Ei halua enää yhden yön juttuja, ne murskaa sisintä jos tapaa jonku kivan söötin pojan jonka kans viihtyy, mut jota ei nää enää ku sen kans on kerran nainu. Haluu oikeen suhteen itelleen! =)
Kai tääl on muita jotka kokee samoin?
Kai tääl on muita jotka kokee samoin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
yhden yön jutun olen kokenut ja kyllä tuntuu, että palanen sisintä irtoaa aina noissa yhteyksissä. Siksipä nykyään minäkin jotain pysyvää metsästän. Hitaasti, mutta harkiten:)
Kyllä, kieltämättä nuo yhden-yön / muutkin miesten kanssa pelaileminen EI enää maistu ja kaiken lisäksi sellainen elämä vie todella voimia- etenkin psyyken / hermojen osalta - aivan liikaa.
Tällaista haaremiharrastusta olen , rehellisesti tunnustaen, pitänyt yllä noin 4 v.
( onneksi ilman tauteja tmv ). Viimeisin " tapaus" osoittautui kuitenkin kuin varoituskyltiksi( omalta menneisyydeltään jne ) ja jossain vaiheessa tajusin, ettei omassa elämäntavassani pyöritellä miehiä ole mitään järkeä.
Enkä suosittele ns. pelaamisjuttuja kenellekään. En omalta osaltani voi nyt kuin yrittää ymmärtää omaa itseäni. On morkkista ja depistä ja lisäksi lievä pelko siitä, miten viimeisimmän kaverin kohdalla voin toimia jos satun tapaamaan hänet, hänen kavereitaan.
Eli toisaalta, on tiettyjä ravintoloita joihin en mene ( pelko voi olla tiety aiheeton edellisen kaverin osalta, mutta kuitenkin..)
Olen jo rauhoittanut elämääni. Turhia riskejä en voi enää ottaa.
Näissä lyhyissä jutuissa kun on aina olemassa se epävarmuustekijä, ettet todella voi tietää, millainen tyyppi on todella kyseessä eli toisen taustoja tietämättä voivat nämä tämänsuuntaiset " suhteet " tuottaa vaikka minkälaisia jälkiseuraamuksia.
Kaveri jäi minulle velkaa. Mutta; tiedän että muistaa. Ja pakko oli numerokin vaihtaa.
Tietäisin varsin hyvin mistä naruista vetää tässä tapauksessa - mutta niin kauan kuin ei ole pakko- annan velan olla kuten kaiken muunkin.
Niinpä sitä saa mitä tilaa. Minulle riitti.