yhteenmuutto?

Voi pyhä lehmä...

Ikänne, saanko udella? Onko kumpikaan vakitöissä, saanko udella?

Asuntokauppa on kyllä sen verran isompi asia ja etenkin, jos meinasitte puoliksi sen ostaa, että tallatkaahan vielä rauhassa jonkun aikaa ja ennen kaikkea tutustukaa ensin toisiinne.

Tyttöystäväsi puhuu jo yhteisen omistusasunnon hankkimisesta...Oletkos sinä saanut osallistua keskusteluun ollenkaan :-) Kyllä yhteinen velka n.40 000 - 100 000e on aika paljon. Kannattaisiko ensin kokeilla yhdessä asumista vuokra-asunnossa? Vaikka miten sitä onkin "inlööv" suhteen ekat kuukaudet, saattaa rakkauteen tulla lovi, jos kemiat ei ihan natsaakaan niinkuin oltiin kuviteltu -siis mitenkään teidän rakkautta vähättelemättä- :-)

En tunne ketää kuka olisi omistusasuntovelkavankeuteen lähtenyt suhteen alkupuolella, jotkut ovat muuttaneet 4kk seurustelun jälkeen yhteen ja nyt on jo vuosia onnellista yhteiseloa takana, toisilla siinä menee pidempään, vuosi, jopa pari. Ihan suhdekohtainen on tuo aika.

Kiirehtiä ei kannata, saatta mennä onnensa ohi :-)

oltiin yhdessä ja sitten muutimme yhteiseen asuntoon vuokralle. 4 vuotta sen jälkeen teimme lapsen. Säästimme taloon rahoja ja nyt asuttu omassa talossa 8 vuotta. Hiljaa hyvää tulee.

..nyt ihmeessä vielä muuttako! Mikäs kiire tytöllä on? Muutimme kultani kanssa yhteen 2vuoden seurustelun jälkeen , mutta en nyt mitenkään suosittele juuri tuota kahta vuotta! muuten.Nauttikaa nyt kun asutte erillään. Sitten kun asutte yhdessä alkaa nopeammin arki, eikä yhdessä olo ole enää luxusta, vaan normaalia. Kyllä nyt vuosi kannattaa tutustua ennen muin muuttaa yhteen. Ihan oman asunnon ostoa en kyllä suosittele ennen useamman vuoden seurustelua.

...

Aiemmin asuin tyttökavereiden kanssa yhdessä, mutta homma osoittautui mulle liian rasittavaksi. Huomasin, ettei yhteisasuminen ollut se, jota varsinaisesti kaipasin. Pahinta siinä oli yksityisyyden ja vapauden menetys. Samoin huomasin, että naiset muuttuu jonkin ajan kuluttua aika toisenlaisiksi, kuin mitä olivat alussa. En oikein ollut tottunut siihen, että itselle aivan itsestäänselvistä asioistakin piti neuvotella ja sopia erikseen. Kun asuu erillään on suhteen lopettaminen todella paljon helpompaa. Nyt olen asunut tyttökaverin kanssa aina erillään. On ollut paljon parempi vaihtoehto. Oma rauha säilyy tarvittaessa. Esim. kun joskus pitää olla jonkin aikaa omissa oloissa, jotta pöly ehtii laskeutua! Eikä tarvi kaikkia asioita olla koko aikaa tilittämässä ym. Vastaavasti voi tarvittaessa leikkiä kotista asumalla pari päivää toisen kämpillä, jos siltä tuntuu.

Hiljaa hyvä tulee eli en todellakaan kannata yhteisen asunnon hankkimista kahden seurustelukuukauden jälkeen, vaikka ikää ja rahaa olisi kuinka paljon. Kahden kuukauden seurustelun perusteella ei voi vielä sanoa tuntevansa muruaan tarpeeksi hyvin. Jo eri paikkakunnilla asuminen kertoo paljon. Minä en ainakaan henk.koht. olisi innokas hankkimaan asuntolainaa ihmisen kanssa, jota en vielä kovin hyvin tunne.

Minä ja avomieheni muutimme saman katon alle kahden seurusteluvuoden jälkeen. Halusimme tutustua toisiimme rauhassa, edetä vähitellen ja kokeilla arjen kiemuroita viettämällä öitä ja päiviä toistemme luona silloin tällöin. Jos suhde on tuolla ylhäällä määrätty se varmasti kestää erikseen asumisenkin jonkin aikaa...

Mutta ihmiset ja suhteet ovat erilaisia... Onnea teille ja hyvää tulevaisuutta teidän suhteellenne mihin ratkaisuun ikinä päädyttekin... :)

Jos sua pelottaa, niin ei kai kannata muuttaa yhteen noin nopeasti? Me puhuttiin yhteen muuttamisesta muutaman kuukauden seurustelun jälkeen (minulla ei ollut sillä hetkellä pidempiaikaista asuntoa), mutta ei sit uskallettu suin päin muuttaa yhteen. 10 kk päästä jo muutettiin, yhteisestä halusta.

On kaks vähän eri asiaa... Kyllä varmaan voi yhteen muuttaa parin kuukauden jälkeen, näitä tapauksia tiedän paljonkin, mutta missään nimessä ei pidä omistusasuntoa mennä hankkimaan...
Me taidetaan olla sieltä toisesta ääripäästä, ollaan seurusteltu joku lähemmäs 5 vuotta, mutta ei vielä asuta yhdessä. :P tänä syksynä sekin ihme sitten lopulta tapahtuu.

kuinka vanha olet?
mieti nyt vähän. kuinka kauan olet tuntenut tämän tytön? ehkä kannattaisi seurustella vähän aikaa ennen yhteenmuuttamista? voittehan kokeilla yhdessä asumista sun tai hänen luona ensiksi.

Moikka.
Suosittelen vuokrakämppää tietty,ekaksi.Itse,silloin aikoinani kun olin parinkymmenen ikäinen,ostin silloisen poikakaverini kanssa yhteisen asunnon,jne.
Ei siinä paljoa tuumittu,vaan toimittiin.Kelattiin,että jos ero tulee,pääseehän siitä omastakin eroon,ja niin sitten kävikin.Tai no,minä maksoin jätkän ulos,ja jäin itse kämppään velkoineen.No,asunto ei ole enää minulla sama,mutta velka on,joka sekin on jo kohta maksettu.Näin siis täällä meni,mutta vinkiksi,ei mekään ihan ekana yhteistä ostettu,vaan asuttiin ensin pari vuotta kyllä ihan vuokralla.Tsemppiä,asiat luistaa,jos ovat luistaakseen.

Tunnettiin miehen kanssa kolmisen viikkoa ja päätettiin muuttaa yhteen, kuukauden jälkeen asuttiin jo yhdessä. Mitään sen isompia ongelmia ei oikein ole tullut, eikä kauheita yllätyksiä... Mutta jokainen tavallaan, älä tee sitä jos et ole todella varma...