Jumala ei ole hyvä.

NotGoooood - pyyhi räkä poskeltasi.

=/

Onneksi näin ei ole sillä Jumalaa kun ei ole olemassa.

Olisi se nyt kauheaa jos olisi, näinhän se olisi muuten,

En ole ikinä tullutkaan asiaa ajatelleeksi noin...

Ehkä Jumala ei olekkaan sellainen kuin luulemme sen olevan...

Niin, miltä tuntuu uskoa tuon kaltaiseen Jumalaan joka katsoo lasten hyväksikäyttöä?

Niin, miksi uskotte tämmöiseen Jumalaan?

"Hän tiesi jo silloin kaikki pahat asiat mitä tulisi koskaan tapahtumaan syntiinlankeamuksesta Holokaustiin."

Miksi syntiinlankeemus tai holokausti olisi sitten Jumalan syytä? Eikö kukin vastaa omista rikoksistaan, miksi Jumala vastaisi ihmisten rikoksista tai olisi syyllinen niihin? Eihän isä ole poikansa rikoksiinkaan syyllinen, vai onko? Jumala nimenomaan kielsi syömästä puusta ja kielsi murhaamisen, onko Jumala sitten syyllinen jos ihmiset söivät puusta ja tappavat?

Ja miksi ennaltatietäminen olisi ennaltamääräämistä?

Lopetin onneksi uskomisen Jumalaan jo aikoja sitten, onneksi Hän tietää miksi.

NotGoooood

Voisitko tutustua aiheeseen, ennenkuin syljet typeryyksiä. Per.ke.le ON TÄMÄN MAAILMAN TODELLINEN RUHTINAS. Toi lukee siellä aapisessa. Ei ikuisesti, mutta on tälläkin hetkellä.

Nieleppä eläkimi omat kitkerät sanasi.

Aloitus ja kommentit pyörii itse peruskysymyksen ympärillä, eli miksi Jumala sallii pahan. Sama ongelma on ollut aina kristinuskon alusta asti. Kun UT:ssa Jumala ja Jeesus esitellään hyvänä, niin miksi yhä on pahaa. Normi-ihmiselle ei kelpaa lattea selitys tyyliin "koska on se perisynti ja blaa, blaa, blaa...." Samoin ajatus siitä, että nykyiset ihmiset kärsisivät koska heidän varhaiset esi-isänsä teki jotain väärin, ei tunnu kohtuulliselta, järkevältä, oikeudenmukaiselta eikä moraalisesti oikealta, vaan se on jo ajatuksena hanurista.

Hei Not Goooood ja muut,

Tämä tematiikka on askarruttanut ihmisiä kautta aikojen: Miksi Jumala sallii pahan? Miksi hän antaa meidän kärsiä? Mikä on Jumalan tarkoitus kaikella tällä? En osaa muotoilla tähän mitään lyhyttä ytimekästä vastausta, joten joudun tyytymään linkittämään muiden aiheesta kirjoittamaa:

http://www.teolinst.fi/index.php/uutisarkisto/217-teodikean-ongelma-tahtooko-jumalan-pahaa

ja

http://www.evl.fi/arkkipiispa/Laakaripaivat05012004.htm

Jos jaksatte lukea noista jomman kumman tai vaikkapa molemmat. Ylempi linkeistä vie Suomen teologisen instituutin sivulle, jossa Timo Eskola pohtii Teodikean ongelmaa: tahtooko Jumalan pahaa? Saako kärsimystä pohtiva vastauksen ja alempi linkki on Jukka Paarman alustukseen: Kristityt ja kärsimys, jonka hän on pitänyt Lääkäripäivillä Helsingissä. Näistä olen saanut itse näkökulmaa tähän valtavan keskeiseen ja askarruttavaan ongelmaan, jonka kanssa kristittynä olen tuskaillut.

Ehkäpä joku työtovereistani täällä, osaa vastata selkeämmin.
Minun täytyy tyytyä toteamaan, että uskon edelleen että Jumala on hyvä.
Kuten arkkipiispa Jukka Paarma sanoo alustuksessaan: " Kärsimys on suuri salaisuus. Sen edessä on mieluummin oltava hiljaa kuin lähdettävä sitä selittämään. Kärsimys on onnettomuus, jota vastaan ihmiskunnan on taisteltava. Kristityn ihmisen varsinainen jumalanpalvelus on poistaa maailmassa valitsevaa kärsimystä, hoitaa ja parantaa kärsiviä ihmisiä. Kaikkea kärsimystä ei voida poistaa, mutta lääketieteen, yhteiskunnallisen ja globaalin vaikuttamisen, oikeudenmukaisuuden toteuttamisen ja avustustoiminnan avulla voidaan tulla hiukan lähemmäksi sitä tilaa, jossa itku, tuska ja kuolema ovat poissa. Ihmisen huuto, on se äänekästä tai äänetöntä, kutsuu toista ihmistä apuun. Niin kuin kärsiminen on vain ihmisen ominaisuus, on kärsivän auttaminen todellisen ihmisyyden, humaanisuuden osoitus."

t.Veera-diakonissa

Mielestäni Jumala tuntee ihmisluonteen, mutta ei jokaista yksittäistä tekoamme. Sortuivathan Aatami ja Eevakin syömään paratiisissa hyvän ja pahan tiedon puusta ilman, että Jumala odotti heidän käyttäytyvän niin. Koska Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon, he tekivät valintansa itse, ja syy oli heidän - ei Jumalan. Sama pätee kaikkeen syntiin.

