Pieni ateistin avautuminen

Elämän koulima?

Kirjoitan tämän koska jotenkin väsyneenä palstalla rehottavaan "systemaattiseen" kirjoitteluun jossa verrataan ateismin ja teismin "paremmuutta".

Olen itse ateisti en varsinaisesti sitä ole valinnut vaan niin on vaan elämässä käynnyt. Ehkä on vika on tietyllä tavalla minussa itsessäni koska nojaan kaikessa voimakkaasti realismiin ja loogisuuteen. Vaimoni jonka kanssa yhteistä taivalta takana jo toista kymmentä vuotta on ns. kirkko uskovainen. Eikä siinä mitään, rakastan häntä ja käyn toisinaan hänen kanssaan jumalanpalveluksessakin, se on pieni uhraus minulta siihen nähden mitä hän on hyväkseni tehnyt.

Se mitä yritän kirjoituksellani siis sanoa on se, että on hirvittävän vaikeaa uskoa johonkin "ylenpään voimaan ja johdatukseen" kun näkee ympärillään epäoikeudenmukaisuutta, kärsimystä ja kurjuutta. Enkä ymmärrä sitä tapaa jolla moni uskovainen pitää elämän hyviä puoli jumalan tekoina, sallimuksena tai siunauksena mutta vastaavasti sitten pahojen asioiden tapahtuessa syytetään ihmistä itseään, eikö siis jumala olekaan kaikkivoipa?

Toivon asiallisia kommentteja koska tarkoitukseni ei ole millään muotoa provoilla vaan yritän nimenomaan tuoda julki omaa ateistista elämänkatsomustani jossa ihan oikeasti kadehdin ihmisiä joilla riittää usko siihen, että joku meitä ohjaisi ja opastaisi. Mikä olisi enemmän turvaa antavaa ja lohdusta suovaa kuin se, että voisi vaikeuksien keskellä ja nähdessään kamalia asioita tapahtuvan, ajatella, että kaikella on tarkoituksensa.

34

169

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kiinnostavaa

      " Mikä olisi enemmän turvaa antavaa ja lohdusta suovaa kuin se, että voisi vaikeuksien keskellä ja nähdessään kamalia asioita tapahtuvan, ajatella, että kaikella on tarkoituksensa. "

      Kiinnostavaa. Itse olen aina pitänyt miellyttävänä/lohdullisena sitä että mitään tarkoitusta ei ole. Olemme vain osa ja välivaihe tietyn planeetan pintakerroksessa tapahtuvasta kemiallisesta kuohunnasta, joka alkoi joskus ja päättyy joskus, ja siinä se.

      • Elämän koulima?

        Tämä siis ateistin vastaus?


    • Hei nimimerkki Elämän koulima?!
      Kiitos viestistäsi. Olen miettinyt viimeaikoina samaa kuin sinä, kun omaan lähipiiriini kuuluu ateisteja, toki oma näkökulmani on toisenlainen.

      Minä uskon, että kun elämässä tapahtuu ikäviä ja kamalia asioita, syy on ihmisessä, eikä Jumalassa. Meille on annettu vapaa tahto, ihminen kykenee hyvään ja pahaan. Oma rikkinäisyytemme saa aikaan pahuutta läheisissä ihmissuhteissa. Jos elämässäni tapahtuu jotain yllättävää hyvää, en kylläkään ajattele että se olisi siunausta sisnällään. Usko Jumalaan on minulle "helpointa" kun tapahtuu vaikka anteeksiantoa ihmisten välillä, kun jokin asia saadaan selvitettyä ja voidaantaas katsoa kohti tulevaisuutta. Rakkaus, lapset ja ilo saavat minut uskomaan että tällä kaikella on merkityksensä. Suru, toivottomuus ja pelko saa minut toivomaan että Jumala armahtaisi meitä.

      En tiedä osasinko yhtään avata tätä maailmaa kristityn ihmisen näkökulmasta. Jonkun toisen kristityn kokemus voi olla erilainen kuin minun.

      Kaisa-pappi

      • Nasse.

        Nimimerkki Kaisa-pappi, maalaat omalla tavallasi erittäin selkeästi kuvan siitä millainen ajattelemattomuus, pohtimattomuus ja älyllinen epärehellisyys sekä itsepetos on tarpeen jotta voisi uskoa Raamatun tarinoihin.

        Voisin purkaa asiaa auki pala kerrallaa mutta kokemuksesta tiedän ettei järkeen vetoavat perustelut toimi taikauskoisen ihmisen suhteen.

        On kuitenkin erittäin mukava että kirjoitat näkemyksesi, se on erinomaisen hyvä varoittava esimerkki kaikille niille ihmisille jotka pohtivat olisiko uskomisessa sittenkin jotain järkeä tai annettavaa.


      • alipaineoktaavi
        Nasse. kirjoitti:

        Nimimerkki Kaisa-pappi, maalaat omalla tavallasi erittäin selkeästi kuvan siitä millainen ajattelemattomuus, pohtimattomuus ja älyllinen epärehellisyys sekä itsepetos on tarpeen jotta voisi uskoa Raamatun tarinoihin.

        Voisin purkaa asiaa auki pala kerrallaa mutta kokemuksesta tiedän ettei järkeen vetoavat perustelut toimi taikauskoisen ihmisen suhteen.

        On kuitenkin erittäin mukava että kirjoitat näkemyksesi, se on erinomaisen hyvä varoittava esimerkki kaikille niille ihmisille jotka pohtivat olisiko uskomisessa sittenkin jotain järkeä tai annettavaa.

        imimerkki Nasse., maalaat omalla tavallasi erittäi selkeästi kuva siitä, millainen ajattelemattomuus, pohtimattomuus ja älyllinen epärehellisyys sekä itsepetos on sinun aivoissasi.

        Voisin purkaa kommenttisi auki tällä palstalla pala palalta, mutta kokemuksesta tiedän, että hulluille on turha huudella.

