Olen paria kuukautta vaille 20-vuotias nuori mies, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta seurustelusta eikä seksistä. Ensimmäinen läheisempi kontakti naisen kanssa tapahtui tuossa alkukesällä kun pääsin tanssittamaan yökerhossa itseäni reilusti vanhempaa aasialaisnaista. Hiplasin ja nuoleskelin eikä pistänyt vastaan, tarjosi juomatkin mutta seksiin ei päädytty. En tiedä olisiko voinut päätyä kun jouduin läksimään kotiin.
Mitä sen jälkeen olen yökerhoissa käynyt niin enpä ole päässyt noinkaan pitkälle. Itse en yökerhoissa kävisi lainkaan jollei olisi iskemistarkoitusta, mikä on ongelma jo senkin takia että nuo paikathan ovat ensisijassa hauskanpitopaikkoja - suurin haluaa pitää hauskaa omassa kaveriporukassaan ilman mitään seuranhakua. Jollei yksikään nainen huomioi minua eleelläänkään, on melkoista ajanhukkaa yrittää jututtaa jokaista yksilahkeista tanssilattialla/baaritiskillä. Siinä tuntisi olonsa epämukavaksi minä itse sekä lähestymisen kohde että tekisin itsestäni kertaheitolla pellen.
Tottapuhuen itse en ole koskaan muuten aloitetta tehnyt, en tiedä onko se sittenkään olennainen syy siihen miksi olen ikineitsyt, joka ei ole vielä kertaakaan päässyt pukille vaikka ikää jo onkin. Koskaan en ole myöskään seurustellut. Useimmilla on käsittääkseni useimmilla nyt on molemmista kertynyt kokemusta jo sieltä yläasteajoilta.
Ei sitä vaan ole pokkaa mennä mitään alotteita tekemään kun tietää varmasti että tulee tyrmätyksi, jollei se kauniimman sukupuolen edustaja millään eleellään ole nimittäin antanut vinkkiä että olisi kiinnostunut. Tai sitten vaan olen niin dorka etten osaa lukea sosiaalisia viestejä. Tämmöinen sosiaalisesti taitamaton voi esim. naisen hymynkin tulkita monella eri tapaa.
Mistä sitä naista voi sitten kaataa muualta kuin yökerhosta? Netti on sen verran säälittävien runkkareiden paikka että sieltä nyt on turha mitään seuraa alkaa etsiä - ihmiset valehtelevat henkilöllisyytensä, kopsaavat kuvia netistä jne. Ihan normi seurusteluravintoloista nyt lienee turha etsiä myöskään, sinnehän tullaan yleensä vaan ryyppämään ja pitämään "hauskaa" kaveriporukalla. Oikeastaan useimmissa yökerhoissakin on se ongelma että alkaa tuntea itsensä kummajaiseksi jos on liikkeellä yksin (itselläni ei ole kavereita). Laivaristeilyllekään en pääse koska olen alle 21.
Mitä sitten jää jäljelle? Tuntuu kuin että muut monta vuotta nuoremmatkin pääsevät seurustelemaan ennenkaikkea runsaslukuisen kaveripiirin vuoksi. Itse en silloin kun vielä kävin koulua edes ollut kertaakaan puheissa kenenkään tytön kanssa. Tilanteestani johtuen mihinkään bileisiin ei tullut myöskään koskaan kutsua eikä tule nytkään.
Näin ollen tilanteeni lienee toivoton? Toisaalta ei ole poissuljettu sekään mahdollisuus etten tiedä koko naissukupuolesta yhtään mitään...
Mitä sen jälkeen olen yökerhoissa käynyt niin enpä ole päässyt noinkaan pitkälle. Itse en yökerhoissa kävisi lainkaan jollei olisi iskemistarkoitusta, mikä on ongelma jo senkin takia että nuo paikathan ovat ensisijassa hauskanpitopaikkoja - suurin haluaa pitää hauskaa omassa kaveriporukassaan ilman mitään seuranhakua. Jollei yksikään nainen huomioi minua eleelläänkään, on melkoista ajanhukkaa yrittää jututtaa jokaista yksilahkeista tanssilattialla/baaritiskillä. Siinä tuntisi olonsa epämukavaksi minä itse sekä lähestymisen kohde että tekisin itsestäni kertaheitolla pellen.
Tottapuhuen itse en ole koskaan muuten aloitetta tehnyt, en tiedä onko se sittenkään olennainen syy siihen miksi olen ikineitsyt, joka ei ole vielä kertaakaan päässyt pukille vaikka ikää jo onkin. Koskaan en ole myöskään seurustellut. Useimmilla on käsittääkseni useimmilla nyt on molemmista kertynyt kokemusta jo sieltä yläasteajoilta.
Ei sitä vaan ole pokkaa mennä mitään alotteita tekemään kun tietää varmasti että tulee tyrmätyksi, jollei se kauniimman sukupuolen edustaja millään eleellään ole nimittäin antanut vinkkiä että olisi kiinnostunut. Tai sitten vaan olen niin dorka etten osaa lukea sosiaalisia viestejä. Tämmöinen sosiaalisesti taitamaton voi esim. naisen hymynkin tulkita monella eri tapaa.
Mistä sitä naista voi sitten kaataa muualta kuin yökerhosta? Netti on sen verran säälittävien runkkareiden paikka että sieltä nyt on turha mitään seuraa alkaa etsiä - ihmiset valehtelevat henkilöllisyytensä, kopsaavat kuvia netistä jne. Ihan normi seurusteluravintoloista nyt lienee turha etsiä myöskään, sinnehän tullaan yleensä vaan ryyppämään ja pitämään "hauskaa" kaveriporukalla. Oikeastaan useimmissa yökerhoissakin on se ongelma että alkaa tuntea itsensä kummajaiseksi jos on liikkeellä yksin (itselläni ei ole kavereita). Laivaristeilyllekään en pääse koska olen alle 21.
Mitä sitten jää jäljelle? Tuntuu kuin että muut monta vuotta nuoremmatkin pääsevät seurustelemaan ennenkaikkea runsaslukuisen kaveripiirin vuoksi. Itse en silloin kun vielä kävin koulua edes ollut kertaakaan puheissa kenenkään tytön kanssa. Tilanteestani johtuen mihinkään bileisiin ei tullut myöskään koskaan kutsua eikä tule nytkään.
Näin ollen tilanteeni lienee toivoton? Toisaalta ei ole poissuljettu sekään mahdollisuus etten tiedä koko naissukupuolesta yhtään mitään...
Vastaukset 201
Vanhimmat
Älä huoli... ei minullakaan ollut sinun iässäsi eikä totta puhuen ole vieläkään. Olen nyt 26 vuotta, yliopistossa ja minulla on jo itseasiassa ollut pidemmän aikaa yksi todella nätti ja mukavanoloinen tyttö kiikarissa, mutta vasta viimeaikoina olen tosissani alkanut harkitsemaan, että pitäisikö tehdä jotain asian etten ja jos pitäisi niin mitä tarkalleen.
Vaikutat ihan hyvältä tyypiltä ja varmasti oletkin, mutta omasta vinkkelistäni katsottuna tekstissäsi on muutama epäkohta jonka haluaisin korjata. Ensinnäkin, tuo mitä sanot kolmannen kappaleen lopussa tekstiäsi ei pidä paikkaansa. Harvoilla alkaa kokemusta kertymään yläasteiässä ja vaikka kertyisikin niin se ei tarkoita sitä että niihin tarvitsisi tai pitäisikään itseään verrata. Tämä on yleinen harhakuvitelma, vaikka on siitä tietenkin jonkin verran perääkin.
Niinkuin varmaan pystyt päättelemäänkin niin en itsekään ole kauhean hyvä lähestymään naisia, mutta uskoisin että menemällä yökerhoon ja alkamalla lääppiä toista niin tuskin mitään pysyvää seuralaista löytyy. Kokeile esim. koulusta (mikäli opiskelet) tai harrastusten parista tai... no en tiedä. Vaikka puiston penkiltä.
Vaikka en omaa vastausta kaikkiin esittämiin kysymyksiisi niin voin avauksesi kertoa perusteella sanoa suoraan että kokemattomuus sukupuoliasioissa syö itsetuntoasi ja ymmärrän täysin, että se tuntuu paskalta. Sinun on tärkeää ymmärtää, ettei sukupuolikokemusten kartuttaminen itsessään ole mikään varsinainen meriitti mikä parantaisi sinua ihmisenä ja vaikka olisikin niin se on tänä päivänä selkeästi yliarvostettua joten päätä pystyyn vaan.
Tilanteesi ei ole missään tapauksessa toivoton, tarvitset vain jonkinlaisen lisäpotkun itsetunnollesi ja itsevarmuutta lähestyä vastakkaista sukupuolta. Tällä palstalla on jo pidemmän aikaa mainostettu jotain tällaista ns. "pelimieskerhoa", jonka keskeisenä tavoitteena tuntuisi olevan sosiaalisten taitojen kehittäminen naisten keskuudessa. Itse en ole niinkään tuosta kiinnostunut, mutta ehkä se olisi enemmän sun juttus (kokeile myös googlettamalla).
Toivottavasti tämä vastaukseni sai sinut voimaan edes hieman paremmin. Olen sinusta viisi vuotta vanhempi, opiskelen humanistista alaa ja olen myös luonteeltani verraten hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Mutta jos jotain olen oppinut naisista elämäni varrella niin se on se, että seurustelu tulisi aloittaa siinä vaiheessa kun se itselleen tuntuu luontevalta. Toisaalta en missään nimessä halua lähteä sille linjalle, että alkaisin tuomita sinua siitä että annat ikätovereidesi vaikuttaa omiin tulkintoihisi näissä asioissa, se on ihan normaalia (mutta toisinaan kannattaa kyseenalaistaa se että tietävätkö he sen paremmin kuin sinäkään).
Tässäpä tärkeimmät. Yritä relata enemmän ja tee niinkuin itsestä tuntuu parhaalta äläkä luota liikaa kavereiden arvostelukykyihin. Voimia.
