Pettämisen jälkeen

En tiedä miksi tämän tänne kirjoitan ehkä siksi koska olen helpottunut, rohkaista lähtemään. Olen helpottunut siitä, että jätin, vihdoin uskalsin jättää miehen joka petti minua. Kun tuo pettäminen paljastui me yritimme jatkaa parisuhdetta vuoden verran olimmehan kihloissa ja avoliitossa. Nyt en voi edes käsittää miksi annoin miehelle mahdollisuuden. Kirjoitin tänne palstalle silloin kun minua oli petetty nyt kirjoitan tänne onnellisempana, olen lukenut kirjoittamaani nyt jälkeenpäin ja en voi uskoa silmiäni, miten olen voinut olla niin tyhmä. Erosimme viikko sitten ja en ole kertaakaan edes itkenyt miehen perään, en katunut päivääkään sen jälkeen ehkä ainut asia mitä olen katunut on se, että menin miehen mukana paikkakunnalta toiselle mutta sen saan nyt korjattua muttamalla takaisin, kasvoin kuitenkin tämän aikana valovuosissa. Miksi en ole itkenyt? Ehkä siksi koska tunteeni kuoli tai muuttui jo sinä hetkenä kun mieheni pettämine paljastui. Tunnen vain suurta helposta kuin kahleet olisivat auvenneet minun ympäriltä. En ole enään puristuksissa, ehkä tuo on sopiva vertauskuva. Elämä tuntuu avoimelta. Muutin tämän miehen vuoksi paikkakunnalta toisellle mutta nyt tuntuu, että voin muutta takaisin sinne mistä olen kotoisin, kotipaikkakunnalleni enhän edes koskaan antanut elämälläni siellä kunnon mahdollisuutta. Sinne missä todellinen kotini on vaikka kotipaikkakuntani onkin pieni, siellä olen ollut koulukiusattu mutta siinä on jotain yhteishenkeä siinä kaupungissa. Missä on ne parhaat ystävät, vanhemmat, sukulaiset jossa on naurettu ja itketty vaikka olen saanut täältäkin ystäviä mutta ei se ole sama asia. Töitäkin aivan varmana saan. Nykyinen työsuhteeni päättyy maaliskuussa. Sitten, en tiedä mille alkaisin. Tunnen vain vapautta. Olen tyytyväinen tällä hetkellä työhöni mutta jatkoa en ole saanut. Elämä tuntuu niin avoimelta, mahdollisuuksia täynnä. Olen katsellut jo vuokraasuntoja kotipaikkakunnaltani vaikka olen kuitenkin tyytyväinen nykyiseen paikkakuntaankin missä asun tällä hetkellä mutta ne juuret on toisaalla. En tiedä, valitsen sitten kumman ratkaisun vaan niin aivan varmasti se tuntuu hyvältä koska kumpikin vaihtoehto käy. En tiedä miksi ero tuntuukin näin hyvältä koska yleensä sitä itketään ja toivutaan, tämä taisi olla vain jo niin menetetty parisuhde. Vertaan meidän parisuhdetta siten, että tuntuu kuin olisimme käyneet sotaa miehen kanssa mutta minä selvisin siitä voittajana. Ne lukuisat tappelut, valheet joita mieheni syötti minulle ja luuli voivansa pitää minut valheiden avulla, ne lukuiset salailut kuinka tunsin nöyryytystä. Tässä tapauksessa kävi vielä hyvin sain elämälleni mahdollisuuden eron myötä.
6384
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Kuulostaa hyvältä! Onni on nyt omissa käsissäsi. Kaikkea hyvää tulevaisuudellesi.

Äänestä

Hienoa, että olet saanut elämäsi hallintaan! Ja vielä aika nopeasti, vain vuosi pettämisen jälkeen. Monilla ihmisillä kuluu pidempään. Teille ero oli varmasti paras ratkaisu, koska koet sen helpottaneen elämääsi ja olet hyvin jäsentänyt asiat omalla kohdallasi.

Pettäminen heilauttaa petetyn pois tolaltaan ja sekoittaa ajatukset, kuten ap myös kirjoitti. Omat ajatukset alkuvaiheessa ovat vaihtuneet ja muuttuneet, asioihin on tullut perspektiiviä, ratkaisuja ei tehdäkään pelkästään pettämisen perusteella vaan sen, miten parisuhde voi pettämisen jälkeen. Ap:n mies jatkoi valehtelua ja kieroilua, joten siinä tilanteessa ei oikeasti jää kuin yksi vaihtoehto; ero. Varsinkin jos haluaa jatkossa elää hyvää elämää.

Minä olen alun ehdottoman erohaluni jälkeen nyt kääntymässä taas toisenlaiseen ratkaisuun, ja tuntuu, että se on minulle paras. Ei se jääminenkään ole helppo päätös, mutta samalla tavalla tunnen siitä nyt helpotusta ja alan vapautua osittain pahasta. Aikaa varmaan vielä kuluu, en epäile sitä hetkeäkään.

Tätä palstaa lukiessa olen tullut siihen tulokseen, että paljon on kiinni pettäjästä, siitä miten hän käyttäytyy ja toimii pettämisen tultua ilmi. Osalle pettäjistä pettäminen on varmaan yksi tapa lopettaa jo karille ajautunut suhde, ainakin alitajuisesi, ja silloin en näe kauheasti mahdollisuuksia korjata tai aloittaa alusta jos toinen on ovesta ulkona eikä sitoudu. Minun miehelläni oli toinen jalka jo ulkona, mutta kriisi sai meidät pohtimaan asioita ja etsimään todellisia tunteitamme ja tarpeitamme, ja jotenkin me päädyimme siihen, että vaikeuksista huolimatta meidän elämä yhdessä jatkossakin on meille molemmille parasta. Arjen alle piiloutunut rakkauskin löytyi kuin varkain.