        On kuitekin mukava, että kirjoitat ahdasmieliset näkemyksesi, se on erinomaisen hyvä, niin voimme olla varmoja, ettei älykkyysosamäärät ainakaan ole ateisteilla korkeammat, ja olisiko ateisitna olo järkevämpää. Mitään annettavaahan siinä ei ole.


      • Vapaa tahto?

        "Meille on annettu vapaa tahto, ihminen kykenee hyvään ja pahaan."

        Kumpaan ihminen mielestäsi noin keskimääräisesti ottaen paremmin kykenee?


      • alipaineoktaavi kirjoitti:

        imimerkki Nasse., maalaat omalla tavallasi erittäi selkeästi kuva siitä, millainen ajattelemattomuus, pohtimattomuus ja älyllinen epärehellisyys sekä itsepetos on sinun aivoissasi.

        Voisin purkaa kommenttisi auki tällä palstalla pala palalta, mutta kokemuksesta tiedän, että hulluille on turha huudella.

        On kuitekin mukava, että kirjoitat ahdasmieliset näkemyksesi, se on erinomaisen hyvä, niin voimme olla varmoja, ettei älykkyysosamäärät ainakaan ole ateisteilla korkeammat, ja olisiko ateisitna olo järkevämpää. Mitään annettavaahan siinä ei ole.

        No, jokainen joka on Raamuttua lukee, ja lukee asian tiimoilta vähän muutakin, on samoilla linjoilla kuin Nasse.

        Papeista ainakin Marit on kuin pyhäkoulusta, kaikki on niin viatonta ja lapsenomaista naivuuteen asti. Tavallaan hellyttäävää, mutta niin väärämielistä kuitenkin. Tai sitä itsepetosta. Mutta tietysi usko on sitä, ettei näe mitään muuta, ei edes totuutta.


    • Elämän koulima?,

      Kiitos hyvästä avauksesta. Esität hyvän kysymyksen ja arvostan myös avauksestasi välittyvää pyrkimystä ymmärtää toisten maailmankatsomusta. Olisi hienoa, että vastaava asenne yleistyisi palstalla enemmänkin. Siis että ei yritettäisi nokitella omaa katsomusta toista paremmaksi vaan yritettäisiin ymmärtää miten toiset ajattelevat.

      Itse asiaasi, "on hirvittävän vaikeaa uskoa johonkin "ylenpään voimaan ja johdatukseen" kun näkee ympärillään epäoikeudenmukaisuutta, kärsimystä ja kurjuutta. Enkä ymmärrä sitä tapaa jolla moni uskovainen pitää elämän hyviä puoli jumalan tekoina, sallimuksena tai siunauksena mutta vastaavasti sitten pahojen asioiden tapahtuessa syytetään ihmistä itseään, eikö siis jumala olekaan kaikkivoipa?"

      Kysymys johtaa ns. teodikean ongelmaan: jos Jumala on kaikkivoipa ja hyvä, miksi hän ei tee maailmassa olevalle pahalle mitään? Teodikean ongelmaan ei ole mitään aukotonta ratkaisua, enkä minäkään sitä osaa antaa. Ongelmaa on pohdittu jo antiikin Kreikassa. Se muotoiltiin ensimmäisen kerran epikurolaisuuden piirissä noin 300 eKr. Lopullista vastausta siihen tuskin koskaan saadaan.

      Toinen kysymys on se, miksi uskovat pitävät elämässä olevaa hyvää Jumalan sallimuksena, mutta vastaavasti pahojen asioiden kohdalla syytetään ihmistä itseään eikä Jumalaa?

      Jos haluat tähän kysymykseen liittyen oikein perusteellista pohdintaa, lue Raamatusta Jobin kirja. Tämä on sen yksi ydinteemoja.

      Yksi puoli tuohon kysymykseen on se, että ehkä jollain tapaa ihmisten toisilleen aiheuttama kärsimys on helpompaa nähdä tai nostaa esiin kuin ihmisten toisilleen tekemä hyvä. Silloin kärsimyksestä on myös helpompaa syyttää toisia ihmisiä.

      Kristinuskoon kuuluu kuitenkin myös ajatus myös siitä, että Jumala voi johdattaa ihmisen hyvien kuin pahojenkin asioiden lävitse. Tarkoittaa siis sitä, että sekä hyvien että pahojen asioiden kautta Jumala voi johdattaa ihmistä lähemmäs itseään. Tuo ei vähennä hyvien asioiden hyvyyttä tai tee kärsimyksestä sen helpompaa, vaan ennemminkin kyse on siitä merkityksestä joka asioille annetaan.

      Ehkä helpointa on kertoa esimerkki. Juttelin viime talvena pariskunnan kanssa, joka oli vuosia sitten menettänyt lapsensa. Pariskunta kertoi, että heillä oli ollut todella vaikeaa lapsen kuoleman jälkeen. Myöhemmin he kuitenkin huomasivat, että he voivat auttaa toisia ihmisiä, jotka ovat menettäneet lapsensa ja he kokivat tämän Jumalan johdatukseksi. Samalla pariskunta koki tavallaan kasvaneensa lähemmäs Jumalaa.

      Kysymys ei ole siitä, että kärsimys olisi jotenkin muuttunut helpommaksi tai että siitä olisi jotenkin tullut hyvää. Uskon, että pariskunta suree lapsensa menetystä varmaan loppuikänsä. Mutta siitä huolimatta se myös mahdollisti sen, että he voivat tehdä jotain hyvää.

      Vastasinko yhtään kysymykseesi?

      Vilppu H.
      pappi

      • ******

        Tuosta teodikean ongelmasta. En ymmärrä, miksi sitä pidetään ratkaisemattomana. En muista, että se olisi ollut itselleni koskaan ongelma. Ihmisellä on vain ihmisen pieni ymmärryskyky, eikä meillä ole mitään mahdollisuuksia tietää Jumalan todellisia suunnitelmia ja tarkoituksia. Voimme vain luottaa siihen, että Jumala sallii sen minkä on viisaaksi nähnyt.


