Olen 43-vuotias hyvin koulutettu mies. Noin 168cm pitkä puolisoni alkoi kaksi vuotta sitten lihoa ja painaa nykyään noin 70kg. En ole kiinnostunut pitämään ihmistä nurkissani, jos hän ei pidä itsestään huolta. Rehellisesti sanottuna minä olen kuitenkin se, joka tuo talouteemme rahaa. Meillä on kaksi lasta, jotka ovat jo teini-ikäisiä. He eivät varmasti välittäisi erostamme. Työpaikallani olen aloittanut noin puoli vuotta sitten salasuhteen työtoveriini, johtuen tästä kyseisestä kriisistämme.
Onko kohtalotovereita?
Onko kohtalotovereita?
Vastaukset 58
Vanhimmat
No eipä tuo 70kg ole kovin paljoa "liikaa" 168cm:lle. Nyt järki käteen! Oletko pohtinut syitä sille, miksei naisesi enää niin välitä terveydestään? Eipä ole kovin kummoisella pohjalla ollut teidän parisuhde muutenkaan, jos tuo jo aiheuttaa sussa eroaikeet ja menitpä vielä pettämäänkin. Ehkä se olisikin vaan palvelus naisellesi, että päästät hänet menemään.
Itse asiassa 70kg/168cm on vielä alle painoindeksin 25, jota (mielivaltaisesti) pidetään "normaalipainon" ylärajana.
Siis mitä vit-tu-a! 168 senttiselle naiselle sopiva paino on 50-55kg, kaikki siitä ylöspäin on likaa, 70kg on jo ihan hirvee läski.
Jep, mahtavaa miehen logiikkaa.
Nainen lihoo --> vituttaa, enpä kerro naiselle, mistä kiikastaa --> menen paneen muita naisia ja otan eron
Kun asia olisi voinut mennä näin:
Nainen lihoo --> huolestun ja otan asian esille vaimon kanssa; onko kaikki hyvin --> vaimo avautuu ongelmistaan, ne hoidetaan pois päiväjärjestyksestä --> nainen laihtuu/laihduttaa --> kaikki taas hyvin
Tuo jälkimmäinen tosin tuskin pitää paikkansa. Sen verran paskiainen olet luultavasti tyyppinä, kun vieraissa hyppäät. Niin ei kunnon tosi mies tee. Oikeastaan vaimollesi olisi palvelus, jos lähdet. Ota ne teini-ikäiset mukaasi, niin saa vaimo kerralla vapaan elämän ja pääsee hakemaan itselleen oikean miehen elämäänsä. Eron yhteydessähän tunnetusti laihtuu kumpikin osapuoli, joten puoli vuotta erosta vaimosi taas timmissä kunnossa.
Lääkärin määräyksestä!
Olin silloin 58-vuotias perheen elättäjä kun vaimoni, 164cm / 52kg, sai lääkäriltä määräyksen nostaa paimoaan.
58kg:n jälkeen loppuivat hematologin utelut.
Tarkistuittaus on osoittanut vaimoni nykypituudeksi 162 ja paino on pysynyt alle 60kg:n niin siitä huolimatta en ole etsinyt ulkopuolista suhdetta puhumattakaan mattojen halkileikkausaikeista.
Aloituksesi saattaa saada moralistit liikkeelle mutta sehän ei ole sinun päänsärkysi.
Elämme vain kerran. Yrittäkäämme tehdä siitä mahdollisimman tyydyttävä.
Kukin tavallaan.
voi että olet ap surkea vätys. etpä kelpaisi minun lakanoihini. t. nainen 23v 178/60
Voi tätä tosirakkautta! Samaa mieltä kuin muut tuossa, päästä vaimosi etsimään onnea jostain, sinä kun et sitä pysty naiselle antamaan.
Muuten, teinit ovat herkässä iässä, ei se nyt ihan se ja sama ole heillekään. Paitsi tietysti, jos itsekin haluavat paskiaisisästään eroon. Onhan se noloa asua huoran kanssa samassa talossa.
Siis kohtalotovereita??? Minkä kohtalon???
Minä olen 163 ja painoin nuorena 53 kg. Sitten ensimmäisen vaikean raskauden jälkeen painoin 58 kg enkä saanut painoa enää alas. Toisen raskauden jälkeen painoin noin 61 kg ja kolmas raskaus tuli heti perään ja sen jälkeen painoin 69 kg. Sittemmin olen laihduttanut 63 kg:aan enkä meinaa alemmas tällä elämäntyylillä päästä, kun on lapset hoidettavana ja työ enkä kaiken arjen rumban keskellä meinaa vaan jaksaa urheilla kaiken muun kiireen päälle.
Ai lapset eivät välitä erosta???
Ja olet aloittanut uuden suhteen kun vaimolla on painoindeksi 24,8 eli NORMAALIPAINO!!!
Sinulla on kyllä kasvamista henkisesti. Kerronpa mikä on kriisi: Kriisi on se, että toinen kuolee auto-onnettomuudessa tai tulee sota tai rakas kumppani kärsii vuoteessa syöpäsairaana tai pieni lapsi putoaa järveen...Se että kumppanin paino on NORMAALIPAINO, ei ole kriisi millään muotoa.
painoindeksillä ei ole mitään väliä, se miltä toinen näyttää on
No, jos se suhde yli 40-vuotiaana ja pitkän yhteisen elämän jälkeen on vaan ulkonäön täydellisyydestä kiinni...
Samaa mieltä ed. kanssa. Ap suhteessa ei ole kyse rakkaudesta vaan puoliso on "pelkkä hyödyke". Luulen, että puolison on parempi "päästä vapaaksi".
se kun on vain fakta, ettei läski ole miellyttävää
jos puhuminen ei auta niin sitten ero
Olet urpo.
Todellinen idiootti olet ap.Kasva aikuiseksi!Oksetatva ja alhainen paska!
hah hah taas näitä! "Olen hyvin koulutettu mies" Kriisi? Puolisosi painaa 70kg!
Kasva aikuiseksi. Luuletko olevasi jokin lahja vaimollesi? Minä tuon rahaa taloon.
MINÄ MINÄ MINÄ! Entäs jos vaimosi on yrittänytkin palata työelämmän
kyllä se olisi suotavaa, että molemmat pitävät kehostaan huolta siinä suhteessa - vaikuttaa suoraan suhteen laatuun kun/jos pitää puolisoaan haluttavana!
Kun lukee näit sun kommenttei keskusteluihi ni en yhtää ihmettele et oot sinkku...
voi kuule, et sinäkään ihan minkälaista kumppania vain ottaisi!
tekopyhää panettelua sanon minä - kummalle valehtelet itsellesi vai meille muille?
Teille kaikille, jotka ette kuulu kateellisiin rupsahtaneihin naisihmisiin haluan kertoa, että jätin puolisoni itseni rohkaistuani. Hän ei kuulemma ymmärtänyt kuinka voin tehdä tämän, vuodatti vain krokotiilinkyyneleitään. Katsokoon peiliin. Ei tämä ole ollut helppoa minullekaan.
Lapset ymmärtänevät kyllä isänsä päätöksen aikaa myöten. Tuskin tämä nyt heille mikään suuri paikka on. Enemmän heitä mahtaa tietokonepelit ja muut asiat koulua lukuunottamatta kiinnostaa.
Eipä tässä kannata jäädä suremaan, vaan jatkan tuulta purjeissa eteenpäin ja yritän pitää lipun mahdollisimman korkealla!
Toivottavasti mahdollisimman vastaavanlaisissa murheissa painiskeleva saisi lohtua tästä. Tsemppiä!