Mutta kaikista tärkeintä on se, että sekä petetty että pettäjä saavat elämänsä kuntoon ja pystyvät jatkamaan sitä ilman katkeruutta tai vihaa, niillä asioilla kun on tapana osua vain siihen vihaiseen tai katkeraan ihmiseen. Selviäminen on pääasia, ja tavan ja tyylin voi jokainen valita itse.

Hienoa lukea välillä selviytymistarinoina!

Äänestä

Olet toinen voittaja, kunnes taas jäät kakkoseksi, kun rakkaus taas piiloutuu arjen alle. Näin se useinmiten menee. Harvoin se alkuperäinen syy korjaantuu, miksi on lähdetty petoksen tielle. Tai se tulee ajanmittaan taas pintaan.
Anteeksi pessimistisyys, mutta en usko, että pettäjän kanssa voi onnea enää löytää. Hetkellisesti, mutta ei ne asiat unohdu.
-kokemusta on! ja ON yritetty, terapoitu ja vaikka mitä. Meni muutama vuosi ok, mutta sitten tuli taas huonompi aika ja uusi nainen oli taas kierrossa eli älkää olko sinisilmäisiä. Jos miehenne on onnistunut kusettamaan teitä ennenkin, voi hän tehdä sen uudelleen.
Nyt olen jo pettäjästä eronnut vuosia sitten ja itseasiassa onnellisesti uusissa naimisissa. Kauhulla vain luen näitä naiveja kirjoituksia, kuinka rakkaus on petoksen jälkeen löytynyt. Voi että, odottakaas pari vuotta, niin sama juttu lähtee alusta.

Äänestä
  • Juurihan ap kirjoitti eronneensa pettäjästä!!

    Äänestä

Edellinen viesti oli tarkoitettu nimimerkille toinen voittaja
Ap:lle iso peukku! Kaikkea hyvää sinulle!

Äänestä

Hienoa lukea, että on tällaisiakin naisia, jotka uskaltavat ottaa ohjat omiin käsiinsä sen sijaan, että tekevät itsestään täyden pellen selittelemällä höpöjä ja uskomalla petturimiestensä muutoksiin! Olkaa ylpeitä itsestänne!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Voittaja kirjoitti:

En tiedä miksi tämän tänne kirjoitan ehkä siksi koska olen helpottunut, rohkaista lähtemään. Olen helpottunut siitä, että jätin, vihdoin uskalsin jättää miehen joka petti minua. Kun tuo pettäminen paljastui me yritimme jatkaa parisuhdetta vuoden verran olimmehan kihloissa ja avoliitossa. Nyt en voi edes käsittää miksi annoin miehelle mahdollisuuden. Kirjoitin tänne palstalle silloin kun minua oli petetty nyt kirjoitan tänne onnellisempana, olen lukenut kirjoittamaani nyt jälkeenpäin ja en voi uskoa silmiäni, miten olen voinut olla niin tyhmä. Erosimme viikko sitten ja en ole kertaakaan edes itkenyt miehen perään, en katunut päivääkään sen jälkeen ehkä ainut asia mitä olen katunut on se, että menin miehen mukana paikkakunnalta toiselle mutta sen saan nyt korjattua muttamalla takaisin, kasvoin kuitenkin tämän aikana valovuosissa. Miksi en ole itkenyt? Ehkä siksi koska tunteeni kuoli tai muuttui jo sinä hetkenä kun mieheni pettämine paljastui. Tunnen vain suurta helposta kuin kahleet olisivat auvenneet minun ympäriltä. En ole enään puristuksissa, ehkä tuo on sopiva vertauskuva. Elämä tuntuu avoimelta. Muutin tämän miehen vuoksi paikkakunnalta toisellle mutta nyt tuntuu, että voin muutta takaisin sinne mistä olen kotoisin, kotipaikkakunnalleni enhän edes koskaan antanut elämälläni siellä kunnon mahdollisuutta. Sinne missä todellinen kotini on vaikka kotipaikkakuntani onkin pieni, siellä olen ollut koulukiusattu mutta siinä on jotain yhteishenkeä siinä kaupungissa. Missä on ne parhaat ystävät, vanhemmat, sukulaiset jossa on naurettu ja itketty vaikka olen saanut täältäkin ystäviä mutta ei se ole sama asia. Töitäkin aivan varmana saan. Nykyinen työsuhteeni päättyy maaliskuussa. Sitten, en tiedä mille alkaisin. Tunnen vain vapautta. Olen tyytyväinen tällä hetkellä työhöni mutta jatkoa en ole saanut. Elämä tuntuu niin avoimelta, mahdollisuuksia täynnä. Olen katsellut jo vuokraasuntoja kotipaikkakunnaltani vaikka olen kuitenkin tyytyväinen nykyiseen paikkakuntaankin missä asun tällä hetkellä mutta ne juuret on toisaalla. En tiedä, valitsen sitten kumman ratkaisun vaan niin aivan varmasti se tuntuu hyvältä koska kumpikin vaihtoehto käy. En tiedä miksi ero tuntuukin näin hyvältä koska yleensä sitä itketään ja toivutaan, tämä taisi olla vain jo niin menetetty parisuhde. Vertaan meidän parisuhdetta siten, että tuntuu kuin olisimme käyneet sotaa miehen kanssa mutta minä selvisin siitä voittajana. Ne lukuisat tappelut, valheet joita mieheni syötti minulle ja luuli voivansa pitää minut valheiden avulla, ne lukuiset salailut kuinka tunsin nöyryytystä. Tässä tapauksessa kävi vielä hyvin sain elämälleni mahdollisuuden eron myötä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu