Leveistä renkaista elää illuusio paremmasta pidosta. Mikään fysiikanlaki ei kuitenkaan tätä tue. Kitkaan siis vaikuttaa paino ja pintojen kitkakerroin. Perustuuko sitten siihen, että leveämmässä renkaassa suuremmalla todennäköisyydellä on jokin osa maassa kiinni.
Leveät renkaat
Tumpelo
27
4509
Vastaukset
- Urpo
itseksesi ja avaa se fysiikan kirja uudelleen ja talla kertaa lue teksti ajatuksella.
- Molly
Just joku rengasasiantuntija puhui radion jossain liikenneohjelmassa et leveillä renkailla on huonompi pito. Kaipa siihen joku selitys on, äkkiseltään ajateltuna tuntuu et asia olis päinvastoin.
- Kassu
Molly kirjoitti:
Just joku rengasasiantuntija puhui radion jossain liikenneohjelmassa et leveillä renkailla on huonompi pito. Kaipa siihen joku selitys on, äkkiseltään ajateltuna tuntuu et asia olis päinvastoin.
Kerroppa tuo Kimille, vaihtavat McLareniinsa kottikärryn renkaat ja jopas vauhti paranee. Tosin, joillain pinnoilla leveä rengas pitää kapeaa huonommin.
Miksihän kuvittelet radalla käytettävän slicsejä, niissähän on kuitenkin enemmän pinta-alaa kuin kuvioiduissa? - siksi
Kassu kirjoitti:
Kerroppa tuo Kimille, vaihtavat McLareniinsa kottikärryn renkaat ja jopas vauhti paranee. Tosin, joillain pinnoilla leveä rengas pitää kapeaa huonommin.
Miksihän kuvittelet radalla käytettävän slicsejä, niissähän on kuitenkin enemmän pinta-alaa kuin kuvioiduissa?Siksi käytetään sliksiä ja leveää rengasta, koska se kestää enemmän kulutusta kuin kapemapi rengas. Esim jos otetaan 2 samanlaisesta kumista valmistettua ja samanlaisella kuviolla olevaa rengasta, mutta toinen on 185 leveä ja toinen 225 leveä ja tehdään autolla jarrutus koe asvaltilla, niin auton jarrutusmatka on molemmilla renkailla sama (esim 100km-0 = n. 40 metriä). Tosin tuo 185 kulahtaa nopeammin loppuun, jos ko. renkailla lähdetään ajamaan radalle lujaa.
Eli renkaan leveys ei vaikuta pitoon. Kapeassa renkaassa on sama kitkakerroin kuin leveässä, mutta se muodostuu pienemmällä alueella, jolloin kitka kuumentaa renkaan pintaa enemmän --> kumi kuluu nopeammin. - selittää
voisko urpo selventää että onko leveämmässä renkaassa parempi pito kuin kapeassa?
- Tumpelo
Pinta-ala ei vaikuta kitkaan, koska pinta-alan suuretessa kitka leviää isommalle alalle. Asiaa fysiikan tunnilla havainnollistettiin vetämällä painoa pintaa myöden ja mitata siirtoon vaadittava voima. pinta ala ei vaikuttanut lainkaan.
- lisäksi
Tumpelo kirjoitti:
Pinta-ala ei vaikuta kitkaan, koska pinta-alan suuretessa kitka leviää isommalle alalle. Asiaa fysiikan tunnilla havainnollistettiin vetämällä painoa pintaa myöden ja mitata siirtoon vaadittava voima. pinta ala ei vaikuttanut lainkaan.
kapealla ja leveällä renkaalla kosketuspinta-ala on vielä saman kokoinen, jos käytetään samaa rengaspainetta. Erot leveän ja kapean renkaan välillä ovat monesti harhaa, joka johtuu yleensä siitä, että leveissä matalaprofiilirenkaissa vain satutaan käyttämään pehmeämpää kumia. Tämä aiheuttaakin sen, että ne leveät renkaat kuluvat sitten nopeammin.
Ajo-ominaisuuksien erot tulevat siitä, että matalaprofiilisemmat renkaat ovat kovemmat eli tukevammat, joten kaarreajossa ohjais on tarkempaa. Kovat renkaat ilmeisesti sopivat myös paremmin luistonestoille, ABSlle, yms. juuri tuon tarkkuuden vuoksi.