Aloituksen kaverille ei varmaan ole haudanvakavaa, vaikkei mitään vakavaa yökerholääpinnästä seuraisikaan, mutta kyllä siitä usein seuraa. Itselläni muutamakin pidempi suhde. Ne ihan samat harrastuksissa tapaamasi sinun kanssasi kaveritasolle jäävät naiset käyvät yökerhoissa, jotta pääsisivät kaveritasoa pidemmälle nopeasti. Noissa harrastus-kuvioissa sun muissa kun asiallisesti selvinpäin päiväsaikaan tapaillaan, on hyvin vaikea ottaa sitä askelta, joka johtaa pöksyjen riisumiseen, vaikka molemmat sitä kovasti haluaisivatkin.
"Sinun on tärkeää ymmärtää, ettei sukupuolikokemusten kartuttaminen itsessään ole mikään varsinainen meriitti mikä parantaisi sinua ihmisenä ja vaikka olisikin niin se on tänä päivänä selkeästi yliarvostettua joten päätä pystyyn vaan."
Aivan samaa mieltä. En tiedä, mistä nuorilla kumpuaa se ajatus, että seksikumppanien määrä on verrannollinen heidän arvonsa kanssa. Eikö se pikemminkin kieli huonosta itsearvostuksesta, jos ihminen määrittelee itsensä sen mukaan, monenko kanssa on ollut? Uskon sitä paitsi vahvasti, että seksikokemukset ovat parempia vähän vanhempana, etenkin, jos ajatuksena ei ole vain kartuttaa omaa kokemustaan vaan oikeasti nauttia siitä seksistä ja tuottaa myös kumppanille nautintoa.
Pää pystyyn! Löydät jostain vielä ihanan tytön.
Vihdoinkin näkee täällä asiallista tekstiä. Täytyy selvästi olla naisen kirjoittamaa sillä miehet kun eivät koskaan osaa tajuta sitä asiaa, ettei se suuri seksikumppaneiden määrä ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia. Sekin on myös ihan totta että kyllä siitä seksistä ja seurustelusta voi nauttia sitten joskus vanhempana ja silloin on jopa parempaa kun joskus nuorena.
Nuoruuden irtosuhteita ei kannata missään tapauksessa lähteä harrastamaan koska niistä ei ole mitään hyötyä, eikä siinä ole muutenkaan yhtään mitään järkevää jos täytyy saada ylpeillä seksikumppaneiden suurella määrällä. Parempi vaan kun panostaa oikeisiin ja kestäviin parisuhteisiin ja niihin sitä kerkeää kyllä päästä joskus myöhemminkin, eli turha hätäillä vielä parikymppisenä jos ei ole ehtinyt seurustella.
No ei sekään kyllä mistään positiivisesta kerro, että tieten tahtoen jättää naisjutut keski-ikään ja unohtaa koko nuoruutensa.
Siis en tällä tarkoita puolustella seksikumppanien keräilyä, vaan liittyen tämän yhden vanhan pojan horinoihin siitä, että nuorena ei kannata naisien kanssa olla missään tekemisissä.
Nuoruuden seksikumppaneista on seuraavat hyödyt:
-Seksi on kivaa
-Egoboosti
-Oppii käsittelemään naisia
-Sosiaalisen aseman nousu
Nuoruuden seksikumppanittomuudesta taas ei miehelle ole yhtään mitään hyötyä.
Nuoruuden seksikumppanit eivät millään tapaa estä seurustelua eivätkä seksiä vanhempana. Se sama vanhuus siellä on edessä vaikka olisikin jo nuorena herkutellut teinipimpsalla.
Sitä voi kyllä nuorena tehdä muutakin kivaa kun harrastaa seksiä, kuten vaikka hakea iloa harrastusten parista.
- Naisia oppii kyllä käsittelemään myöhemminkin, eikä siinä edes mitään sen kummempia "käsittelytaitoja" tarvitse kun löytää aikanaan sen ainoan ja oikean jonka kanssa elää sitten vakavassa parisuhteessa.
- Sosiaalista asemaa voi kyllä nostaa muillakin tavoin. Kuten vaikka etenemällä työelämässä ja hankkimalla lisää koulutusta. Eikä se sosiaalinen asema ole mikään maailman tärkein asia jos on muutama hyvä ystävä ja kaveri niin mitä sitä mies enää muuta elämässään tarvitsee.
Aivan turhaa ja typerää tuollaiset irtosuhteiden harrastamiset johon sinä yrität täällä nuoria kannustaa ja suorastaan painostaa.
Sitä ei tarvitse harrastaa seksiä teini-ikäisten kanssa, kun voi harrastaa sitten aikuisiällä ikäistensä kanssa ja vakituisessa parisuhteessa. Niin ja esim. yli kolmekymppisenä sitä voi 25-vuotias nainen tuntua todella nuorelta.
En ole sanonut etteikö kannattaisi olla nuorena naisten kanssa missään tekemisissä. Sanoin vaan sitä että ei kannata turhaan hätäillä jos ei ole vielä parikymppisenä ehtinyt seurustelemaan, kun sitä ehtii kyllä sitten myöhemminkin.
Ei sellaista harrastusta olekaan, mikä korvaisi seksin tai veisi niin paljon aikaa, etteikö ehtisi illaksi lusikkaan teinikaunottaren kanssa.
Moni oppi menee parhaiten perille nuorena. Naistenmetsästys yksi olennaisimmista tälläisista taidoista.
Harva löytää tuosta noin vaan ainoaa ja oikeaansa, vaikka kuinka haluaisi.
Hetero tarvitsee kavereidensa lisäksi naista. Moni myös lapsia eli yhdessä perhettä.
Sinun pitäisi oppia perustelemaan väitteesi irtosuhteiden typeryydestä.
Kolmekymppisestä se 25v tuntuu ihan yhtä nuorelta vaikka olisikin jo harrastanut naisia aiemmin. Siinä ei mitään voita, että se 25v on elämän ensimmäinen nainen kolmekymppiselle neitsytpojalle. Mutta hävitä voi, kun 90% naisista lähtee juoksemaan helvetin kovaa karkuun jos tajuaa miehen olevan 30+ neitsytpoika.
Sitä voi ihan hyvin sekstailla vaikka sitten yli kolmekymppisenä jonkun 32v kaunottaren kanssa, ei se naisen ole mikään pakko olla aina joku teinityttö ollakseen haluttava, eikä edes neitsyt. Katsos kun ne ATM-miesten puheet eivät pidä ollenkaan paikkaansa siitä etteikö naiset voisi olla kauniita ja haluttavia vielä yli kolmekymppisinäkin.
Minäkin tiedän monia jotka ovat löytäneet sen kumppanin vasta joskus myöhemmällä iällä oltuaan nuoruusvuodet sinkkuina, joten ei ole mikään pakko hankkia sitä seurustelukokemusta vielä nuoruusaikoina kun sen ehtii kyllä myöhemminkin.
Tässäkin keskustelussa eräs nuori mies kertoi aloittaneensa naisten etsimisen vasta 21-vuotiaana ja kertoi ettei ne teinivuosien sinkkusajat ole haitanneet yhtään naisseuran löytymisessä. Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Niin kyllä ne irtosuhteet ovat aivan täysin turhia, typeriä ja tarpeettomia kaikkien kannalta, eikä niistä ole mitään hyötyä. Haittoja on kyllä vaikka kuinka paljon. Vaikka nyt sukupuolitaudit, teiniraskaudet ja muut ei toivotut raskaudet, sekä ihmisten tunteiden satuttamiset ja yleensäkin ne ovat moraalisesti täysin väärin! Mitä itse luulet minkä verran kirkon ja uskovaisten piireissä kannatetaan näitä irtosuhteita?
Ei sitä omaa kokemattomuutta ole mikään pakko naisille kertoa joten ihan oma vika se on jos nainen juoksee sen takia karkuun. Aina voi kertoa hieman toista ja liioitella omaa naiskokemustaan. Sitä tosin tämän palstan ATM-miehet eivät halua tehdä koska he haluavat mainostaa ylpeänä omaa ATM-statusta ja niitä laasasen höpölöpöpuheita.
Niin tässäkin keskustelussa eräs nuori nainen kertoi siitä ettei se miehen kokemattomuus ole mikään hirveä asia ja miten hänen silmissä mies ei saa mitään plussapisteitä sen kokemuksen tai suuren seksikumppanien määrän suhteen. Täytyisi vaan etsiä ja löytää sellainen fiksu ja kunnollinen nainen joka ei vaadi mieheltä mitään suurta seksikumppaneiden määrää. Niin yksinkertaista se on.
Nyt puhuttiin siitä kenen kanssa teinipoika tai nuori mies seurustelee. Todennäköisemmin teinin kuin 32v naisen kanssa. Vaikka sillähän ei ole merkitystä kuka siellä sängyssä lusikointia odottaa, vaan sillä, että nuori mies ylipäänsä tuota läheisyyttä saa. Ja tulee saamaan sitä sitten vanhempanakin.
30 naisten haluttavuus on makuasia. Mutta en minä kyllä ensimmäiseksi tyttiksekseni olisi osannut 30 naista kuvitella. Nykyisin siinä ei olisi tietenkään mitään ongelmaa, tapauksesta riippuen tietysti.
Sinäkö et tosiaan tiedä ketään, jolta on jäänyt se kumppani vanhempana löytämättä?
Hauskasti otat esiin sen ainoan tämän keskustelun esimerkin, joka aloitti naiskentelun 21v, mutta ne 30 miehet, jotka surkuttelevat yksinäisyyttään ohitat täysin.
Jokaisesta nautinnollisesta seksikokemuksesta on paljon hyötyä kaikille nautinnosta osalliseksi pääseville. Suoran nautinnon lisäksi myös ihan oikeaa terveydellistä hyötyä, sillä seksiä harrastavat ovat terveempiä.
Sukupuolitauteja, raskauksia ynnä muita ei täyspäisten ihmisten välisestä seksistä tule kenellekään. Tunteiden satuttaminen ei liity seksiin sinänsä jos se on rehdisti hoidettu ketään pettämättä tai huijaamatta. Mutta aina kun on tunteita, on myös riski pettymyksestä. Näin se on sillä keski-ikäisellä teinilläkin ensimmäisen tyttöystäväehdokkaansa kanssa.
Miten niin moraalisesti väärin? Kuka sinulle tämän kertoi? Taitaa olla seksi ylipäänsä vääryys, lihallinen himo, joka pitää kitkeä pois?
Miten aiheeseen liittyy uskovaisten kanta asiaan? Tuntemani uskikset muuten paukkaavat naimisiin heti 18-vuotiaina, että pääsevät heti kun mahdollista nussimaan.
