Nyt kaikki naiset huomio! Painin seuraavanlaisen ongelman kanssa, ja yritän tiivistää jutun nahdollisimman lyhyeksi:
Minulla oli muutamaan eri ootteeseen hetkellistä säätöä vanhan tuttavani/kaverini kanssa. Ensimmäisen kerran muutamia vuoisia sitten, kun kummatkin olimme juuri tahoilamme päättäneet pitkäaikaiset parisuhteet. Lähdimme yhdessä juhlimaan ja yksi asia johti toiseen. Mies halusi jatkaa läheisyyttä vielä aamullakin pyytämällä mm. kainaloon nukkumaan, halailemalla ja pussailemalla. Myöhemmin illalla sain perään myös tekstiviestejä joissa hän antoi ymmärtää että elätteli toiveita jonkinlaisesta jatkosta ja mahdollisesta kehityksestä vakavampaankin suuntaan. Tein kuitenkin heti selväksi, että en ryntäisi suinpäin suhteeseen, sillä edellisestä oli vielä niin vähän aikaa ja luonnollisesti piti ajatella lapsianikin. Sanoin että voisimme pikkuhiljaa tutustua toisiimme uudestaan ja katsoa ajan kanssa miten ja mihin suuntaan asiat etenisivät.
Myöhemmin samana iltana sain mieheltä viestin, jossa hän ilmoitti palanneensa yhteen entisen tyttöystävänsä kanssa, kihlanneensa tämän ja olevansa aivan rakastunut, ja minun tulisi unohtaa hänet ja mitä välilämme tapahtui.
Tämä ei sinällään tuottanut minulle mitään ongelmia, vaikka myönnänkin tunteneeni oloni hyväksikäytetyksi ja loukatuksi. Viimeinen niitti siltä erää olti kuiteniin se, kun rupesin saamaan ilasta kuittaluija yhteisiltä tuttaviltamme, sekä uhkailutekstiviestejä miehen ex/nykyiseltä tyttöystävältä joista kävi harvinaisen selväksi että MINÄ olisin ollut nyt tämän yhden yön jutun tempauksen takana, ja ikään kuin vastusteluista huolimatta vietellyt miehen ja käyttänyt hänen humalatilaansa hyväksi!!
Yritin kuitenkin hoitaa asian kypsästi ja asiallisesti, ja olemalla jopa reilu miestä kohtaan. En mennyt mukaan loan heittoon ja sanoin etten kommentoisi mahdollisia tapahtumia, että jos jotain käsiteltävää tai kysyttävää olisi,mies varmaan itse kertoisi. Meni aikaa ja viestitkin vähenivät ennen kuin loppuivat kokonaan. Meni vajaat 2 vuotta niin etten kuullut miehestä tai tämän tyttöystävästä mitään.
Yhden huuruisen bileillan päätteeksi huomasin kuitenkin soittaneeni miehelle taskupuhelun, ja sain kunigasidean soittaa perään. Mies oli sattumalta töissä ja vastasi, ja juttelimme jonkin aikaa. Mies päätti tulla moikkaamaan minua siltä istumalta, ja niinpä tapasimme. Juttelimme hyvän tovin, ja selvittelimme menneitä ja päätimme että asia oli loppuun käsitelty ja asia sovittu. Keskutelun lomassa selvisi myös, että suhde tyttöystävään oli sitemmin päättynt kokonaan. Halailimme ja pussailimmekin vähän.
(Jatkuu->)
Minulla oli muutamaan eri ootteeseen hetkellistä säätöä vanhan tuttavani/kaverini kanssa. Ensimmäisen kerran muutamia vuoisia sitten, kun kummatkin olimme juuri tahoilamme päättäneet pitkäaikaiset parisuhteet. Lähdimme yhdessä juhlimaan ja yksi asia johti toiseen. Mies halusi jatkaa läheisyyttä vielä aamullakin pyytämällä mm. kainaloon nukkumaan, halailemalla ja pussailemalla. Myöhemmin illalla sain perään myös tekstiviestejä joissa hän antoi ymmärtää että elätteli toiveita jonkinlaisesta jatkosta ja mahdollisesta kehityksestä vakavampaankin suuntaan. Tein kuitenkin heti selväksi, että en ryntäisi suinpäin suhteeseen, sillä edellisestä oli vielä niin vähän aikaa ja luonnollisesti piti ajatella lapsianikin. Sanoin että voisimme pikkuhiljaa tutustua toisiimme uudestaan ja katsoa ajan kanssa miten ja mihin suuntaan asiat etenisivät.
Myöhemmin samana iltana sain mieheltä viestin, jossa hän ilmoitti palanneensa yhteen entisen tyttöystävänsä kanssa, kihlanneensa tämän ja olevansa aivan rakastunut, ja minun tulisi unohtaa hänet ja mitä välilämme tapahtui.
Tämä ei sinällään tuottanut minulle mitään ongelmia, vaikka myönnänkin tunteneeni oloni hyväksikäytetyksi ja loukatuksi. Viimeinen niitti siltä erää olti kuiteniin se, kun rupesin saamaan ilasta kuittaluija yhteisiltä tuttaviltamme, sekä uhkailutekstiviestejä miehen ex/nykyiseltä tyttöystävältä joista kävi harvinaisen selväksi että MINÄ olisin ollut nyt tämän yhden yön jutun tempauksen takana, ja ikään kuin vastusteluista huolimatta vietellyt miehen ja käyttänyt hänen humalatilaansa hyväksi!!
Yritin kuitenkin hoitaa asian kypsästi ja asiallisesti, ja olemalla jopa reilu miestä kohtaan. En mennyt mukaan loan heittoon ja sanoin etten kommentoisi mahdollisia tapahtumia, että jos jotain käsiteltävää tai kysyttävää olisi,mies varmaan itse kertoisi. Meni aikaa ja viestitkin vähenivät ennen kuin loppuivat kokonaan. Meni vajaat 2 vuotta niin etten kuullut miehestä tai tämän tyttöystävästä mitään.
Yhden huuruisen bileillan päätteeksi huomasin kuitenkin soittaneeni miehelle taskupuhelun, ja sain kunigasidean soittaa perään. Mies oli sattumalta töissä ja vastasi, ja juttelimme jonkin aikaa. Mies päätti tulla moikkaamaan minua siltä istumalta, ja niinpä tapasimme. Juttelimme hyvän tovin, ja selvittelimme menneitä ja päätimme että asia oli loppuun käsitelty ja asia sovittu. Keskutelun lomassa selvisi myös, että suhde tyttöystävään oli sitemmin päättynt kokonaan. Halailimme ja pussailimmekin vähän.
(Jatkuu->)
Vastaukset 13
Vanhimmat
(Jatkoa...)
Tapaamisesta lähti tapahtumaketju, joka alkoi viestittelyllä puolin ja toisin. Kerroimme molemmat mitä elämässämme tapahtui, ja muutaman viikon katiivisen viesteittelyn jälkeen uskaltauduin kertomaan myös aika henkilökohtaisia asioita, kuten vaikeuksista luottaa ihmisiin ja erityisesti miehiin edellisen suhteen päätyttyä, yksinäisyyden tunteista jne.
Jonkin ajan päästä tapasimme taas, ja vanha kuvio toistui. Jatkoimme viestittelyä sen jälkeen normaalisti,kunnes mies otti selkeästi etäisyyttä. Kysyin asiasta suoraan ja ilmoitin, että puolestani voisimme lopettaa viestittelyn jos hän sitä haluaa, kunhan kertoo ja sanoo asiasta suoraan. Vastaukseksi sain, ettei vika ollut minussa ja ettei mitään ongelma ollut, mutta että hänellä oli kiireitä muuton, autoprojetkin ja töiden kanssa. Viestittely jatkui epäsäännöllisempänä ja vähäisempänä.
Sitten tapasimme tilaisuudessa jonne kummatkin oli kutsuttu. Ihmettelin ihmisten supinoita ja katseita, mutta yritin olla kuin ei olisikaan. Myöhemmin kuitenin eräs toinen erittäin humaltunut vieras tuli kerttomaan, kuinka mies oli ennen saapumistani kovaan ääneen kertonut muutamista yhteisitä öistämme yksityiskohtia myöten, naureskellen minulle ja sille kuinka minua kohteli, sekä "ongelmilleni" joista olin hänelle uskoutunut. Loukkaannuin ja suutuin silmittömästi, mutta yritin kuitenkin niellä kiukkuani ja esittää ettei asia kiinnostanut minua pätkän vertaa.
Kun myöhemmin saman iltana kohtasin miehen, yritti hän kylmästi livahtaa ohitseni minun huomaamattani ja vältellä minua kun tein selväksi ettei hän onnistunut aikeissaan. Kun kysyin suoraan syytä hänen käytökselleen, sain vain vastaukseksi ettei hänellä ollut aikaa tuhlattavaksi minuun tai selittelyihin, ja toivoisi etten enää viestittelisi, ettei tarvitsisi vaihtaa numeroa!
Se sanoinkuvaamaton pettymyksen ja nöyryytksen tunne..!!
Toki oli oma vikani että annoin itseni hämääntyä ja etten oppinut läksyäni ensimmäisellä kerralla. Poikkeuksena siihen haluaisin nyt kuitenkin tehdä selväksi tälle miehelle,ettei ihmisiä voi kohdella ihan miten haluaa, ja että tämä teki suuren virheen kuvitellessaan voivansa käyttää minua loka-astiana ja kynnysmattona.
Haluan, että kosto tapahtuu silloin kun hän ei sitä osaa enää odottaa. Että se osuu sinne missä se näkyy ja tuntuu,ja mielellään pitkään. Että hän itse osaisi yhdistää sen minuun (jos ÄO riittää), mutta ei pystyisi sitä todistamaan, ja kun ehkä viimein ottaisi yhteyttä ja kysyisi asiasta, voisin vain nauraa päin naamaa ja epäillä hänen mielenterveyttään!
Miksi kostaa jos hän ei sinulle mitään merkinnyt?
Vaikuttaa ämmämäiseltä tyypiltä, hän nauttisi vain huomiostasi.
Samaa mieltä kuin muutkin. Jos pitää itseään tuollaista luikeroa parempana, ei kannata laskeutua sen tasolle. Hänen oma moukkamaisuutensa on jo nöyryyttänyt hänet.
Pää pystyyn, ja suuntaudu kohti myönteisiä asioita ja ihmisiä. Niitä on enemmän kuin persläpiä.
Unohda kosto, sillä se lisääntyy mihin aikaasi käytät. Hän tuhlasi aikaasi, jo kahdesti, sinä olit hyväuskoinen kaksi kertaa ja kysymys kuuluukin, kun hän jo ensimmäisellä kerralla näytti mikä on miehiään, miksi silti halusit hänet? Ehkä se olitkin sinä, joka halusi näyttää, ehkä se olitkin sinä jolta jäi jotain kesken, halusit voittaa jne. jne. mieti sitä ajatusta.
Toki hän teki väärin, ihan ku**pää. Mutta kannattaako häneen enää aikaansa haaskata, jutelkoot ja juorutkoot, sellainen juorukello kun on! Anna juorukellojen olla siinä asemassa mihin he kuuluvat: olemattomassa. Toteat vaan jos kuulet, että kellot ne kilisee ja miehistäkin todistetusti on siis jauhamaan pask*a ja juoruamaan kun pahimmatkin kylän ämmät.
Nyt kun lähdet kostoon, ajattelet häntä koko ajan: eli annat taas aikaasi hänelle. Nyt olet päätstänyt hänet ihosi sisään ja annat hänen vaikuttaa aikaasi, ajatuksiisi, itsetuntoosi: et ole vain petetty ja loukattu vaan selkeästi nöyryytetty, omista valinnoistasi. Eli hän ottaa itsetuntosi päälle. Mutta hei: et sinä parista virheestä huonone, ei hänellä ole mitään muuta valtaa kun juoruta. Kaikki järkevät säälivät sitä miestä hänen juttujensa takia, en minä ainakaan sitä kohdetta ole koskaan miettinyt, vaan sitä millainen surkimus ihminen on, jos se semmoisia (kuvailemiasi) juttuja jauhaa. Kaikki säälii sitä miestä, kaikki järkevät tajuaa että se on se luuseri, jo muutenkin.
Usko huviksesi, ainakin minun silmissäni tuollainen mies olisi nöyryyttänyt vain ITSEÄÄN, ei sinua. Vaikka sinusta puhuikin.
Ole vahva, ole iso, ole enemmän ja anna sen myyrän ryömiä olemattomaan koloonsa. Lakkaa haaskaamasta aikaasi virheisiin ja mene eteenpäin. Et sinä mitään menettänyt, etkä hävinnyt, et huonontunut, etkä mennyt pilalle. Juorutkoon yhteisistä öistä, tosiasiahan se on että teillä sellaisia oli... Mitä sitten? So? Aivan sama. Ja kukapa ei yksinäisyyttä pelkäisi? Ne ketkä eniten kiistää, rehentelee ja rupoilee, ne pelkää kaikkein eniten. Muista se: se on heikko. Sinun ei tarvitse olla. Se aukoo päätään, esittää, on feikki, HÄN on se valhe. Et sinä.
Minä pelkään joskus yksinäisyyttä. Minunkin on joskus vaikea luottaa kun olen pettynyt. Minulla on heikkouksia, punastelen ja olen ujokin joskus. Kuitenkin pitää aina mennä ja tehdä. Olen mokannut ihan sanoinkuvaamattoman nolosti joskus, hyvä ettei vieläkin hävetä. Olen harrastanut seksiä niin että kaduttaa, ihan väärän ihmisen kanssa. Vituttaisi jos jaksaisin ajatella, mutta no, mennyt mikä mennyt. Et siis ole yksin. Sinä olet siis ihminen ja sen asian se idiootti on sitten jakanut muille, kun on niin tyhmä, että luulee, että on jotain muutakin... Hei, mieti, ihan oikeasti. Sinä olet ihminen, joka tekee virheitä ja harrastaa seksiä. Ohhoh. No, missä se uutinen on?
Kyllä kus'päitä maailmassa riittää ja kyllä ne usein voi kohdella meitä juuri kuten me annamme. Se on väärin, mutta ei voi mitään, joskus kaikki meistä ottaa turpiinsa. Pahemminkin. Ja oppii, jos oppii. Et ole siis edes kovin pahasti mokannut. Kyllä meistä jokainen tekee nöyryyttäviäkin virheitä: niistä meidän pitäisi oppia myötätuntoa, armoa ja muistaa se sitten kun jotain toista pitää ymmärtää tai lohduttaa.
Ota opiksesi, älä haaskaa aikaasi turhaan, eteenpäin sano mummo lumessa ja muista että sinusta kasvaa tämän ansiosta vain vahvempi ja parempi.
Nyt kirpaisee mutta se menee ohi kyllä.
Täällä superkostaja.
Soita, niin tavataan ja tehdään kostosuunnitelma.
0445670800 / Mika.
Ens vedät turpaan ja sit näytät sille persettä!
Hmm..itse viettelisin miehen jossain julkisessa tilassa, baarissa tms..ja lukitsisin raudoilla vessan lavuaarin putkiin ilman housuja. Piirtäisin ehkä vielä kirkkoveneen otsaan permanentti tussilla.. Mutta siitä tietenkin saattaisi tulla jälkiseuraamuksia. No jaa, ainahan voit pilata hänen mainettaan, vaivihkaa ja laittaa juorut liikkeelle niin, ettei kukaan oikeastaan tiedä mistä ne tulivat, mutta joihin kaikki uskovat..ehkäpä hänellä on sukupuolitauti, jonka takia halusit vain vältellä koko roistoa, ehkä hän on patologinen valehtelija..riippuu varmaan paikkakunnan ja piirien koosta, kuinka hyvin tällainen tehoaa.. ehkä parhain keino kuitenkin on unohtaa koko tyyppi ja keskittää energia johonkin, josta oikeasti on hyötyä, eli pistää oma elämä kuntoon ja jatkaa matkaa. Paras kosto on kuitenkin minun mielestäni aina ollut se, että on kuin ei tuntisikaan. Näytät hänelle, että elämäsi on oikeastaan paljon parempaa ilman häntä.
En minä kostaisi millään lailla. En haluaisi olla tuollaisen tyypin kanssa enää minkäänlaisissa yhteyksissä. Kaikenlaiset kostotoimenpiteet vain lietsoisivat asioita, todennäköisesti kävisi niin että tuo mies saisi vain enemmän vettä myllyynsä juttuihinsa. Unohtaisin koko tyypin ja välttelisin, en missään tapauksessa vastaisi mihinkään yhteydenottoihin. Jos joku joskus kysyisi, kertoisin mitä on tapahtunut, sitä tarkemman version, mitä tutumpi ihminen itselle on kyseessä. Siis jos vaikka joudut selittämään välttelemistäsi.
Kostoajatukset pitävät kiinni menneisyydessä ja alentavat siten itsekunnioitusta.
Älä kosta, vaan vapauta itsesi menneistä ja jatka elämääsi eteenpäin.
On se kumma kun ihmiset eivät osaa edes kostaa omatoimisesti...
Hahah! Ihan totta, nykyisin tulee itselläkin kysyttyä vähän kaikesta netistä. Tosin jostain ihan muulta palstalta kuin s24. Tai sitten tulee googletettua.
Etkö muuhun pysty? Oikeesti.
ootsä jotain 18?