Leveämpien renkaiden laittaminen isommille vanteille vaikuttaa myös auton ominaisuuksiin, jos rengas&vanne -yhdistelman paino muuttuu.
Em. tiedot ja paljon muuta löytyvät esim. osoitteesta: http://www.chris-longhurst.com/carbibles/tyre_bible.html - ...
Tumpelo kirjoitti:
Pinta-ala ei vaikuta kitkaan, koska pinta-alan suuretessa kitka leviää isommalle alalle. Asiaa fysiikan tunnilla havainnollistettiin vetämällä painoa pintaa myöden ja mitata siirtoon vaadittava voima. pinta ala ei vaikuttanut lainkaan.
...
- noin yksikertaista
Tumpelo kirjoitti:
Pinta-ala ei vaikuta kitkaan, koska pinta-alan suuretessa kitka leviää isommalle alalle. Asiaa fysiikan tunnilla havainnollistettiin vetämällä painoa pintaa myöden ja mitata siirtoon vaadittava voima. pinta ala ei vaikuttanut lainkaan.
Karhealla asvaltilla karhea kumi. Tilanne ei vastaa peruskoulun oppikirjan kitkalaskujen tilannetta, jotka ovat sileitä pintoja.
Nykyisillä jarruilla saadaan yli 1G kiihtyvyyksiä, aika yleisesti. Tämäkään ei 'pitäisi' olla mahdollista, mutta kumi tarttuu kiinni pinnan epätasaisuuksiin kiinni. - Poju
Tumpelo kirjoitti:
Pinta-ala ei vaikuta kitkaan, koska pinta-alan suuretessa kitka leviää isommalle alalle. Asiaa fysiikan tunnilla havainnollistettiin vetämällä painoa pintaa myöden ja mitata siirtoon vaadittava voima. pinta ala ei vaikuttanut lainkaan.
Vesikelillä levee rengas pitää huonommin. Levee nakki nousee helpommin veden päälle ja auto lähtee hittohon. Muusta pinnoituksista sit en tiedä.
Mut joissakin kärryissä on leveet kumit siks, ku raskas ja iso auto tarvii vähän leveemmät rieskat.
Sit ne 15 vuotta vanhoissa amisbemareissa olevat puol metriä leveet renkaat on varmaan sitä nk. tuningia. Mut se nyt on sit ihan oma lukunsa jo... - Urpo
selittää kirjoitti:
voisko urpo selventää että onko leveämmässä renkaassa parempi pito kuin kapeassa?
Nayttaisi olevan kiivasta keskustelua aiheesta, ikava kylla heikoin perustein.
On kylla ihan totta ainakin Amontonin ja Coulombin "kitkan lakien mukaan" kitka ei ole riippuvainen pinta-alasta. Ikava kylla lukion fysiikan kirjoissa ei paasta pidemmalle aiheeseen silla NAMA LAIT EIVAT KOSKE KUMIA.
Kumiin liittyen kitkaan vaikuttavat: PINTA-ALA, lampotila, paine, vauhti seka eraat muut tekijat.
Ilmarenkaisiin liittyen (kuivalla pinnalla)tarkeimmat pitoon (eli kitkaan) vaikuttavat tekijat ovat tien pinnan laatu, renkaan rakenne seka kosketuspinta-ala.
Eli: Leveampi rengas pitaa paremmin kuivalla pinnalla kuin muuten vastaava kapeampi rengas samoissa olosuhteissa.
Jos haluatte tarkistaa tiedot niin hankkikaa kasiinne jokin syvallisemmin asiaa kasitteleva teos, kuten Indian Rubber Instituten julkaisema opas "Rubber Engineering" jota itse kaytin lahteena.
- -S-
Tai ainakin sinne päin :) Mitä leveempi sen enemmän pito lisääntyy. Se on kompromissien lopputulos minkälaisia renkaita käytetään.
- talvella
on pirssi ollut paremmim ohjattava 155/13 renkailla kuin 175/13
eikös nua laeämmät renaat oo vaan auton ulkonäön parantmiseksi
ja sekin on makuasia - Man
Tuolla on pähkäilty samaa asiaa. http://www.tiede.fi/keskustelut/keskustelu.asp?mainpage=&mainskip=&id=1291669&alue=1
- stuntman
Renkaiden leveydet tarkistetaan rekisteriotteesta tai maahantuojalta,eikä sitten yhtään leveämpiä renkaita.
- tikkis
Esimerkkinä: Otetaanpa vaikka joku pikkuauto 1.6 litrasella koneella ja 165 leveillä renkailla.
Sitten sudita sillä. Kyllä sutii ja ihan hyvin!
Sitten laitetaan samaan autoon vaikka 345 leveet renkaat ja yritetään sudittaa. Veikkaan että jää yritykseksi... Niin pidostako se ei ole kiinni???
Miksiköhän vaikka kiihdytysautoissa on hiin helvetin leveät renkaat jos kerta jotku 155 leveetkin riittäis ihan hyvin ja olis paljon halvemmatkin?
Miksi pikkukoneisissa on aina kapeammat renkaat kuin tehokkaammissa? Vaikka kantavuus riittäisi kapeammissakin?
Esim. BMW M5. Vakiona oliko nyt 275 leveet vaikka luumumpiin saa 195:set.
Pidon tarpeestahan tämäkäänkö ei ole kiinni?
HALOO PÄSSI!- haloo
Laita sen kiihdytys auton renkaat lukkoon ja kokeile kumpaan suuntaan se auto liikkuu pienemmällä voimalla. Kun vedät autoa narulla pituussuuntaan vai kun vedät autoa leveyssyyntaan? Niiden leveiden renkaiden kosketuspinta-ala ei välttämättä ole neliömäinen. Saattaa olla aika lyhyt ja leveä kuvio.
Tosin kiihdytyksen alussa renkaat litistyvät ja pinta-ala lisääntyy. Samoin siivet lisäävät auton painoa ja siten myös edelleen painavat autoa ja renkaita vieläkin enemmän lyttyyn ja kitka edelleen paranee. Tie ei ole myöskään tasainen, joten rengas pureutuu nimenomaan asfaltin kuvioihin. Pelkkä kitka ei siis ole tässä se, mikä tuo pidon.
Vastaus tuohon alussa olevaan kysymykseen on, että se auto liikkuu levys ja pituussuunnassa raahaamalla samalla voimalla.
Jos renkaiden pitoa mitataan nyt kuitenkin ilman sitä sudittamista, renkaissa sama kumi ja kuvio, renkaan halkaisija sama, sekä rengaspaineet samat, niin se kosketuspinta-alan muodostama alue on molemmilla renkailla yhtä suuri ja pito on sama olipa aluen minkä muotoinen tahansa. Mutta tässä on sitten torha vetää liioitellusti esiin joku kymmenkertainen leveysero renkaissa, koska sen renkaan paine ja profiili ei mahdollista suoraa vertausta jo suunnattomien muodonmuutosten vuoksi samoilla paineilla. Eli verrataan vaikkapa 150 leveää rengasta 175 leveään tai 175 leveää 205 leveään. Näillä saadaan nuo kaikki vaaditut ominauudet riittävän samoiksi, jotta vertailun voi oikeasti tehdä. Ja voihan sen vertailun tehdä niinkin, että laitetaan samanlaista umpikumia suoraan sileän vanteen pinnalle vaikkapa parin sentin kerros. Ei tulisi mitään renkaan joustovaikutuksia kapeallekaan renkaalle.
Samat tiedot jo tuolla ylempänä mainitsemassani linkissäkin: http://www.chris-longhurst.com/carbibles/tyre_bible.html
Todennäköisesti tämä on sinusta vielä tyhmempää, mutta löydät varmaan linkit faktoihin, joista sitten voin päivittää tietoni oikeiksi.
- AutoDI
Optimaalinen rengaskoko riippuu auton massasta ja käyttötarkoituksesta. Profiilin madaltaminen saattaa määrättyyn rajaan asti parantaa sivuttaispitoa kaarteessa. Renkaan leventäminen aiheuttaa aina vesiliirtonopeuden alenemisen ja huonomman pidon liukkaalla kelillä. Optimaalinen rengaskoko on kompromissi.
Hyvänä peukalosääntönä voi sanoa, että normaalikokoisissa nykyautoissa ja luvallisilla (tai vähän luvattomillakaan) nopeuksilla MIKÄÄN ajamiseen liittyvä ominaisuus ei parane, kun profiilia madalletaan 65:sta tai kun leveyttä kasvatetaan yli 195 mm:n. Haittoja sen sijaan tulee runsaasti. Edellämainittujen pito-ongelmien lisäksi luvassa on pintakovuutta ja rengasmelua. Kaupunkien mukulakiveyksillä ajaminen voi jopa muuttua täysin mahdottomaksi.
Isoissa saksalaisissa autoissa tehtaan ja muissa autoissa pääasiassa nuorten omistajien asentamat leveät matalaprofiilirenkaat ovat muotoilutrendi ja muoti-ilmiö. Tavoitellaan mielikuvaa voimasta, nopeudesta, nuorekkuudesta, dynaamisuudesta,...- Autoilija
...kun pistetään mutkaisella asfalttipätkällä se sallittu 80 km/h kaksinkertaiseksi?? Itse en ainakaan pidä siinä nopeuksissa käytettävistä sortokulmista "normaaliprofiilisilla renkailla", kun kunnon rengas (profiilisuhde
- Kolli
kumin ja asfaltin välillä laskettaessa kitkakertoimia eivät kaikki fysiikan lait päde. Näitä mitattaessa on mahdollisuus saada yli 1 kitkakertoimia.
- Neljännesinsinööri
Eikös se ole jo aikaa sitten todettu vitsiksi?
Pinnat kun lukkiutuvat toisiinsa niin moninaisin tavoin että esimerkiksi kun laitat hammasrattaan hammastangon päälle pyörimään ja mittaat maksimi kitkakertoimen se on luultavasti piikissään juuri vähän ennen kuin teräs lohkeaa joko rattaasta tai siitä hammastangosta... :)
Kitkakertoimia kun ei lasketa millään teoreettisilla kaavoilla vaan ne todetaan yleensä mittaamalla. Kokeellisesti mitattuja kertoimia käytetään sen jälkeen laskuissa.
Sitten on adheesiota, tartuntaa lisääviä aineita (liimat, pihka, yms. tahmeat tuotteet), mekaanista tartuntaa (piikit renkaissa). Kuminkin tartuntakyky aiheutuu pääasiassa sen muovautumiskyvystä alla olevan pinnan suhteen. Eli se lukkiutuu koloihin ja kumpareisiin muotoutumalla tiiviisti niiden ympärille.
- Neljännesinsinööri
Tämä sama aihe pulpahtaa näköjään aina silloin tällöin pintaan ja ihan samoin väittämin.
On tosiaankin totta että samasta aineesta valmistettu rengas voi olla lähes minkä tahansa levyinen eikä tällä asialla ole vaikutusta pitoon. Mitä tulee noihin raahaamisiin, niin liukukitka on hivenen eri asia kuin renkaan pyörimisessä oleva kitka. Renkaan pinnan kannalta sehän on kieriessään "paikallaan" alla olevaan pintaa nähden. Ts. se ei liu-u pinnan yli.
Mutta sitten asian ytimeen: Ei ole sattumaa että leveämmät renkaat ovat pääsääntöisesti pehmeämpää kumiseosta. Koska pintapaine on pienempi neliösenttiä kohden voidaan kumiseosta pehmentää ilman että kulutuskestävyydestä tarvitsee tinkiä. Jos kestävyydestäkin vielä tingitään saadaan entistäkin liisterimäisemmin tiehen tarrautuva kumi.
Lisäksi leveä rengas jäähtyy paremmin ajossa mikä lisää pinnan kestävyyttä. Matalampi profiili tekee renkaan jäykemmäksi ja ajosta tulee kulmikkaampaa / tarkempaa riippuen näkökulmasta.
Järjettömän leveitä renkaita ei tietenkään kannata käyttää koska renkaan leveytyminen lisää myös vierintäkitkaa ja renkaan massaa. Ja kuten kaikki tietävät turha jousittamaton massa jota moottori joutuu pyörittämään on ehdottomasti haitallista etenemiselle.
Talvella tietysti on edullista käyttää mahdollisimman kapeita renkaita, jotta nastat penetroituisivat mahdollisimman tehokkaasti jäähän muodostaen näin "mekaanista" kitkaa pyrkimällä tarttumaan alustaan.