Täällä yksi timmiin kuntoon itsensä laihduttanut ja urheillut tavallinen nainen ei kyllä ymmärrä sua. Mun mies on sanonut, että huomauttaa kyllä, jos ulkomuotoni alkaa olla luotaantyöntävä. Laihdutin oman peilikuvan takia, mutta kelpasin ennenkin (aina olen ollut normaalipainon rajoissa). Ei mun mieskään ole täydellisen näköinen, ihana kylläkin. Sulla on kyllä arvot ja tunne-elämä ihan vinksallaan. Lapsesi kärsivät takuulla! Eivätkä todellakaan ymmärrä, että jätit heidät lihan vuoksi, muutaman rasvapalleron takia! Ehei. Heidän sisimmässään käydään kivistä tietä, vaimostasi puhumattakaan.
Mitä teet, kun uusi naisesi vääjäämättä lihoo ja/tai vanhenee joskus? Kun itse vanhenet ja väsyt? Jos nuorikollasi ei ole lapsia, odotapa kun hän pyörittää sinua, työtä ja lapsia ja koettaa säilyttää ulkokuorensa.... Nainenkin on vain ihminen, ei mikään lelunukke. Sääliksi käy tuon sun sopan osapuolia, sinä mukaanlukien.
No se herran vastaus sieltä. Jotenkin tuntuu kummalta että vaimosi on 168cm ja painaa 70 kg, hänhän on normaalipainoinen. Jotakin muuta takana? Ei kai kukaan jätä puolisoaan jos hän painaa 70kg.(painoi varmaan alussa about 50kg?)
Uutta tuulta purjeisiin vaan vaimollesikin. Toivottavasti uusi naisesi lihoo 120kg
se olisi sinulle ihan oikein. Onneksi vaimosi pääsi sinusta eroon, nyt hän voi laihtua entisiin mittoihinsa. "Krokotiilin kyyneleitä" Ei hyvää päivää!
Tässä se taas nähdään, ettei kusipäitä kannata ns hyvin kouluttaa, jos tulos on aloituksen kaltainen.
Anna toki vaimollesi vapaus!
Mä usein mietin, että miksi ihmiset menee ylipäänsä yhteen, jos he eivät ole varautuneet että elämä muokkaa paitsi henkisesti myös fyysisesti? Kyllä myös sinua ja kultaasi.
Rakastan sua niin kauan kun pysyty tuollaisen näköisenä. Voi oksetus pinnallisuutta.
kyllä sitä pitää suhteessakin pitää huolta itsestään. ihan niinkuin sinkkunakin. jos jättää kaiken liikunnan, koska on "päässyt tavoitteeseensa" eli suhteeseen niin miten pitkään voi olettaa että koko homma kestää?!
tottakai sitä kaikki ihastuu siihen ihmiseen kenet ensin tapaavat, todella naivia kuvitella että toinen sinusta enää pitäisi 30 kiloa lihottuasi! se fyysinen haluttavuus kun on aika pirun tärkeä, muutenhan sitä oltaisiin pelkkiä kavereita!
Onkohan minun mummo ja pappakin sit vaan kavereita, kun ovat kumpikin muuttuneet ulkomuodoltaan aika paljon yli 50 vuotta kestäneen parisuhteensa aikana?
Aika harvalle nykyään on tavoitteena suhde ja siihen pääsy varsinkaan:) Naurettava ajatusmaailma sulla.
hieman eri asiat: "vanhetaan yhdessä" kuin että toinen lihoo vuodessa 20 kiloa ja sitten ihmettelee miksi ei hommat luista...
naurettava ajatusmaailma SINULLA.
No mä ajattelen jotenkin erilailla. En tietenkään tarkoittanut, että millään ei olis enää mitään väliä, kun kumppanin saa koukutettua itselleen. Mutta en sitten oikein käsitä, että jos kumppani paaristuu, vanhenee ja muuttuu ulkoisesti, niin jo ollaan lemppaamassa pellolle. Minusta se vaan on liian hataraa, jos koko yhteinen menneisyys on ulkomuodon vuoksi hylättävissä.
Mun mielestä seksuaalisuus koostuu muustakin, kuin ulkonäöstä. Itselle se on hyvin pitkälti miehen persoona ja henkinen karisma, joka mua kutkuttaa enemmän kuin se kroppa yksinään.
Ainahan voi muistella mimmoinen herkku se sun kultasi joskus oli. ;) Se on se sama ihminen vanhanakin.
Heh, juu eikä siinäkään minusta mitään väärää tai pahaa ole, että vanhana seksi voi jäädä pois ja tilalle tulee syvääkin syvempi ystävyys. Lujittunut side kaiken koetun yhteisen elämän jälkeen. Riittää, kun ollaan käsi kädessä ja jaetaan yhdessä arki. :)
Tarpeet muuttuu iän myötäkin.
Voihan olla, että toiset on herkempiä kun toiset fyysiselle muutokselle?
Yleensä ajatusmaailmaltaan keskenkasvuiset ja pelkän seksin takia suhteisiin hurahtaneet kiinnittävät huomion fyysisiin muutoksiin. Varmaankin siksi, että suhteessa ei ole mitään aineksia muuhun, kuin muutamaan panoon. Ja sitten kun lakkaa stondaamasta, niin etsitään toisesta vika, erotaan ja jatketaan mulkutusta uuden lelun kanssa.
Mikäs siinä. Kukin tavallaan.
Niin, en tiedä. En vaan henkilökohtaisesti jaksa käsittää, että se ihminen jota rakastat ja jonka kanssa elämäsi olet jakanut ja jaat, voisi olla yks kaks niin vastenmielinen edes lihomisen vuoksi, että se pitäisi pellolle heivata. Ei vaan mahdu mun kaaliin, vaikka olen semmosiin ihmisiin törmännytkin, jotka ovat eronneet vielä 20 yhteisen vuodenkin jälkeen, kun mies alkoi lihomaan.
Näin päin, ei nainen vaan mies, jonka nainen jätti. Syyksi sanoi miehen vastenmielisen ulkonäön, koska miehellä on pallovatsa. heh, tuntuu äkkisältään ihme syyltä. Mutta jos se sitten on toiselle niin vastenmielistä.
Sinä rakastat ihmistä, joku ihastuu ihmisen kuoreen.
kyllä mä haluan pitää huolta itsestäni, että nainen pitää minua EDELLEEN viehättävänä.
jos toinen ei tee samoin, niin kyllä katson ettei hän juurikaan (enää) välitä minusta.
se on ihan arvomaailmakin kyseessä tällöin. et sä voi olettaa että jos muutut kovasti siitä, mihin toinen on ihastunut, että tämä on edelleen ihastunut "uuteen minääsi".
kyllä mun kaaliin mahtuu. voi rinnastaa pettämiseen. et olekkaan enää se tyyppi joksi toinen sinua alunperin luuli.
No elämä kuljettaa ja matkan varrella oppii myötäelämäänkin. :)
Luulenpa, ettet sinäkään jättäisi lastesi äitiä kahdenkymmenen vuoden jälkeen, jos hän näyttää enemmän tädille viistoista kiloa isompana, kuin hehkeälle puputytölle. :)
Ehkä mun ajatusmaailmani on sitten kieroutunut, kun ajattelen että viehättävä kumppanini on viehättävä vanhana ja isompanakin. :)
Kun en ole valmis luopumaan miehestäni, vaikka hän paisuisi. Eri asia, jos hänen luonne muuttuisi vittumaiseksi ja hänestä tulis itserakas öykkäri. Sen takia voisin kyllä heivata äkkiäkin ulos. Mutta en ison mahan tai pulleiden poskien.
Hän on vielä nuori, mutta ei sitä koskaan tiedä mimmoinen hän vanhana on. Mielenkiinnolla odotan mimmoisia käkkänöitä me ollaan. :) No minä olen silti aina vanhenemisessa edellä. Olenhan saanut useamman vuoden jo etumatkaa.
Eipä taida tytöt eikä pojat jonottaa tavotteenaan päästä lifemockerin kanssa suhteeseen =)
lifemocker get a life. tosiasia on että ihminen ei pysy kahdenkymmenen vuoden aikana samannäköisenä, varsinkaan, jos on kaksi lasta synnyttänyt. ihan vinkkinä: ota itsestäsi kokovartalo kuva ja katso sitä kahdenkymmenen vuoden päästä. mitä veikkaat, katsooko peilistä enää samannäköinen ihminen? en usko.
säälin kovasti sitä naista, joka joskus sinun haaviisi tarttuu...
Haiskahdat provolta.
Mutta jos kuitenkin satut olemaan todellinen hahmo...
No, "hyvin koulutettu" on suhteellinen käsitys - ja se, jos nyt sattuukin olemaan hyvin koulutettu ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihminen sen koulutuksen taustalla olisi fiksu ja älykäs.
Miksi alunperin edes vaivauduit parisuhteeseen ja lapsia hankkimaan, kun ei ihmisen, jota kaiketi joskus olet sanonut rakastavasi ole muuta kuin esin "nurkissasi"?
Koet naisesi jotenkin pettäneen sinut, kun ei pidä kilojaan kurissa? Sanoitko suhteenne alussa, että homma menee nyt niin, että jos nainen aikoo olla siippasi happily ever after, paino pysyy samoissa kuin alkuun?
Ja että salasuhdettakin pukkaa, voi miten somaa... Hän sitten ymmärtää sinua ja "kriisiäsi" täydellisesti?
Tuo AP äijä varmaan hylkää lapsensakin, jos he erehtyvät joskus lihomaan. Kyllä pitää ihmisen olla pinnallinen.
Pinnallista tai ei, minä ainakin haluan vaimoni pysyvän hyvässä fyysisessä kunnossa (koska itsekin olen) ja sitä myöden viehättävänä. Totta kai aika jollain tavalla kropassa näkyy, mutta en voi ymmärtää niitä naisia, jotka ensimmäisen lapsen pyöräytettyään antavat itselleen tekosyyn repsahtaa ja lihoa.
eikä aina tarvita niitä lapsiakaan, vaan jotkut nähtävästi jättävät kaiken yrittämisen ja kuntoilun heti suhteeseen päästyään. ei voi käsittää
Ei hyvää päivää...
Sinuna lifemocker pitäisin sen suuren turpani kiinni ja menisin hakkaamaan jotain säkkiä jonnekkin salille sen sijaan kuin istuisin märisemässä siitä kuinka normaalipainoinen nainen on sairaalloisen läski. HAN-KI ELÄ-MÄ!!!!!!
läski ei ole normaalipainoinen ;)
Tilannepäivitys. Hyvin pyyhkii. Lapset eivät pidä edelleenkään yhteyttä, mutta eipä siinä mitään. Exäni varmaan on käännyttänyt heidät minua vastaan... Sellainen katala akkahan se loppujen lopuksi taisi ollakin. Oikeastaan ihan hyvä että tuollaisesta sairaasta ihmisestä pääsi eroon.
Eihän se helppoa aina ole, mutta minä kestän! Hormonitkin hyrrää ;)
Onni on mahdollista vain kus*päille ja herkkäuskoisille.
Tarvinneeko lapsia käännyttää sua vastaan, mietin vain... Etköhän ole ihan itse tehnyt tuon työn. Perheen hylkääminen, kun ei ole oikein sallinen teko, katsos.
Isällinen piti kirjoittamani
lifemocer- hyi hitto oot ruma.
Haluaisin vain kietoa lifemockerin seksikkään parran sormeni ympärille ja upottaa nenäni tuohon kiharaiseen pöheikköön..
Kaikkea tekin uskotte.
Nainen lihoo vaikka söisi normaalisti ja pitäisi huolta itsestään. Joillakin se on vain sitä. Kuntoilu joko auttaa tai sitten ei. Moni nainen elää linnun annoksella joka ei ole pitkän päälle terveellistä, pysyäkseen hoikkana.
Viime vuonna aloitettu trolliketju. Kuka viitsii edes ottaa tosissaan?
No me otetaan tosissaan siksi, että aihe on yhä ajankohtainen ja herättää mielipiteitä. Itseäni huvitti reaktiot mm. Lifemockerin toteamukseen: "että se nyt vaan on fakta, ettei läski ole miellyttävää...". Siis se, miten monta miinuspeukkua on annettu. Tulos on tulkittava niin, että joukossa on monia, joiden mielestä läski on miellyttävää ja aika vähän niitä, joiden mielestä ei ole. Samaan aikaan katselin sitä lukiessani tuossa vierellä rollaavaa mainosbanneria "nelly.com" eli tämän erittäin suositun nuorten naisten asustenettikaupan kuvia, joissa järjestään oli malleina hoikkia, osa melko timmejäkin kauniita nuoria naisia. Se tuli jotenkin niin yhtäaikaisesti tän läskijutun kanssa, etten voinu olla putoamatta tuolilta nauruuni.
Ihme... ettei nelly.comissa ole yhtään läskiä. Ihme ettei paljoa missään muuallakaan. Ihme... et naisten ulkonäköön liittyvä kauneusbusiness, oli se sitten meikit, asusteet, vaatteet, kauneudenhoito, kuntoilu, plastiikkakirurgia, laihdutuksen miljoonat poppaskonstit, on todellakin kenties satojen miljardien eurojen globaali bisnes. Ihme kyllä...
Nii ja tosiaan... 168cm ja 70 kiloa on läski. Ei mikään ihme, että naisten on niin vaikea laihduttaa ja siitä on tullut globaalisti niin suurta bisnestä, kun naiset huijaa itseään jatkuvasti mitä ihmeellisimmillä selityksillä. Kuten joku NAINEN jo totesikin tuossa alkupäässä, painoindeksi todella on aika "mielivaltainen", mutta mun maailmassa (jossa normaalipainon määrittely toimii, kuten Lifemocker tuossa jo kiteyttikin, näköaistin kautta) on mielivaltaista, jos mielivaltainen painoindeksi väittää 70 kiloisen 168 senttisen naisen vielä yltävän normaalipainoon. Se mielivaltaisuus toimii siis toiseenkin suuntaan. Nainen sitten kattoo vaan indeksiä ja toteaa "aha... vielä ollaan 0,2 yksikköä alle rajan... ei siis huolta eikä tartte tehdä mitään. Taidanpa itse asiassa syödä berliininmunkin, ku vielä mahtuu". Tosiasiassa... jos toi nainen ei olis käyny hoitamassa animaalisia perustarpeitaan toiletin puolella ja jättäny aamiaista väliin ennen punnitusta, ni varmaan olis jo menny sitten sinne indeksin toiselle puolelle...
Summa summarum: Se on hauska, että samaan aikaan naiset toitottaa, et miehet jättää, kun vähän lihoo. Sitten täällä samaan aiheeseen liittyen kaikki naiset kuorossa sanoo, että taitaa olla parempi, että lähet kävelemään ja annat sille naiselle mahdollisuuden löytää joku muu. Toisin sanoen, opetelkaa miehet sanomaan suoraan eron syy: "Haluan nyt erota, koska olet paisunut kuin pullataikina etkä ole enää sellainen, joka saisi minut haluamaan kanssasi seksiä. Ja se on asia, jota me miehet kaikkein eniten teistä naisista halutaan niiden kaikkien muiden pikkujuttujen lisäksi. En myöskään voi sille mitään, että sali- ja työkaverini Henna vie multa jalat alta joka kerta kun näen hänet ja mun on vaikea enää kauan hillitä itseäni Hennan taivuttaessa jalkakyykkyä edessäni... Joten... lähden, koska ansaitset mielestäni parempaa... ja jotta sinun ei tarvitse elää näin pinnallisesti ajattelevan selkärangattoman urpon kanssa, joka ei ole edes kunnon mies, ei minkäänlainen tosimies ainakaan. Päästän sinut tästä kärsivästä suhteesta etsimään sellaisen miehen, joka osaa arvostaa sinua sellaisena, kuin millaiseksi sinä eri vuosina muutut. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja onnea sellaisen miehen etsintään, jonka kanssa voitte sitten tulevaisuudessa hakea yhdessä ne lääkkeet apteekista perättäisillä vuoronumeroilla. Sillä aikaa minä selkärangaton urpo löröjukka, joka ei ole tosimiestä nähnytkään, aion harrastaa tajunnanräjäyttävää seksiä Hennan kanssa, jonka jälkeen pelaan kaverini kanssa Neppaa Kirppu Kuppiin -peliä olkkarin lattialla Hennan pinkeää ja kimmoisaa takapuolta vasten".
miksi ei paino muka vaikuttais suhteeseen? tai haluttavuuteen? vois näistä kyllä jutella ennekun lähtee vaan hoitelee muita naisia.
Paino ei kuitenkaan ole sama asia kuin ulkonäkö. Eli kaikki eivät näytä samanpainoisina samanlaisilta. Toisilla paino vaan jakautuu jotenkin eritavalla. Jos naisella ei paino kerry lähinnä omenavatsaksi, niin hän voi olla hyvinkin naisellinen ja seksikäs näky, kun taas samankokoinen mutta vatsapallokas ei kovin seksikäs näky ole.
On hyvä asia jos itsestään pitää huolta. Parisuhteessa on tietenkin miellyttävää jos toinenkin osapuoli yrittää. Ulkonäköä ovat myös hiukset, iho, vaatetus ja yleinen olemus. Samoin parisuhteelle on elintärkeää toisen kunnioittaminen, luottamus, ystävyys, hellyys, tasa-arvo ja rakkaus. Ns arjen jakamisen kokemus.
Vuosien kuluessa ulonäkö muuttuu kaikilla. Silti jos toinen on se rakas ihminen, niin ulkomuodon muuttumisesta huolimatta toinen saa vielä syttymään ja toisen hyväksyy. Johan elämänkokemuksen pitäisi normaalille ihmiselle sanoa että ei täältä hautaan asti päästä ikinuorena ja -seksikkäänä. Tulee sairauksia, syntyy lapsia, kaikki muuttuu.
Parisuhde vaatii hoitamista oikeasti ja sitä pitää vaalia molempien. Olkoonkin että aloitus oli selvästi provokaatinen, niin ajatelkaa te pitkässä suhteessa olevat välillä myös sitä oletteko itse tehnyt suhteenne eteen tarpeeksi? Tai te jotka olette tehneet kaiken ja ehkä liikaakin, pitäisikö tuon toisen tehdä nyt puolestaan jotakin?
Sano hyvä mies, että teitte avioehtosopimuksen.
Mutta joka tapauksessa, ei muuta kuin kiertoon, läski nainen keksii läskeillensä aina oikeutuksen ja pystyy manipuloimaan jopa itsensä kuvittelemaan syövänsä kevyesti. Läski nyt vaan on kammottavan rumaa.
Ymmärrettävästi olet jo ryhtynyt hakemaan tasoistasi petiseuraa, ei kenenkään tule tyytyä läskiin kumppaniin, läski johtuu laiskuudesta ja täydellisestä haluttomuudesta itsekuriin.