      • Nasse.

        Vilppu, käsittelet asiaa oman taikauskosi näkökulmasta, tuhannet muut Jumalat ja uskonnot suhtautuvat asiaan aikalailla toisin.

        Suppeaa ja ajattelematonta, menikö loitustieteellisesi hukkaan?


      • alipaineoktaavi
        Nasse. kirjoitti:

        Vilppu, käsittelet asiaa oman taikauskosi näkökulmasta, tuhannet muut Jumalat ja uskonnot suhtautuvat asiaan aikalailla toisin.

        Suppeaa ja ajattelematonta, menikö loitustieteellisesi hukkaan?

        Mitä, jos käsittelisit asiaa, etkä vain huutelisi?
        Suppeaa ja ajattelematonta..


      • evp

        Kysymys johtaa ns. teodikean ongelmaan: jos Jumala on kaikkivoipa ja hyvä, miksi hän ei tee maailmassa olevalle pahalle mitään? Teodikean ongelmaan ei ole mitään aukotonta ratkaisua, enkä minäkään sitä osaa antaa. Ongelmaa on pohdittu jo antiikin Kreikassa. Se muotoiltiin ensimmäisen kerran epikurolaisuuden piirissä noin 300 eKr. Lopullista vastausta siihen tuskin koskaan saadaan

        Ongelma on ratkaistu mutta sen esittely ei kuulu Kirkko kuulolla olevaan ajatteluun.

        Alkajaisiksi on hyvä ajatella tarina aatamista ja omenasta jonka syömisestä johtuvat seuraukset aatami itse keksi. Tarina on tarina mutta idea on vilpitön.

        Sitä Aatamin keksimää syyllisyyden ideaa tässä koemme.

        Esim. Islannin ilmatilaa ei tiedetä koskaan loukatun. Nyt se on tarpeelista ja oitis Suomalainen sotilasasiantuntija sanoi että Venäläiset tulevat sen valvonnan pikimiten katsomaan ja testaamaan.
        Nyt titenkin kysytään että mitä pahaa Jumala meille sallii kun venäläiset noin meitä pelottelevat, uhkailevat

        Kyllä meidän kärsimykset on itse keksittyjä tavalla tai toisella.


    • ei-niin-uskis

      Aloittaja, mieti vaikkapa kristinuskon mukana tulevaa ikuista helvet-tiä.

      • Juu, kannattaa ottaa joku muu uskonto kuin kristinusko tai islam, niin välttää helvetin automaattisesti.


    • tt11

      Kysymys oikeastaan ei ole paremmuudesta, vaan uskovat kristityt Jeesuksen lähettämä julistaa evankeliumia uskosta Jeesukseen, joka Jumalan ilmoituksen mukaan on ainoa asia mikä eheyttää ihmisen sielun ja pelastaa taivaaseen.

      Kysymys on siis julistustyöstä !


      Olet näköjään hyvin looginen persoona, joka haluaa ns. omin silmin nähdä ja kokea sen mihin voi uskoa.

      Myös kristinusko oikein esiintuotuna on looginen eikä siinä ole ristiriitaisuuksia itsessään. Kirkon oppien ja ihmisjärkeilyjen kautta voidaan kyllä rakentaa epäloogisuutta kristinuskoon, mutta tämä onkin sitten eri asia. Jumala on kaiken rakentanut hyväksi ja loogiseksi. Täytyyhän maailmankaikkeuden laianalaisuuksien luojan, mitä sitten huipputiedemiehet tutkii, olla itse looginen rakennustyössään :))


      Sinänsä hyvä asia, että ilahdutat vaimoasi rakkaudesta häneen menemällä kirkkoon, mutta sitten se sydämen usko Jeesukseen puuttuu.


      Jumalan johdatukseen et voikaan uskoa, koska et ole sitä vielä kokenut. Jumala ilmestyy vain uskoville ja joskus myös ateisteille, kun haluaa näyttää heille voimansa. Tuloksena onkin aina, että tämä ateisti tulee uskoon. Uskon, että sinullekin käy näin kun se Jumalan aika täyttyy. Uskon, että puolestasi rukoillaan eikä esirukouksen lapset koskaan mene hukkaan. Näin uskomme :))


      Erään testin voit tehdä ! Voit rukoilla, että Jeesus, jos olet olemassa, niin ilmesty minulle !!!

      Tämä rukous toimii aina, jos sen vilpittömin sydämin rukoilee. Mutta muista, että silloin sinusta tulee uskovainen ja ihmisten käytös ympärilläsi ja myös täällä suhtautuminen sinuun muuttuu. Papit yhtäkkiä lakkaa olemasta ystävällisiä.

      Tuossa olet oikeassa, että kaikkinainen hyvä tulee Jumalalta ja se paha paholaiselta. Ihminen on syntinen, kun hän elää ilman Jeesusta. Vain Jumalan kautta ihminen voi toimia vilpittömästi hyvällä tavalla. Tietenkin myös ateistit tekee hyvää, mutta se on laskelmoitua ja tapahtuu jonkin opinkappaleen vuoksi. Vain Jeesukseen uskovat tekee hyvää vilpittömästi ja pyyteettömästi ja sillä tavalla, että sitä ei huomata. Tästä syystä uskovia kristittyjä usein moititaan, että emme tee hyvää, kun emme tee sitä ihmisten nähden ja heiltä kiitosta saadaksemme.

      Mutta se on varmaa, että Jumala kutsuu sinua ja ota se kutsu vastaan ja usko Jeesukseen vastaan. Amen

      • Ketjun aloittaja

        Niin olen kyllä varmastikkin looginen ja realismiin pohjaava ihminen. Tosin lapsutesi viettänyt "puoli-uskonnollisessa" kodissa, isäni oli melko "Raamatullinen mies" ja rukoiltua on tullut, monestikkin elämässä, silloin pienenä poikana ja myöhemmin kun ammatissaan on nähnyt kaikenlaista ikävää mutta eipä vain ole mitään merkiksi havaittavaa tullut.

        Jotenkin kirjoituksestasi paistaa pieni ilkeily evankelisluterilaista kirkkoa ja palstaa kohtaan? Pahoittelut jos olen väärässä.

        Nimimerkille "ei-niin-uskis" en mieti sinänsä helvetin tuliin joutumista vaan elämää yleensä, vahinko, että tuo pääasia meni sinulta ohi.

        Vastanneille papeille. Kiitos. Tuo Vilppu H:hoon mainitsema pariskunta, Tarina muistuttaa tavallaan omaa elämää, että on asioista joutunut luopumaan ja tekemään rauhan erinäisten asioiden kanssa mutta juuri ilman sitä, että olisi jonkinlaista luottamusta, että elämäni veneen airoissa olisi joku muu kuin minä.

        En minä kuitenkaan valita :) Arkielämän kannalta joskus olen miettinyt kuinka paljon helpompaa elämä olisi jos jakaisimme vaimoni kanssa saman elämänkatsomuksen ja toki ainahan on vaihtoehto myös siiheen, että hänestä tulisi yhtä looginen ja realisti mutta toisaalta ihan vilpittömin mielin suon hänelle tuon turvallisuuden tunteen siitä, että joku suurempi voima tätä venettä soutaa sillä jos enkeleitä on niin vaimoni varmasti on sitten sellainen :)


      • tt11
        Ketjun aloittaja kirjoitti:

        Niin olen kyllä varmastikkin looginen ja realismiin pohjaava ihminen. Tosin lapsutesi viettänyt "puoli-uskonnollisessa" kodissa, isäni oli melko "Raamatullinen mies" ja rukoiltua on tullut, monestikkin elämässä, silloin pienenä poikana ja myöhemmin kun ammatissaan on nähnyt kaikenlaista ikävää mutta eipä vain ole mitään merkiksi havaittavaa tullut.

        Jotenkin kirjoituksestasi paistaa pieni ilkeily evankelisluterilaista kirkkoa ja palstaa kohtaan? Pahoittelut jos olen väärässä.

        Nimimerkille "ei-niin-uskis" en mieti sinänsä helvetin tuliin joutumista vaan elämää yleensä, vahinko, että tuo pääasia meni sinulta ohi.

        Vastanneille papeille. Kiitos. Tuo Vilppu H:hoon mainitsema pariskunta, Tarina muistuttaa tavallaan omaa elämää, että on asioista joutunut luopumaan ja tekemään rauhan erinäisten asioiden kanssa mutta juuri ilman sitä, että olisi jonkinlaista luottamusta, että elämäni veneen airoissa olisi joku muu kuin minä.

        En minä kuitenkaan valita :) Arkielämän kannalta joskus olen miettinyt kuinka paljon helpompaa elämä olisi jos jakaisimme vaimoni kanssa saman elämänkatsomuksen ja toki ainahan on vaihtoehto myös siiheen, että hänestä tulisi yhtä looginen ja realisti mutta toisaalta ihan vilpittömin mielin suon hänelle tuon turvallisuuden tunteen siitä, että joku suurempi voima tätä venettä soutaa sillä jos enkeleitä on niin vaimoni varmasti on sitten sellainen :)

        "Jotenkin kirjoituksestasi paistaa pieni ilkeily evankelisluterilaista kirkkoa ja palstaa kohtaan? Pahoittelut jos olen väärässä. "


        Kyseessä ei ole pientä "ilkeilyä", vaan suoraa puhetta, joka taatusti tuntuu ilkeältä. Terve ihminen aina joutuessaan katsomaan itseään sen toisen näkökulmasta kauhistuu itseään ja tulee paha olo. Jos ei ole kyseessä paatunut ja kovettunut ihminen, niin hän menee itseensä ja tekee parannuksen. Itsensä jo kovettaneen ihminen kohdalla nousee vain viha ja heidän kohdallaan ns. suora puhe on jo turhaa. Aiheuttaa vaan lisäkovettomista.


        Kyseessä ei muuten ole elämänkatsomus, vaan kyseessä on asenne - usko, joka suuntautuu Jeesuksen kautta Jumalaan. Ihminen on levoton ja päämäärätön aina hamaan siihen saakka kunnes palaa ennalleen eli ottaa uskon Jeesukseen vastaan. Näin ihmisen suhde Luojaansa palautuu ennalleen ja Jumala voi toimia tämän uskovan elämässä täysillä. Ja tämä on seikkailua jos mikä. Jumala on todella luova persoona, joka myös nykyään uskovien kautta toimii tosi jännällä tavalla päivittäin ja elämä on aina yhtä jonkun jännittävän odottelua ja toimimista siinä tilanteessa missä kulloinkin olemme.

        Itseni mielestä uskossa oleminen on siinä mielessä ihanaa, kun ei ole enää ns. "tyhjää hetkeä" elämässä. Uskova elää täyttä elämää joka sekuntti. Tämä on eräs ihmeellisimpiä asioita. Toiseksi ei tarvi olla vihainen - suuttunut joskus kyllä - eikä tarvitse kantaa vihaa toisia kohtaan. Katkeruus on tunne jonka kanssa pitää taistella. Joskus vaan ihmisten suhtautuminen tuntuu niiiiiiiiii väärältä, kun valheen keinoin leimataan tiesmillaiseksi ja tämän asian kanssa tulee käydä taistelua Herramme edessä. Pelko on myös asia joka poistuu uskoontullessa. Lisäksi se, että niin paljon saa iloa, jos on mahdollisuus auttaa jotain lähimmäistä. Näissä tilanteissa uskova vanhetessaan muuttuu yhä herkemmäksi ja tarve tehdä hyvää lisääntyy sydämessä huomaa vauhtia.