Kitkarengasmiesten kohdalla en menisi vannomaan kapean renkaan ylivoimaan. Luulisi että leveä pehmeä sekä runsalamellinen rengas kantaisi paremmin yli pahoista paikoista kuin kapea joka uppoaa kyllä, mutta kun ei ole nastoja, niin ei saa siitä pohjalta löytyvästä jäästä mitään otetta... Itselläni on kitkarenkaista lähinnä huonoja ja huvittavia kokemuksia. Itse en niitä autoon laita ennen kuin nastat kielletään.
Itselläni alla 205/45 R 16 Goodyear Eagle F1 rillat. Ainut mistä voi valittaa on meteli, muutoin kyseinen rengas on kyllä nykyaikaisen rengasteknologian mestariteos. Samalla autolla 175/65 R 15 renkaaseen verrattuna voi ajaa n. 20 - 30 km/h suuremmilla kaarrenopeuksilla ilman että rengas edes valittaa. Tässä tapauksessa verrokkina on Continental Premium contact mainitussa koossa ja nopeudet mistä puhutaan on 90 - 95 km/h vs. 60-70 km/h samaan pitkään ja jyrkkään kaarrokseen. Että jotain pientä etua on noista leveämmistä. Auton alusta on toki rakennettu 205:lle, vaan tuskin tämäkään seikka vähensi noiden 175:n mahdollisuuksia suoritua...- asiaa
>Mitä tulee noihin raahaamisiin, niin liukukitka
>on hivenen eri asia kuin renkaan pyörimisessä
>oleva kitka. Renkaan pinnan kannalta sehän on
>kieriessään "paikallaan" alla olevaan pintaa
>nähden. Ts. se ei liu-u pinnan yli.
Tuon esittämäni esimerkin tarkoitus oli kertoa se, että se auto ei lähde eri suuntiin vetämällä eri voimilla liikkeelle. Aluksi pitää voittaa se lepokitka ja sitten liukukitka. Luistamattomat renkaat ovat lepokitkassa. Eli samantekevää kai mistä kitkasta kysymys, jos ne ovat jokatapauksessa samat eri suuntiin vedettäessä?
>Itselläni alla 205/45 R 16 Goodyear Eagle F1
>rillat. Ainut mistä voi valittaa on meteli,
>muutoin kyseinen rengas on kyllä nykyaikaisen
>rengasteknologian mestariteos. Samalla autolla
>175/65 R 15 renkaaseen verrattuna voi ajaa n.
>20 - 30 km/h
Tuon eron aiheuttajan kerroit toisessa kohdassa, jossa sanoit:
>Ei ole sattumaa että leveämmät renkaat ovat
>pääsääntöisesti pehmeämpää kumiseosta...
Ja tuohan sen osittain sinun tilanteessasikin relittää. Unohtamatta muitakaan, kuten renkaan runko, paine, jne.
- kapearenkainen mies
olit oikeassa, tämä on todella typerä keskustelu. Typeriä ihmisiä...
- Mugen
älä muuta sano.
- pelle
ylileveä ja ylimatla rengas on typeryyden mitta.
- Voi teitä!
pelle kirjoitti:
ylileveä ja ylimatla rengas on typeryyden mitta.
Miksiköhän Formuloissa on renkaitten maksimileveys määrätty ja kaikissa on maksimileveät renkaat, jos kerran se ei pitoon vaikuta?
Myös kannattaa katsoa vaikka Ralliautoja niin näkee ihan silmillä mikä pitää ja millä alustalla.
Asfaltilla leveät ja matalat renkaat, auto tonttiin ja jäykkä alusta. Lumella ja jäällä kapeat piikkirenkaat ja alustaan paljon joustoa. Soralla mennään siitä välistä.
Ei aina tarvi niin kauheesti miettiä kun silmilläkin näkee.
Eri asia on se, kun alustaa virittämättä laitetaan järkyttävän matalat ja leveät renkaat perheautoon. Ei välttämättä paljoa pito ja ajo-ominaisuudet parane. Yhtä hölmöä on samasta syystä laittaa perheauton renkaat urheilu/rata-autoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1153786Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1503750Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi242544Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs52335100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es302138Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa481322Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut301157Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah33912- 137905
Poika. Edes suuret lyyrikot eivät auta kostonhimoista.
Kostonhimotutkani tuuttaa, etkä saa minua astumaan estradille. Korkeintaan välillä hiukan kutittelen...111809