Maailmassa on kaksi voimaa - Jumalan hyvyys ja sielunvihollisen pahuus. Jumala tahtoo ihmisille hyvää, mutta sielunvihollinen pyrkii jatkuvasti houkuttamaan ihmistä pahaan, ja joskus myös toimiman hänen kauttaan. Jokainen meistä elää jatkuvasti näiden kahden voiman välimaastossa, ja vastaamme valinnoistamme itse.

Muutama huomio

Timon Eskola:
Ihmiselon vaikeus on siinä, että me tiedostamme oman arvomme - ja toistemme arvon. Juuri tässä rajakohdassa me joudumme kiusauksiin aivan samoin kuin Jumalan Poika joutui kiusauksiin autiomaassa. Ja ihmisellä on todellinen mahdollisuus langeta. Siten nimenomaan syntikäsitys osoittaa meille todellisen ihmisyyden ja ihmisarvon.

Komment: Tässä helposti unohdetaan käsky rakasta lähimmäistä NIINKUIN itseäsi. eli juuri tässä on kohta jossa on MAHDOLLISSUS uudelleen syyllistää oma itse kuten alkukertomus osoittaa aatamin tehneen paratisissa.
Itsensä halventaminen on irtisanoutumista Luojan rakkauden piiristä.

Eskola.
Erot syntikäsityksen kohdalla osoittavat, että raamattuteologian piirissä kysymys teodikean ongelmasta on täysin erilainen kuin filosofiassa. Raamatun Jumala on hyvä ja hän luo hyvän maailman. Itse luomistyö pitää kuitenkin sisällään sen mahdollisuuden, että ihminen käyttää mahdollisuuksiaan ja elämisen ehtoja väärin
.
Komment: Juuri näin. Mahdollisuus aatamilla olisi ollut pyytää anteeksi, mutta hän valitsi elämän paratiisin ulkopuolella.
Minun märitelmäni Jumalasta on että tuo valinta oli myös Hänen "tiedossaan" jo ennen aatamia.

Eskola: Esimerkiksi ajatus karman laista on hieman laajemmassa mitassa juuri tämän kaltainen ratkaisu pahan ongelmaan. Ihmiset koulutetaan hyviksi rangaistuksena annettavien jälleensyntymisten avulla.

Komment: Käyttäsin toisenlaisia ilmaisuja. On suuri ilo saada uusi alku, päästä seuravalle luokalle, syntyä uudelleen.
Uusi keho on mahdollisuus valita anteeksianto, se ei ole rangaistus. Mikään laki ei kumoa anteeksiannon voimaa. Miksi ei tässä päde kertomus tuhlaajapojan paluu. Pikaisesti luetuna se on selittämätön lahja holtittomale käytökselle. Sitä se ei juuri ole vaan rakastavan isän hyväksyntä anteeksipyynnölle. Myös Jesus antoi kiduttajilleen anteeksi ja tällätavoin näytti rakkauden eli anteeksiannon voiman "kuoleman" yli.


Koska mahdollisuus lankeamiseen ja itsekkyyteen liittyy itse ihmisyyteen Jumalan kuvana, kuten edellä todettiin, lankeemuksen jälkeen Jumalan täytyy käydä jollain tavalla tiliä ihmisen kanssa.

Raamatun sanoman perusteella teodikean ongelmaan on puolestaan olemassa ratkaisu, joka vastaa täydellisesti ihmisen hätään pahuuden edessä. Tuo ratkaisu ei ole kristillisen sanoman kokonaisuudessa edes outo, vaan pikemminkin sen keskipisteessä.

Komment: Mielestäni ratkaisu ei ole uhri. Olette ohittanet tyystin sen tärkeimmän kohdan joka on: Mittaamaton häpeä ja masennus minun eli ihmisen mielessä, että Jumalan on uhrattava jotakin minun vuokseni.
Jumala siis tunnustaaa erhtyneensä ja jatkaa erehdystä heittämällä minun päälleni poikansa veren??????

Minulle minun Jumalani on järkevä eikä syyllistä minua vaan tarjoaa pelkästään mahdollisuuksia joka hetki hyväksyä sovitus joka minulle tarkoittaa: Annan anteeksi ITSELENI ajatukseni itsestän, sinusta ja maailmasta joka on paras paikka opetella tuo eli hyväksyntä ja anteeksianto.

Tähän sopii Jeesuksen sanat En tullut kumoamaan lakeja jne... Ihmisten säätämät lait ovat silti voimassa. Niitä voidaan muokata. Jumala on pelkästään Rakkaus joka ei tuota eikä vaadi kärsimystä. Minun erhdykseni tuottaa minulle minun kärsimykseni

"Jumala on nähnyt jokaisen lapsen hyväksikäytön, jokaisen murhan, jokaisen pahuuden mikä maailmassa on ikinä tapahtunut.