        Itse olen korkeakoulutettu yliopistossa korkeimmilla arvosanoilla kolmessakin erittäin paljon logiikkaa tarvitsevissa oppialoissa enkä ole kertaakaan uskossa ollen joutunut toimimaan epäloogisesti. Harrastan lisäksi tähtitiedettä ja kosmologiaa ja Einsteinin suhteellisuusteoraa ja haluan olla mukana kehittämässä uutta kenttäteoriaa, jonka kautta ymmärtäisimme paremmin koko maailmankaikkeuden luomistekoja, miten Jumala on kaiken rakentanut. Lisäksi geeniteknologia ja tätä bioinformatiikka on aloja, joissa haluan olla mukana harrastusmielessä ja myös opiskellen yhä. Geeniteknologian ymmärryksen lisääntyessä olen vain ihaillut tapaa miten Jumala on meidät koodannut ja tämä koodijärjestelmä on rakennettu eliöiden soluissa. Bioinformatiikan kautta tiedän, että voimme saada paljon uutta tietoa Jumalan luomistöissä ja siksi haluan oppia myös tätä. Onneksi matemaattinen pohja ja tietojenkäsittelyn pohja on minulla jo valmiina.

        Eli kaikenkaikkiaan uskossa oleminen ei ole vain elämän ihailua ja elämänseikkailua, vaan myös voimme paljon tutkia jo nyt tässä ajassa miten Jumala kaiken loi ja sitten taivaassa jatkamme samaa puuhaa uusin resurssien :)) Tule vaan mukaan tähän suureen seikkailuun.


      • tt11 kirjoitti:

        "Jotenkin kirjoituksestasi paistaa pieni ilkeily evankelisluterilaista kirkkoa ja palstaa kohtaan? Pahoittelut jos olen väärässä. "


        Kyseessä ei ole pientä "ilkeilyä", vaan suoraa puhetta, joka taatusti tuntuu ilkeältä. Terve ihminen aina joutuessaan katsomaan itseään sen toisen näkökulmasta kauhistuu itseään ja tulee paha olo. Jos ei ole kyseessä paatunut ja kovettunut ihminen, niin hän menee itseensä ja tekee parannuksen. Itsensä jo kovettaneen ihminen kohdalla nousee vain viha ja heidän kohdallaan ns. suora puhe on jo turhaa. Aiheuttaa vaan lisäkovettomista.


        Kyseessä ei muuten ole elämänkatsomus, vaan kyseessä on asenne - usko, joka suuntautuu Jeesuksen kautta Jumalaan. Ihminen on levoton ja päämäärätön aina hamaan siihen saakka kunnes palaa ennalleen eli ottaa uskon Jeesukseen vastaan. Näin ihmisen suhde Luojaansa palautuu ennalleen ja Jumala voi toimia tämän uskovan elämässä täysillä. Ja tämä on seikkailua jos mikä. Jumala on todella luova persoona, joka myös nykyään uskovien kautta toimii tosi jännällä tavalla päivittäin ja elämä on aina yhtä jonkun jännittävän odottelua ja toimimista siinä tilanteessa missä kulloinkin olemme.

        Itseni mielestä uskossa oleminen on siinä mielessä ihanaa, kun ei ole enää ns. "tyhjää hetkeä" elämässä. Uskova elää täyttä elämää joka sekuntti. Tämä on eräs ihmeellisimpiä asioita. Toiseksi ei tarvi olla vihainen - suuttunut joskus kyllä - eikä tarvitse kantaa vihaa toisia kohtaan. Katkeruus on tunne jonka kanssa pitää taistella. Joskus vaan ihmisten suhtautuminen tuntuu niiiiiiiiii väärältä, kun valheen keinoin leimataan tiesmillaiseksi ja tämän asian kanssa tulee käydä taistelua Herramme edessä. Pelko on myös asia joka poistuu uskoontullessa. Lisäksi se, että niin paljon saa iloa, jos on mahdollisuus auttaa jotain lähimmäistä. Näissä tilanteissa uskova vanhetessaan muuttuu yhä herkemmäksi ja tarve tehdä hyvää lisääntyy sydämessä huomaa vauhtia.

        Itse olen korkeakoulutettu yliopistossa korkeimmilla arvosanoilla kolmessakin erittäin paljon logiikkaa tarvitsevissa oppialoissa enkä ole kertaakaan uskossa ollen joutunut toimimaan epäloogisesti. Harrastan lisäksi tähtitiedettä ja kosmologiaa ja Einsteinin suhteellisuusteoraa ja haluan olla mukana kehittämässä uutta kenttäteoriaa, jonka kautta ymmärtäisimme paremmin koko maailmankaikkeuden luomistekoja, miten Jumala on kaiken rakentanut. Lisäksi geeniteknologia ja tätä bioinformatiikka on aloja, joissa haluan olla mukana harrastusmielessä ja myös opiskellen yhä. Geeniteknologian ymmärryksen lisääntyessä olen vain ihaillut tapaa miten Jumala on meidät koodannut ja tämä koodijärjestelmä on rakennettu eliöiden soluissa. Bioinformatiikan kautta tiedän, että voimme saada paljon uutta tietoa Jumalan luomistöissä ja siksi haluan oppia myös tätä. Onneksi matemaattinen pohja ja tietojenkäsittelyn pohja on minulla jo valmiina.

        Eli kaikenkaikkiaan uskossa oleminen ei ole vain elämän ihailua ja elämänseikkailua, vaan myös voimme paljon tutkia jo nyt tässä ajassa miten Jumala kaiken loi ja sitten taivaassa jatkamme samaa puuhaa uusin resurssien :)) Tule vaan mukaan tähän suureen seikkailuun.

        "Harrastan lisäksi tähtitiedettä ja kosmologiaa ja suhteellisuusteoraa ja haluan olla mukana kehittämässä uutta kenttäteoriaa"

        Yhtenäistä kenttäteoriaa, "kaiken teoriaa"?


