamme. Hänessä ei ole mitään vikaa, haluan vain saada lisää kokemusta naisista. Kun olen hänestä erossa, kaipaan häntä tosi paljon. Mutta kun sitten olemme yhdessä, mulla ei ole kovinkaan kivaa hänen kanssaan. En osaa päättää omalta kohdaltani haluanko olla hänen kanssaan vai en. Tuntuu että kaikki on musta kiinni. Haluaisin mennä vapaana ja hankkia lisää kokemusta mutta se ei ole helppoa. Onko ruoho sittenkään vihreämpää aidan toisella puolella? Mitä mun pitäisi tehdä?
41246
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

mielestäni asian ydin on tässä lauseessasi: "Haluaisin mennä vapaana ja hankkia lisää kokemusta". Olet ilmeisesti aika nuori vielä? On ihan normaalia haluta kokea elämää itsenäisesti ja olla vapaa, joten sinun on nyt tehtävä niin. Jos sitoudut nyt ilman että TODELLA haluat olla juuri sen naisen kanssa etkä kenenkään muun (taikka vapaana), tulet katumaan sitä loppuikäsi. Kokeile nyt ensin siipiäsi rauhassa ilman mitään vakkarisuhdetta niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.
Luultavasti on totta että ruoho ei ole vihreämpää missään, mutta sinun on se itse koettava ja todettava ennen kuin uskot sitä oikeasti, ja vasta sitten pystyt todella sitoutumaan johonkin tyttöön ja elämänään hänen kanssaan onnellisena. Se voi olla juuri tuo tyttö tai sitten joku ihan muu, kyllä maailma on pullollaan tyttöjä joissa "ei ole mitään vikaa". Se että kaipaat häntä niin paljon on hyvä merkki, mutta jos sinulla ei olekaan niin kivaa hänen kanssaan kun tapaatte in reality, luulen että suuri kaipauksesi perustuu vain kuvitelmiin ja vanhoihin muistoihin, eikä siihen millainen hän nykyisin on. Joten, onnea sinkkuiluun, seikkaile villinä kunnes tunnet oikeaa halua vakiintuneeseen suhteeseen, ja tapaat tytön jonka seurassa on hyvä olla ja tunnet olevasi parhaimmillasi.

Äänestä
  • Juuri noin,kannattaa puhaltaa nuo vapauden tuulet pois ihan rauhassa.Alottaa vakavat jutut vasta sitten kun itsestä niin tuntuu.

    Äänestä

  • noin kirjoitti:

    Juuri noin,kannattaa puhaltaa nuo vapauden tuulet pois ihan rauhassa.Alottaa vakavat jutut vasta sitten kun itsestä niin tuntuu.

    Valitettavasti siinä käy vaan niin, että siihen mennessä kun herra on hankkinut kokemusta muista naisista, tää tytskä on jo löytänyt itselleen kumppanin, jonka ei tarvitse haikailla kokemusten perään. Herra jää kuin nalli kalliolle, yksin

    Äänestä

  • En nyt kovin nuori enää oo, 25v on mittarissa. Sä tunnut kirjoittavan omasta kokemuksesta. Juuri noin aion tehdä. Mun pitää ensin kokea miltä tuntuu esim. pettyä ja elää muutenkin täysillä ettei tarvi myöhemmin jossitella. Mun mielestä parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa koska silloin oma elämä ei mee eteenpäin vaan junnaa paikallaan. Jos sä oot hyvä tyyppi niin kyllä ennenpitkää vastaan kävelee ihminen joka vie jalat alta. Jos (ja kun) nyt lähden omille teilleni, en pelkää jääväni lopulta yksin koska tiedän että mulla on paljon annettavaa sille oikealle ihmiselle. Jos nykyinen tyttöystäväni löytää sillä välillä toisen ja on onnellinen, se tuntuu varmasti haikeelta mutta uskon että voin olla onnellinen hänen puolestaan. Mutta kiitos paljon ajatuksia herättävästä vastauksestasi ja aurinkoista loppukesää!!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pete kirjoitti:

Moido!

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Seurustelin ihanan naisen kanssa (josta on vaikea huonoja puolia löytää) pari vuotta kunnes muutin yhteisestä asunnostamme pois. Halusin omaa tilaa ja aikaa. Halusin tapailla muita naisia ennenkuin sitoudun kenenkään kanssa pitemmälle. Eron jälkeen ollaan oltu tekemisissä paljon ja tehty kaikki niitä asioita joita tehtiin seurustellessamme. Hänessä ei ole mitään vikaa, haluan vain saada lisää kokemusta naisista. Kun olen hänestä erossa, kaipaan häntä tosi paljon. Mutta kun sitten olemme yhdessä, mulla ei ole kovinkaan kivaa hänen kanssaan. En osaa päättää omalta kohdaltani haluanko olla hänen kanssaan vai en. Tuntuu että kaikki on musta kiinni. Haluaisin mennä vapaana ja hankkia lisää kokemusta mutta se ei ole helppoa. Onko ruoho sittenkään vihreämpää aidan toisella puolella? Mitä mun pitäisi tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu