Yhteisiä vuosia likimain neljännesvuosisata ja nyt on avioeron harkinta-aika menossa. En yksinkertaisesti jaksanut enää valhetta valheen perään... Jätin itse avioerohakemuksen ja samalla rikosilmoituksen useammasta pahoinpitelystä sekä laittomasta uhkauksesta. Tiedän, että olisi pitänyt lähteä heti ensimmäisestä lyönnistä, mutta... Aina vaan kuvittelin mieheni muuttuvan. Näin ei käynyt.
Nyt hänestä jo muutaman kk:den erossa asuneena, en voi kuin ihmetellä kenen kanssa olen naimisissa ollut. Olen ollut todella sokea. On vaikea hyväksyä omia virheitäni. Ketä olen yrittänyt suojella; miestäni, perhettäni vaiko itseäni??
Nyt, tuntuu niin äärettömän pahalta lasteni vuoksi; mitä kaikkea he ovatkaan joutuneet näkemään ja kestämään.
Tänään sain syyttäjänvirastosta kirjeen, jossa yhdessä oli päätös syyttämättä jättämisestä. Minulla ei ollut antaa tarpeeksi todisteita ( lääkärin tod. tai valokuvia mustelmista) rikosilmoitusta tehdessäni. Pahoinpitely tapahtui vieraassa maassa, lomamatkallamme kesällä. Niinpä - ihan kaikkeen en osannut minäkään varautua. Ex oli valehdellut todella törkeästi poliisille kuulusteluissa. Hän oli myöntänyt sanallisen erimielisyyden mutta ei fyysistä kontaktia saatika tappouhkausta. Onko minulla enää mitään tehtävissä? Tosin lausumassa oli etteikö asemaani vähätellä / uskottaisi mutta oletettavasti näytöt tällaisena ei riittänis.. Tutustuimme muutamaan pariskuntaan, ja heistä minulla on valokuvia.
Jos ja kun vien kuvat poliisille, ottavatko he mahdollisesti yhteyttä kyseisiin vai pitääkö mun itse pyytää heitä? Olen hieman neuvoton... en ole joutunut aiemmin vastaavaan tilanteeseen. Haluan hänet vastuuseen teostaan.
Tullessamme kotiin, jopa tyttäremme (20- ja 18-vuotiaat) näkivät minun mustelmani ympäri kehoa... Kiistin silloin kaiken, koska en halunnut heidän tietävän riitelystämme.
Ex on ollut minusta aina sairaanloiseen mustasukkainen, aina olen ollut kiinnostunut toisista miehistä; suoraan sanottuna H***A!! Nyt vasta tajuan miten paljon hän on käyttänyt henkistä väkivaltaa minua kohtaan. Kaikki riidat olen minä aiheuttanut jne.
Hän muutti minun luotani suoraan toisen naisen luokse, joka on tietoinen kaikista hänen tekosistaan. Ei välitä kertomuksistani piirun vertaan. Olen se kamala ämmä, joka haluan mustamaalata exääni kaikilla mahdollisilla tavoilla. Lisäksi hänellä on oma 3-vuotias poika. Siis kumpikin lähti vanhasta liitostaan suoraan seuraavaan suhteeseen.
Eipä ymmärrä omaa parastaan, ilmoittanut olen poliisin pyynnöstä.
Ex lähti heinäkuussa, penniäkään ei ole omista biologista lapsistaan (15 v ja 17 v) elareita maksanut, kaikki rahat menny uuden kämpän peruskorjaukseen ja huonekaluihin. Minulle hänen ei tarvitse maksaa penniäkään, kuulema.
Hankin itselleni asianajajan ja tällä hetkellä odotan exältä vastinetta. Näin fiksusti hän on hommansa hoitanut kaikkinensa. Ei pidä mitään yhteyttä lapsiinsa. Uskoisin, että paha saa aina palkkansa.. sekä minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Minulla on ihanat lapset- Elämäni Arvokkaimmat Helmet
Nyt hänestä jo muutaman kk:den erossa asuneena, en voi kuin ihmetellä kenen kanssa olen naimisissa ollut. Olen ollut todella sokea. On vaikea hyväksyä omia virheitäni. Ketä olen yrittänyt suojella; miestäni, perhettäni vaiko itseäni??
Nyt, tuntuu niin äärettömän pahalta lasteni vuoksi; mitä kaikkea he ovatkaan joutuneet näkemään ja kestämään.
Tänään sain syyttäjänvirastosta kirjeen, jossa yhdessä oli päätös syyttämättä jättämisestä. Minulla ei ollut antaa tarpeeksi todisteita ( lääkärin tod. tai valokuvia mustelmista) rikosilmoitusta tehdessäni. Pahoinpitely tapahtui vieraassa maassa, lomamatkallamme kesällä. Niinpä - ihan kaikkeen en osannut minäkään varautua. Ex oli valehdellut todella törkeästi poliisille kuulusteluissa. Hän oli myöntänyt sanallisen erimielisyyden mutta ei fyysistä kontaktia saatika tappouhkausta. Onko minulla enää mitään tehtävissä? Tosin lausumassa oli etteikö asemaani vähätellä / uskottaisi mutta oletettavasti näytöt tällaisena ei riittänis.. Tutustuimme muutamaan pariskuntaan, ja heistä minulla on valokuvia.
Jos ja kun vien kuvat poliisille, ottavatko he mahdollisesti yhteyttä kyseisiin vai pitääkö mun itse pyytää heitä? Olen hieman neuvoton... en ole joutunut aiemmin vastaavaan tilanteeseen. Haluan hänet vastuuseen teostaan.
Tullessamme kotiin, jopa tyttäremme (20- ja 18-vuotiaat) näkivät minun mustelmani ympäri kehoa... Kiistin silloin kaiken, koska en halunnut heidän tietävän riitelystämme.
Ex on ollut minusta aina sairaanloiseen mustasukkainen, aina olen ollut kiinnostunut toisista miehistä; suoraan sanottuna H***A!! Nyt vasta tajuan miten paljon hän on käyttänyt henkistä väkivaltaa minua kohtaan. Kaikki riidat olen minä aiheuttanut jne.
Hän muutti minun luotani suoraan toisen naisen luokse, joka on tietoinen kaikista hänen tekosistaan. Ei välitä kertomuksistani piirun vertaan. Olen se kamala ämmä, joka haluan mustamaalata exääni kaikilla mahdollisilla tavoilla. Lisäksi hänellä on oma 3-vuotias poika. Siis kumpikin lähti vanhasta liitostaan suoraan seuraavaan suhteeseen.
Eipä ymmärrä omaa parastaan, ilmoittanut olen poliisin pyynnöstä.
Ex lähti heinäkuussa, penniäkään ei ole omista biologista lapsistaan (15 v ja 17 v) elareita maksanut, kaikki rahat menny uuden kämpän peruskorjaukseen ja huonekaluihin. Minulle hänen ei tarvitse maksaa penniäkään, kuulema.
Hankin itselleni asianajajan ja tällä hetkellä odotan exältä vastinetta. Näin fiksusti hän on hommansa hoitanut kaikkinensa. Ei pidä mitään yhteyttä lapsiinsa. Uskoisin, että paha saa aina palkkansa.. sekä minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Minulla on ihanat lapset- Elämäni Arvokkaimmat Helmet
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siinähän sitä oli. Ala nyt katsoa eteen päin.
NIINKÖ