      • pieni huom...

        "Vain Jumalan kautta ihminen voi toimia vilpittömästi hyvällä tavalla. Tietenkin myös ateistit tekee hyvää, mutta se on laskelmoitua ja tapahtuu jonkin opinkappaleen vuoksi. Vain Jeesukseen uskovat tekee hyvää vilpittömästi ja pyyteettömästi ja sillä tavalla, että sitä ei huomata."

        Eikö itsensä ylentäminen ja omahyväisyys olekaan enää syntejä?

        "sinusta tulee uskovainen ja ihmisten käytös ympärilläsi ja myös täällä suhtautuminen sinuun muuttuu. Papit yhtäkkiä lakkaa olemasta ystävällisiä."

        Ystävällisyys saa vastakaiukseen ystävällisyyttä. Koska koet, ettei sinua kohtaan olla ystävällisiä, suosittelen pohtimaan sitä, miten itse kohtelet toisia. Vika voi aivan hyvin olla omassa käytöksessäsi. Jos sinä tuot esiin esim. tuon halveksivan asenteesi niitä kohtaan, joita et pidä "oikeina uskovina" eli siis yhtä hyvinä ja kelvollisina ihmisinä kuin sinä, niin ei ihme, jos et kovin sydämellistä vastaanottoakaan saa.


      • tt11 kirjoitti:

        "Jotenkin kirjoituksestasi paistaa pieni ilkeily evankelisluterilaista kirkkoa ja palstaa kohtaan? Pahoittelut jos olen väärässä. "


        Kyseessä ei ole pientä "ilkeilyä", vaan suoraa puhetta, joka taatusti tuntuu ilkeältä. Terve ihminen aina joutuessaan katsomaan itseään sen toisen näkökulmasta kauhistuu itseään ja tulee paha olo. Jos ei ole kyseessä paatunut ja kovettunut ihminen, niin hän menee itseensä ja tekee parannuksen. Itsensä jo kovettaneen ihminen kohdalla nousee vain viha ja heidän kohdallaan ns. suora puhe on jo turhaa. Aiheuttaa vaan lisäkovettomista.


        Kyseessä ei muuten ole elämänkatsomus, vaan kyseessä on asenne - usko, joka suuntautuu Jeesuksen kautta Jumalaan. Ihminen on levoton ja päämäärätön aina hamaan siihen saakka kunnes palaa ennalleen eli ottaa uskon Jeesukseen vastaan. Näin ihmisen suhde Luojaansa palautuu ennalleen ja Jumala voi toimia tämän uskovan elämässä täysillä. Ja tämä on seikkailua jos mikä. Jumala on todella luova persoona, joka myös nykyään uskovien kautta toimii tosi jännällä tavalla päivittäin ja elämä on aina yhtä jonkun jännittävän odottelua ja toimimista siinä tilanteessa missä kulloinkin olemme.

        Itseni mielestä uskossa oleminen on siinä mielessä ihanaa, kun ei ole enää ns. "tyhjää hetkeä" elämässä. Uskova elää täyttä elämää joka sekuntti. Tämä on eräs ihmeellisimpiä asioita. Toiseksi ei tarvi olla vihainen - suuttunut joskus kyllä - eikä tarvitse kantaa vihaa toisia kohtaan. Katkeruus on tunne jonka kanssa pitää taistella. Joskus vaan ihmisten suhtautuminen tuntuu niiiiiiiiii väärältä, kun valheen keinoin leimataan tiesmillaiseksi ja tämän asian kanssa tulee käydä taistelua Herramme edessä. Pelko on myös asia joka poistuu uskoontullessa. Lisäksi se, että niin paljon saa iloa, jos on mahdollisuus auttaa jotain lähimmäistä. Näissä tilanteissa uskova vanhetessaan muuttuu yhä herkemmäksi ja tarve tehdä hyvää lisääntyy sydämessä huomaa vauhtia.

        Itse olen korkeakoulutettu yliopistossa korkeimmilla arvosanoilla kolmessakin erittäin paljon logiikkaa tarvitsevissa oppialoissa enkä ole kertaakaan uskossa ollen joutunut toimimaan epäloogisesti. Harrastan lisäksi tähtitiedettä ja kosmologiaa ja Einsteinin suhteellisuusteoraa ja haluan olla mukana kehittämässä uutta kenttäteoriaa, jonka kautta ymmärtäisimme paremmin koko maailmankaikkeuden luomistekoja, miten Jumala on kaiken rakentanut. Lisäksi geeniteknologia ja tätä bioinformatiikka on aloja, joissa haluan olla mukana harrastusmielessä ja myös opiskellen yhä. Geeniteknologian ymmärryksen lisääntyessä olen vain ihaillut tapaa miten Jumala on meidät koodannut ja tämä koodijärjestelmä on rakennettu eliöiden soluissa. Bioinformatiikan kautta tiedän, että voimme saada paljon uutta tietoa Jumalan luomistöissä ja siksi haluan oppia myös tätä. Onneksi matemaattinen pohja ja tietojenkäsittelyn pohja on minulla jo valmiina.

        Eli kaikenkaikkiaan uskossa oleminen ei ole vain elämän ihailua ja elämänseikkailua, vaan myös voimme paljon tutkia jo nyt tässä ajassa miten Jumala kaiken loi ja sitten taivaassa jatkamme samaa puuhaa uusin resurssien :)) Tule vaan mukaan tähän suureen seikkailuun.

        Ei näköjään tarvitse ollla mitenkään järkevä ajattelija, vaikka on korkeakoulutettu ihminen. No se ei sinänsä yllätä, onhan sitä tähän ikään nähnyt jo kaikenlaista.

        Eli voi ymmärtää joitain metafyysisiä juttuja, muttei tajua juuri tavallisista asiosta mitään, kuten tt11 on jo osoittanut.


      • alipaineoktaavi
        helsinkijokkeri kirjoitti:

        Ei näköjään tarvitse ollla mitenkään järkevä ajattelija, vaikka on korkeakoulutettu ihminen. No se ei sinänsä yllätä, onhan sitä tähän ikään nähnyt jo kaikenlaista.

        Eli voi ymmärtää joitain metafyysisiä juttuja, muttei tajua juuri tavallisista asiosta mitään, kuten tt11 on jo osoittanut.

        Onhan niitä neroja, jotka tajusivat suhteellisuusteorioiden päälle, mutta ei saaneet samanparin sukkia jalkaan:)


      • tt11
        a-teisti kirjoitti:

        "Harrastan lisäksi tähtitiedettä ja kosmologiaa ja suhteellisuusteoraa ja haluan olla mukana kehittämässä uutta kenttäteoriaa"

        Yhtenäistä kenttäteoriaa, "kaiken teoriaa"?

        Harrastan yleisen kenttäteorian kehittämistä, mitä kukaan ihminen ei ole vielä osannut tehdä.

        Tiedän, että en keksi mitään enkä ratkaise tätä, mutta haasteita tulee olla ... :))

        Vakavasti puhuen minulla on eräs idea, jota kukaan ei ole vielä osannut ottaa huomioon ja haluan testata tämän idean toimivuutta maailmankaikkeudessa.


      • FUCKIFUU
        alipaineoktaavi kirjoitti:

        Onhan niitä neroja, jotka tajusivat suhteellisuusteorioiden päälle, mutta ei saaneet samanparin sukkia jalkaan:)

        Pilkkaatko nyt Hawkinsia? Tiedoksesi että hän kärsii lihasrappeumataudista. Minusta on aika kuvottavaa halveksia sairaita ihmisiä heidän sairaudestaan. Osoittaa jälleen kristityn kylmyyttä kärsiviä kohtaan.


      • tt11
        pieni huom... kirjoitti:

        "Vain Jumalan kautta ihminen voi toimia vilpittömästi hyvällä tavalla. Tietenkin myös ateistit tekee hyvää, mutta se on laskelmoitua ja tapahtuu jonkin opinkappaleen vuoksi. Vain Jeesukseen uskovat tekee hyvää vilpittömästi ja pyyteettömästi ja sillä tavalla, että sitä ei huomata."

        Eikö itsensä ylentäminen ja omahyväisyys olekaan enää syntejä?

        "sinusta tulee uskovainen ja ihmisten käytös ympärilläsi ja myös täällä suhtautuminen sinuun muuttuu. Papit yhtäkkiä lakkaa olemasta ystävällisiä."

        Ystävällisyys saa vastakaiukseen ystävällisyyttä. Koska koet, ettei sinua kohtaan olla ystävällisiä, suosittelen pohtimaan sitä, miten itse kohtelet toisia. Vika voi aivan hyvin olla omassa käytöksessäsi. Jos sinä tuot esiin esim. tuon halveksivan asenteesi niitä kohtaan, joita et pidä "oikeina uskovina" eli siis yhtä hyvinä ja kelvollisina ihmisinä kuin sinä, niin ei ihme, jos et kovin sydämellistä vastaanottoakaan saa.

        Olet oikeassa, että papit vastaa hyvään hyvällä ja pahaan pahalla. He siis eivät toimi kristillisesti, vaan kuten kuka tahansa ei-uskova. Palvelu palvelusta ....

        Kristinuskossa tilanne on aivan toinen. Me vastaamme myös pahaan hyvällä kuten Jeesus meitä niin ihanasti on opettanut. Meidän hyvämme ei ole ehdollista ...

        Mutta tulee tuohon papin ym. suhtautumisen muuttumisesta, niin kyse on siitä, että kun ihminen tulee uskoon Jeesukseen, niin papit ym. suhtautuminen muuttuu, vaikka itse henkilön luonne ei ole muuttunut mihinkään. Mistä johtuu tällainen yhtäkkin - sinänsä henkilöstä riippumaton suhtautumistavan muuttumine n ? Se johtuu siitä, että ihmiset muuttuu siinä sekunnissa vihamielisiksi, kun henkilö tulee uskoon. Sinäkin tuossa kirjoituksessa olet äärimmäisen vihamielinen, jonka tietenkin - ovela kun olet - puet johonkin muuhun. Mutta sanalla sanoen, niin Jeesus kertoi meille jo etukäteen, että teihin tullaan suhtautumaan vihamielisesti ja tästä vedämme sen johtopäätöksen, että se vihamlielisyys ei johdu meistä, vaan siitä, että Jeesusta vihaa myös papit sillai aikuisten oikeasti. Hehän vihaavat Jeesuksen palvelijoita - vähimpiä veljiä. Tämä on ikäänkuin luonnonlaki :))

        Tässä vähän tällaista lyhyen kaavan mukaan kerrottuna, mistä kristinuskossa käytäntöön sovellettuna on kyse. Toivottavasti tyydytti - ai ette ei tyydyttänyt - noooh - tämän jo arvasinkin :))


      • tt11 kirjoitti:

        Olet oikeassa, että papit vastaa hyvään hyvällä ja pahaan pahalla. He siis eivät toimi kristillisesti, vaan kuten kuka tahansa ei-uskova. Palvelu palvelusta ....

        Kristinuskossa tilanne on aivan toinen. Me vastaamme myös pahaan hyvällä kuten Jeesus meitä niin ihanasti on opettanut. Meidän hyvämme ei ole ehdollista ...