Ja miksi Jumala tämän sallii?"

Kun Jumala loi ihmisen, Hänen tarkoituksenaan ei ollut luoda ihmisestä robottia, joka tekisi vain hyvää.
Koska Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen, Hän loi ihmisen, jolla on oma tahto ja valinnanvapaus, vaikka se sisälsikin riskin, että ihminen voi tehdä vääriä valintoja.
Valinnanvapauden riistäminen ihmiseltä ei olisi rakkautta eikä oikeudenmukaisuutta.

Ihminen on kuitenkin vastuussa Jumalalle kaikista teoistaan ja joutuu aikanaan niistä tilille Jumalan edessä.

Jotta ihminen osaisi tehdä oikeita valintoja, Jumala on antanut oman Sanansa, Raamatun ja Pyhä Hengen, joka on Neuvonantajamme. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tulla uskoon ja saada Pyhä Henki oppaaksi sisimpään. Hän johdattaa meidät kaikkeen totuuteen.

Näyttää siltä, että avaaja kaipaa apua pohdintojensa kanssa. Hänellä on yksi perustavaa laatua oleva virhe alkuoletuksissaan ja sen lisäksi hän ei tiedä miltä tämä meidän elämänmenomme näkyy Jumalalle. Seurauksena on, että hän päätyy rienamaan Jumalaa.

"Ja miksi Jumala tämän sallii?"

Tässä on se väärä alkuolettama. Avaaja ajattelee, että Jumala sallii pahan, kun tasan päinvastainen on totta. Jumala rankaisee synnistä. Synnin palkka on kuolema. Ei mikä tahansa kuolema, vaan ikuinen kuolema.

Avaajalla on aavistus Jumalan ominaisuuksista, mutta hän ei tunnu ymmärtävän mistä ne ominaisuudet johtuvat:

"Hän tiesi jo silloin minkälainen siitä tulisi ja kaiken, mitä siinä maailmassa tulisi tapahtumaan."

Avaajan kannattaisi hiukan pohtia sitä missä hän elää. Avaaja, kuten me kaikki, elämme aika-avaruusmaailmankaikkeudessa. Sellaiseksi Jumala maailmankaikkeuden loi, täällä on olemassa ilmiö nimeltä aika.

Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan olemassa. Aika-avaruudella on alkupisteenä luomisen hetkensä. Ennen sitä, ei sitä ollut olemassa, mutta Jumala oli (on).

Kuvittele hyvä avaaja ajan kuluminen paperille piirrettynä yksisuuntaisena janana, jossa vasemmalla on menneisyys ja oikealla kulkusuuntaan tulevaisuus. Meidän nykyhetkemme on janalla yksi piste, joka siirtyy kaiken aikaa oikealle. Missä Jumala on sillä janalla? Jokaisessa pisteessä ja kaikkialla janan ulkopuolellakin. Jumala loi aika-avaruuden, mutta hän ei ole luomakuntaansa kahlehdittu. Hän on paljon luomakuntaansa suurempi.

Itse ajattelen, että Jumala näkee kaiken aikaa jokaikisen hetken aikajatkumolla. Hänen näkökulmastaan Aadam puraisee hedelmää juuri nyt, Mooses tuo israelilaisia Egyptin orjuudesta juuri nyt, Jeesus sovittaa koko ihmiskunnan synnit ristillä juuri nyt, Rooman valtakunta luhistuu juuri nyt, Kolumbus purjehtii Amerikkaan juuri nyt, ja niin edelleen tajuat kai jo.

Sama Jumalan nykyisyys jatkuu tulevaisuuteenkin. Jumalan tuomiolle joutuvat ovat juuri nyt tuomiolla pahuudestaan, Jumalan näkökulmasta katsoen. Ei hän salli pahuutta vaan hän rankaisee siitä par'aikaa meidän näkökulmastamme katsoen jossakin tulevaisuudessa.

Miksi Jumala salli meille vapaan tahdon, jotta voimme tehdä pahaakin? Saman vapaan tahdon hän salli enkeleillekin ja kolmannes heistä ryhtyi sotaan Jumalaa vastaan. Jollei meillä olisi vapaata tahtoa, olisimme käytännössä vain robotteja. Emme olisi edes ihmisiä. Kai Jumala olisi voinut luoda koneistomaailmankaikkeuden, jossa kukaan ei tekisi mitään omasta tahdostaan. Me olisimme vähän kuin pörröleluja, jotka lapsi leikeissään asettaa haluamaansa paikkaan. Jumala ei kuitenkaan halunnut luoda pörröleluja, me olemme lähempänä niitä lapsia suhteessamme Häneen.

Ihmiset tekevät maailmasta pahan.Kaikella on tarkoituksensa ihmiset puutteelisen järkensä vuoksi ei kaikkea voi ymmärtää.Jumala ei ole asemassa jossa annetaan selitys miksi mitäkin Hän sallii mutta ihminen on vastuussa tekemisistään ei varmaankaan olla tänään paraatiisissa omenia syömässä se aika meni jo.