Jossain tämän auringon alla on suuri rakkaus

Tänään käyskentelin tuolla läheisellä rannalla ja katselin kaihoisasti tyynelle järvelle. Mietin kohtaloa, ihmisten välisiä suhteita ja rakkautta. Tuli sellainen tunne, että jossain maailmankolkassa majailee minunkin suuri rakkauteni ja rakkaani, ihminen, jolle minä annan sydämeni. Ehkä hän on merten takana, kenties lähempänä. Voi olla, että löydän hänet näiltä lumisilta seuduilta tai jopa tästä kaupungista, sen kylmiltä kaduilta tai toreilta.

Uskon vahvasti kohtaloon. Tämä elämä on ikään kuin näytelmä, jonka käsikirjoitus on pääpiirteittäin ollut valmiina jo ikimuistoisista ajoista lähtien. Kullakin on täällä osansa. Toisen osa voi olla vähäpätöinen ja toisen loistelias. Jotkut kantavat suurta taakkaa ja jotkut pääsevät vähällä. Joidenkin elämällä on kauaskantoiset vaikutukset ja toisten piirit ovat pienemmät. Joka tapauksessa kaikki kohtalot ja elämät ovat tärkeitä. Elämäntaidossa on kyse siitä, kuka kykenee näyttelemään osansa hyvin ja kuka pelaa taitavasti saamillaan korteilla.

Rakkauteen liittyen minulla on aavistus siitä, että minun on määrä tavata se oikea, joka sytyttää suuren kaipuun ja lemmen. Kohtaloni on etsiä ja löytää hänet, todellinen sielunkumppanini. Ongelmana on vain se, etten tiedä missä tuo ihana neito tällä hetkellä on. Näinä outoina aikoina, jolloin ihmiset voivat saada yhteyden maailman toiselta laidalta toiselle silmänräpäyksessä, turvaudun etsinnässäni internettiin. Kulkekoon siis kaipuuni pitkin kaapeleita ajatuksennopeudella kaikkialle, levitköön yli taivaiden satelliittien matkassa.

Saattaahan olla, että suuri rakkauteni onkin lähempänä, kuin aavistankaan, ehkä seinän takana tai seuraavassa korttelissa. Ettei tämä menisi aivan hakuammunnaksi, mainittakoon vielä, että olen 32-vuotias mies Jyväskylästä. Tällä palstalla en rohkene enempää itsestäni kertoa, mutta jos tämä sielunkumppani on jossain, minuun saa yhteyden sähköpostin kautta, joka on [email protected]. Toki otan riemulla vastaan kaikenlaiset viestit. Ystäviä, tovereita, ajatuksenvaihtajia ja muuten vain hienoja ihmisiä ei voi koskaan tuntea liikaa.