        Mutta tulee tuohon papin ym. suhtautumisen muuttumisesta, niin kyse on siitä, että kun ihminen tulee uskoon Jeesukseen, niin papit ym. suhtautuminen muuttuu, vaikka itse henkilön luonne ei ole muuttunut mihinkään. Mistä johtuu tällainen yhtäkkin - sinänsä henkilöstä riippumaton suhtautumistavan muuttumine n ? Se johtuu siitä, että ihmiset muuttuu siinä sekunnissa vihamielisiksi, kun henkilö tulee uskoon. Sinäkin tuossa kirjoituksessa olet äärimmäisen vihamielinen, jonka tietenkin - ovela kun olet - puet johonkin muuhun. Mutta sanalla sanoen, niin Jeesus kertoi meille jo etukäteen, että teihin tullaan suhtautumaan vihamielisesti ja tästä vedämme sen johtopäätöksen, että se vihamlielisyys ei johdu meistä, vaan siitä, että Jeesusta vihaa myös papit sillai aikuisten oikeasti. Hehän vihaavat Jeesuksen palvelijoita - vähimpiä veljiä. Tämä on ikäänkuin luonnonlaki :))

        Tässä vähän tällaista lyhyen kaavan mukaan kerrottuna, mistä kristinuskossa käytäntöön sovellettuna on kyse. Toivottavasti tyydytti - ai ette ei tyydyttänyt - noooh - tämän jo arvasinkin :))

        tt11, mulla oli syvästi uskova vaimo, joka hakkoi ja raapi minua, sekä piti omastaan kiinni kuin hyeena. Mitähän Jeesus oli hänellekin opettanut? Ja hän on edelleen kiihkouskovainen. Mä olen jo muilla mailla.

        Ja kun tähän liittää vielä sen, että vaimoni syvästi uskovat ystävät kylässä käydessään varastivat minulta timantin ja CD-levyjä. Muita syylliseksi epäiltyjä ei ole. Lisätään vielä lasten hyväksikäyttö, niin siinä on varmaan kristinuskon tilannekuva.

        En voi mitään että minua ärsyttää uskovien omahyväinen uskonsa kehuminen.


      • pieni huom...
        tt11 kirjoitti:

        Olet oikeassa, että papit vastaa hyvään hyvällä ja pahaan pahalla. He siis eivät toimi kristillisesti, vaan kuten kuka tahansa ei-uskova. Palvelu palvelusta ....

        Kristinuskossa tilanne on aivan toinen. Me vastaamme myös pahaan hyvällä kuten Jeesus meitä niin ihanasti on opettanut. Meidän hyvämme ei ole ehdollista ...

        Mutta tulee tuohon papin ym. suhtautumisen muuttumisesta, niin kyse on siitä, että kun ihminen tulee uskoon Jeesukseen, niin papit ym. suhtautuminen muuttuu, vaikka itse henkilön luonne ei ole muuttunut mihinkään. Mistä johtuu tällainen yhtäkkin - sinänsä henkilöstä riippumaton suhtautumistavan muuttumine n ? Se johtuu siitä, että ihmiset muuttuu siinä sekunnissa vihamielisiksi, kun henkilö tulee uskoon. Sinäkin tuossa kirjoituksessa olet äärimmäisen vihamielinen, jonka tietenkin - ovela kun olet - puet johonkin muuhun. Mutta sanalla sanoen, niin Jeesus kertoi meille jo etukäteen, että teihin tullaan suhtautumaan vihamielisesti ja tästä vedämme sen johtopäätöksen, että se vihamlielisyys ei johdu meistä, vaan siitä, että Jeesusta vihaa myös papit sillai aikuisten oikeasti. Hehän vihaavat Jeesuksen palvelijoita - vähimpiä veljiä. Tämä on ikäänkuin luonnonlaki :))

        Tässä vähän tällaista lyhyen kaavan mukaan kerrottuna, mistä kristinuskossa käytäntöön sovellettuna on kyse. Toivottavasti tyydytti - ai ette ei tyydyttänyt - noooh - tämän jo arvasinkin :))

        "Olet oikeassa, että papit vastaa hyvään hyvällä ja pahaan pahalla."

        Eli kun he kohtelevat sinua vihamielisesti, se on vain vastaus omaan vihamielisyyteesi heitä kohtaan.

        "Kristinuskossa tilanne on aivan toinen. Me vastaamme myös pahaan hyvällä kuten Jeesus meitä niin ihanasti on opettanut. Meidän hyvämme ei ole ehdollista ..."

        Oletko sinä sitten mielestäsi kristitty kun kuitenkin suhtaudut avoimen halveksivasti muihin ihmisiin ja loukkaat ja panettelet heitä?


      • Oikein esiintuotuna

        "Myös kristinusko oikein esiintuotuna on looginen eikä siinä ole ristiriitaisuuksia itsessään."

        No katsotaanpa. Tällaisen ojeen annoit:

        "Erään testin voit tehdä ! Voit rukoilla, että Jeesus, jos olet olemassa, niin ilmesty minulle !!!
        Tämä rukous toimii aina, jos sen vilpittömin sydämin rukoilee"

        Eli sellaisen, joka ei usko, pitäisi vilpittömin sydämin rukoilla sitä johon ei usko. Kyllä siinä pientä ristiriidan poikaista on havaittavissa. Kävikö sinulle nyt niin että eti onnistunutkaan "oikein esiintuomaan"?


    • EL: ak:IM

      anonymous

      Kyllä mulle on ainakin tapahtunut todella epämiellyttäviä asioita ihan Jumalan sallimuksesta. Mitä sitten. Puntarissa tekojeni kanssa, menevät varmaan aika tasan. Ja puntarissa kaikkien hyvien asioiden kanssa, mitä olen saanut, ovat mitättömiä pikkujuttuja. Eivätkä ne olleet mitään pikkujuttuja:)

    • celafin

      mukava olla tekemisissä uskovien ihmisten kanssa

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      170
      6824
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      59
      4582
    3. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      35
      3853
    4. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      67
      3135
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1925
    6. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      27
      1656
    7. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      17
      1640
    8. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      40
      1553
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      34
      1419
    10. Haluaisitko enemmän ?

      Haluaisitko enemmän kuin ystävyyden ? M-N
      Ikävä
      143
      1197
    Aihe