Miten moraalisesti oikein on valehdella sille tulevalle vaimolleen naiskokemuksistaan? Mikä on kirkon kanta valehteluun?
Se nainen, joka kertoi, ettei tarvitse olla kokemusta, oli 21v. Siinä iässä on vielä ihan normaalia olla vaikka neitsytkin. Mutta sinä olet tässä kannustanut miehiä venyttämään naiselämänsä aloittamista kolmenkympin toiselle puolelle. Nippanappa ehtivät alkuun päästä (jos onnistuvat), kun alkavatkin paikat jo surkastua ja seksielämä kokee luonnollisen loppunsa ellei sitten Viagra maita..
Itse ainakin kokemattomuuden ymmärrän paremmin mieheltä tai naiselta, joka on päätynyt neitsyeksi esimerkiksi syrjäytymisen kautta. Jos vastaan tulee nainen, joka sanoo olevansa 30v neitsyt, kun on valinnut työuran luomisen, niin pidän häntä mielisairaana ja lähden heti karkuun.
Ajattelin nyt vaan kun sinähän se aina painotat sitä kuinka tärkeää se muka miehille olisi saada sekstailla niiden teinityttöjen kanssa ja päästä neitsyyttä ainakin yhdeltä naiselta tai mielellään useammaltakin viemään. Todellisuudessa tuollaisilla asioilla ei ole mitään merkitystä koska sitä seksiä voi harrastaa vanhempanakin ja ennen kaikkea niiden ei-neitsytnaisien kanssa. Ne kun ovat juuri niitä tämän palstan luusereiden ja laasasen höpölöpö-juttuja joiden mukaan nainen ei muka olisi enää haluttava yli kolmekymppisenä.
Ei minusta siinä ole mitään ihmeellistä jos se ensimmäinen tyttöystävä sattuukin olemaan jo kolmekymppinen nainen eikä mikään yläasteella tai lukiossa oleva teinityttö.
En vaan itse satu tuntemaan ketään keneltä olisi jäänyt kumppani vanhempana löytämättä. Monet tuntemani sinkut ovat kyllä löytäneet ihan hyvin kumppaneita vanhemmalla iällä, mutta on varmasti ollut vaikutusta sillä asialla kun eivät ole sinkkutaustasta huolimatta olleet samanlaisia valittajia kun mitä ne tämän palstan miehet, tarkoittaen nyt siis näitä ns. ATM-miehiä, tai millä nimellä heitä sitten nimitämme.
Tuossa se 21-vuotiaana naiskokemukset aloittanut mies vaan kertoi niin hyvin omasta elämästään että oli pakko ottaa asia esille ja todistaa sillä miten asiat ovat. Joskus yksi aina kirjoitus on parempi esimerkki kun monta kymmentä huonoa.
Kyllä Suomessa vaan on tapahtunut paljon ja tapahtuu yhä niitä ei-toivottuja raskauksia ja teini-ikäisten raskauksia sekä tietenkin myös sukupuolitauteja. Silloin tuollaisista jutuista ei olisi mitään pelkoa kun löytäisi kypsemmällä iällä sen yhden ainoan naisen jonka kanssa harrastaisi seksiä ja vielä kun seksiä harrastaisi vain sellaisen kanssa jota oikeasti rakastaa niin ei tulisi mitään toisten tunteiden loukkaamisia joita niistä irtosuhteista tulee käytännössä aina.
Kai sitä voi tietää asioita itsekin ilman että jonkun täytyy niitä aina kertoa, vai eikö muka voi? Ei seksi ole silloin moraalisesti väärää kun sitä harrastaa avioliitossa tai ainakin pysyvässä ja vakavassa parisuhteessa sen yhden ja ainoan ihmisen kanssa! Se taas on moraalisesti väärin jos seksiä harrastaa satunnaisten kumppaneiden kanssa joiden kanssa ei edes ole kyse mistään rakkaudesta.
Sanoin nyt vaan ihan sen vuoksi uskovaisten kannan tähän asiaan kun heillä on sentään oikeanlainen moraali tämän asian suhteen. He osaavat elää kunnollista ja oikeamoraalista elämää, eivätkä he silti päädy miksikään ätmeiksi niin kun sinä aina sanot.
En ole kyllä itse kuullut niin usein että uskovaiset menisivät jo noin nuorena naimisiin, mutta jos menevät niin hyvä niin. Täytyy sanoa että on näillä nuorilla sitten moraali kohdallaan kun menevät naimisiin asti sen takia että saavat harrastaa seksiä.
Oli minkä ikäinen tahansa tuo kyseinen nainen joka ymmärsi miesten kokemattomuuden. Mutta kyse olikin nyt siitä itse pointista, että hän ei suhtautunut kielteisesti siihen jos mies olisi kokematon, eikä lähtisi sen takia karkuun juoksemaan. Niin ja en ole kyllä koskaan kuullut että ketkään tarvisivat viagraa kolmekymppisinä kun monet pystyvät hommiin vielä yli 5-kymppisinäkin ilman kyseistä lääkettä.
No niin, itsekin sanoit ymmärtäväsi neitsyyttä paremmin jos kyse on syrjäytymisestä! Miksi ne kokemattomat miehet eivät sitten voisi kertoa olleensa/olevansa syrjäytyneitä ja että miten seksi olisi jäänyt kokematta juurikin sen takia. Siinä olisi heti selitys valmiina naiselle jos hän alkaisi ihmetellä sitä miehen kokemattomuutta tuossa iässä.
En minä ainakaan lähtisi karkuun jos tapaisin tuollaisen naisen joka myöntäisi olevansa kokematon siitä syystä että oli valinnut työuran luomisen parisuhteen sijasta. Kunnioittaisin ja arvostaisin hänen kyseistä päätöstä suuresti vaikka sillä naisen neitsyydellä ei minulle merkitystä olisikaan.
En minä ole se neitsytfriikki.
Kuka on muka väittänyt, ettei seksiä voisi vanhempana harrastaa? Miksi jankutat tuota samaa kaikille ilmiselvää asiaa?
Mutta teinirakkaudella on oma arvonsa. Suloista pussailua koulun jälkeen lumisateessa, kun kummankaan kotiin ei kehtaa mennä.. Hollywood-leffamateriaalia.. Suuria tunteita puhtaissa sydämissä. Samaa mahdollisuutta ei enää vanhempana saa.
Niin tietysti yksi ainoa kirjoitus kumoaa kymmenet vastakkaiset, kun se yksi muka todistaa sinun pointtisi.
Kypsemmällä iällä on enemmän tauteja, kun on ollut enemmän aikaa niitä tauteja kerätäkin. Yhden ainoan löytäminen vähentää tautiriskiä, mutta ei se yksi ainoa kypsemmällä iällä sen helpommin löydy.
Suurempi terveysriski on kuitenkin yksinäisyys kuin sukupuolitaudit.
Ei tule irtosuhteista mitään loukkaamista, jos homma on selvä kummallekin alusta asti. Miltä pohjalta sinä muka neitsytpoikana tästä edes puhut? Kuka on irtosuhteessa loukannut sinua? Tai ketä sinä olet loukannut?
Ei seksi ole moraalisesti väärää silloin kun sitä harrastaa aina vaihtuvien partnerien kanssa reilussa hengessä.
Sinähän kerroit kuinka raha on tärkein asia maailmassa, miten ne uskovaiset arvot sopivat tuon kanssa yksiin?
Ei niiden naimisiin menevien moraali nuorena naimiseen liity, vaan yhteisön paine. Vanhemmat alottaisivat täyden paskamyrskyn jos eivät menisi naimisiin ennen kuin alkavat nussimaan.
21-vuotias ei lähtisi karkuun. Edelleen 21-vuotias. Miksi ei mene perille?
Kolmekymppinen ei tarvitse viagraa. Mutta montako vuotta on jäljellä?
Ei se syrjäytyneeksi itsensä kertominenkaan nyt mikään varsinainen plussa ole parisuhdemarkkinoilla.
Et tietenkään sinä lähtisi tuollaista naista karkuun, kun olet itsekin vastaava friikki. Mutta usko pois, teitä on äärimmäisen harvassa.
Jos et ole mikään neitsytfriikki niin miksi sitten pidät niin tärkeänä asiana nuorille miehenaluille sitä että he pääsisivät harrastamaan seksiä niiden teinineitsyiden kanssa?
Sinä olet aika lailla väittänyt ettei sitä seksiä voisi vanhempana harrastaa, jos siitä ei ole nuorempana kokemuksia. Vaikka ihan hyvin sitä voi harrastaa seksiä koko loppuikänsä vaikka se eka kerta olisikin ollut joskus 25-30 vuotiaana, kun ei sillä iällä ole mitään merkitystä näissä asioissa.
En sanoisi että tuollaiset teini-iän rakkaudet olisivat mitenkään tärkeitä juttuja, sillä ihan hyvin sitä voi pärjätä elämässä ilman niitäkin ja tiedän hyvin monia sellaisia joilla ne teini-iän suhteet ovat jääneet kokonaan kokematta, mutta sitten he ovat kuitenkin aikuisiällä onnistuneet pääsemään ihan vakaviin parisuhteisiin ja monet jopa silloin vaikka ekat seurustelut olisi koettu yli parikymppisenä. Tässä loistavia esimerkkejä siitä miten se on mahdollista.
Mukavempaa se on sitten aikusiällä kun molemmat asuvat omissa asunnoissa ja kumman tahansa luokse voi mennä milloin tahansa kun ei ole pelkoa siitä että vanhemmat ja/tai sisarukset olisivat kotona. Vanhempana sitä saa sitten erilaisia ja jopa parempia mahdollisuuksia.
Monissakin asioissa näkee usein yhden hyvän kirjoituksen/mielipiteen joka onnistuu kumoamaan kymmenet vastakkaiset kun asiat eivät aina ole kuten enemmistö luulee niiden olevan.
Minä en ikimaailmassa suostuisi mihinkään irtosuhteisiin ja/tai harrastamaan seksiä ihan kenen tahansa kanssa jos siinä ei olisi kyse molemminpuolisista tunteista ja muutenkin pidän tuollaisia irtosuhteita täysin turhina ja ennen kaikkea moraalisesti paheksuttavina ja ei-hyväksyttävinä asioina.
Mitä sinä muka luulet tietäväsi minun tai ylipäätään kenenkään neitsyydestä? En ole missään vaiheessa tätä keskustelua kertonut olevani neitsyt tai muuten täysin kokematon naisten suhteen. Oli taas pelkkiä sinun oletuksia nämä puheet.
Kyllä se raha ja varallisuus sopivat aina paremmin yhteen uskonnollisten arvojen kanssa kun jotkut huoraamiset ja irtosuhteet jotka ovat moraalisesti niitä kaikkein paheksuttavimpia asioita!
Hyvä kuitenkin että uskovaiset nuoret menevät jo nuorina naimisiin, niin oppivat jo nuorina elämään kunniallista avioelämää ilman näitä sinun ihailemiasi irtosuhteita ja alati vaihtuvia seksikumppaneita. Tekisi samanlainen elämä todella hyvää monille suomalaisnuorille.
Kyllä tällä palstalla on vaan ollut puhetta siitäkin miten jopa parikymppinen nuori nainen lähtisi karkuun jos tietäisi saman ikäisen miehen kokemattomuudesta. Niin ja tuo kyseisen naisen kirjoitus olikin hyvä esimerkki juuri siitä että ei ne kaikki naiset säiky sitä miehen kokemattomuutta.
Niin ei sitä kolmekymppiset tarvitse viagraa ja tietenkin riippuu ihmisestä ja hänen elintavoistaan miten pitkään sitä pärjää elämässä ilman kyseistä lääkettä. Hyvin todennäköisesti ainakin yli 20 vuotta ja ehkä jopa 30 vuotta ja toisilla vieläkin enemmän.
Ei ehkä plussa ole kertoa siitä omasta syrjäytymisestä, mutta jos haluaa jotain järkevää syytä sille omalle kokemattomuudelleen niin varmasti se syrjäytyminen on aika hyvä syy siihen.
Mikä sinä olet minua friikiksi arvostelemaan ja tuomitsemaan? Eikö jokainen saa elää kuten itse haluaa ja parhaaksi näkee?
Kyllähän me molemmat tiedämme sinun tilanteesi, älä venkoile.
Uskonnollisuuden kanssa sopii hyvin yhteen rakkaus, nuorienkin rakkaus. Paljon paremmin kuin kuivana rahan palvominen.
Eivät kaikki 21v lähde karkuun. Mutta jos puoletkin lähtee, se on puolet vähemmän mahdollisuuksia pariutua sille keski-ikäisenä neitsyenä 21-vuotiasta etsivälle. Näin ne prosentit saada naista laskevat.
Saa elää miten haluaa. Minun arvomaailmastani katsoen sinä olet friikki. Saan olla tätä mieltä ilman tuomitsemistasi.
Minä tiedän kyllä oman tilanteeni, mutta sinä et tiedä siitä yhtään mitään muuta kuin sen mitä olen itse sinulle kertonut. Joten turha väittää yhtään vastaan.
Niin no rakkaus nyt sopii hyvin yhteen uskonnollisten arvojen kanssa, mutta ne irtosuhteet ja jatkuvasti vaihtuvat seksikumppanit taas eivät sovi ollenkaan. Tästähän tässä keskustelussa on nimenomaan ollut juuri puhe.
Todellisuudessa kovin monet parikymppiset eivät edes pidä sitä miehen kokemattomuutta mitenkään huonona asiana ja edelleenkin siitä omasta kokemattomuudesta ei ole mikään pakko kertoa. Aina sitä voi hieman liioitella omia naiskokemuksiaan ja kertoa että kyllä sitä on harrastanut seksiä aikaisemminkin vaikka ei todellisuudessa olisikaan. Tämän palstan ylpeät ATM-miehet kun eivät vaan halua olla mainostamatta sitä omaa ATM-statustaan eli siitä se pääosin kiinni pelkästään on.
Niin ja jos se oma kokemattomuus niin suuresti hävettää, niin ainahan siihen voi hakea koska tahansa muutosta maksullisilta naisilta, vaikka nyt Tallinnan matkalta. Tämän palstan ATM-miehet kun ne vaan jaksavat etsiä joka paikasta kaikenlaisia tekosyitä tähänkin asiaan, mutta joskus sitä on vaan tehtävä elämässä kaikenlaisia asioita ja oltava valmis niistä myös maksamaan.
Sitä vaan on ihmisillä niin monenlaisia elämänarvoja ja arvomaailmoja että aina ne eivät ihan kohtaa toisiaan. Mutta millä tavalla minun sitten olisi pitänyt sinun mielestäsi elää jos sinulta kysytään? Olen jo sanonut sen etten irtosuhteita hyväksy.
Tiedämme sen molemmat.
Ei ole ollut puhe mistään rakkaus vs. irtosuhteet-jutusta muuten kuin sinun päässäsi. On ollut puhe nuorena aloitetusta rakkauselämästä vs. sen lykkäämisestä vanhaksi.
Sinä et tiedä mitään parikymppisistä, joten älä kerro mitä mieltä ovat neitsytpojista.
Ei kukaan ylpeile ätmiydellään. Olet todella harhainen jos luulet edes tämän palstan hulluimpien ätmien livenä kertovan heti kättelyssä olevansa alemman tason miehiä.
Mitä uskovaisen moraalisi on mieltä Tallinnan maksullisista?
Sinä olet kai elänyt omalle itsellesi ihan oivallisen elämän. Se vaan on äärimmäisen harvinaista, että miehellä ei ole minkäänlaista seksuaaliviettiä, siksi sinun neuvosi eivät päde muihin kuin kaltaisiisi friikkeihin.
Niin siis minä tiedän ja sinä et, koska sinä et tiedä minusta mitään muuta kuin sen mitä olen itse täällä kertonut.
Kyllä tässä on ollut puhe myös irtosuhteista ja siitä kun sinä oley yrittänyt täällä nuoria kovasti niihin kannustaa.
Miksi en muka tietäisi mitään parikymppisistä? Olen muuten ollut itsekin joskus aikoinaan sen ikäinen, mutta nyt tosin olen jo aika paljon vanhempi.
No en kyllä yhtään ihmettelisi jos ne tämän palstan ATM-miehet oikein kertoisivat naisille viimeistään siellä sängyssä olevansa niitä alemman tason miehiä. Kyllä ainakin tällä palstalla nämä miehet sitä omaa ATM-statustaan aina niin ylpeinä mainostavat. Sitä paitsi se yksikin ATM-mies kirjoittelee tänne oma kuva profiilissaan, sellainen pitkätukkainen ja silmälasipäinen. Eikö tuollainen ole hieman jo sitä oman statuksen mainostamista julkisuudessa?
Ei tässä keskusteltu nyt minun moraalistani vaan siitä että mitä vaihtoehtoja niillä kokemattomilla miehillä on neitsyydestä eroon pääsemiseksi.
Oletko koskaan ajatellut sitä että aina tai läheskään aina ei ole kyse mistään friikkiydestä? Et ole varmaan ottanut huomioon sitä vaihtoehtoa että mitä jos näillä friikeillä on vaikka joitain syitä siihen miksi he eivät ole olleet jatkuvasti innokkaina etsimässä parisuhteita ja seksiä. Entä jos jollakin tulee vaikka jatkuvasti huonoja ja pelkästään huonoja kokemuksia naisista/miehistä ja parisuhteista? Entä jos on tullut petetyksi tai muuten kaltoin kohdelluksi parisuhteessa? Mitäpä luulet että minkä verran tuollaisten kokemusten jälkeen on intoa etsiä uusia parisuhteita?
Entä jos opiskelut ja/tai työelämä alkavat mennä baarireissujen edelle niin mitä luulet kuinka hyvät mahdollisuudet silloin on löytää seurustelukumppania? Vaikka löytäisi tai tapaisi naisen baarissa esim. 1/3 tai 1/4 baarikerrasta niin voit itse laskea miten usein niitä naisia pääsee tapaamaan jos baareissa tulee käytyä vain esim. 1-3 krt vuodessa! Ja aika harvat miehet löytävät naisia baarista joka kolmannella baarireissulla.
Tuskin sinä ymmärrät kun sinulla tuskin on mitään huonoja kokemuksia parisuhteista tai naisista ylipäätään ja sinä kun olet aina harrastanut niitä irtosuhteita, niin senkin takia et ole ottanut parisuhteita kovinkaan vakavasti, eli korvaat varmaan saman tien pieleen menneen parisuhteen jollakin irtosuhteella.
Voi olla niinkin, että minä tiedän enemmän kuin sinä sinusta.
Et sinä ollut ikinä parikymppinen kuin iältäsi. Et henkisesti etkä edes fyysisesti.
No kun friikkius laajasti ottaen tarkoittaa erikoista, niin kyllä sinä friikki olet olemattoman testosteronitasosi, perheettömyytesi ja rahanpalvontasi ansiosta. Sitähän ei kukaan voi objektiivisesti sanoa onko sinussa , arvoissasi ja elämäntavoissasi mitään vikaa. Mutta ns. normiin verrattuna on. Mutta jokainenhan saa elää miten parhaaksi näkee, lain rajoissa. Sinun pitäisi vaan ymmärtää, että jos aloittaja ei ole samanlainen poikkeustapaus kuin sinä, ei hän neuvoillasi mitään tee, vaan pitää niitä ulkoavaruuden olion höpinänä.
Niin, suhteiden etsintään voi intonsa menettää. Ymmärrän hyvin. Mutta se, että tietoisesti tekisi päätöksen, että ei nuorena pyrikään naista saamaan.. Hullua. Paitsi siinä tapauksessa, että ei tosiaan enää koe omaavansa voimavaroja yrittää naista. Jolloin kyllä ensin pitäisi miettiä tarkkaan miten voi "peliään" parantaa. Ei pidä lyödä hanskoja tiskiin ennenkuin on tehnyt kaikkensa.
Ei opiskelut ja työelämä voi mennä baarien edelle juuri koskaan. Aina jää ilta silloin tällöin baarielämälle, vaikka kuinka menisi opiskelu- ja työelämässään eteenpäin. Oma mokansa tietysti jos käy älyttömän harvoin baareissa. Mutta eihän niin voisi normaali nuori elääkään, kun kuumotus jalkovälissä ajaa jonnekin missä on mahdollisuus naisia tavata.
Totta kai minulla on huonoja kokemuksia naisista ja parisuhteistakin. Irtosuhteiden harrastaminen ei ole vienyt parisuhteistani mitään pois, ihan yhtä vakavia ja liiankin vakavia parisuhteita olen kokenut, vaikka toisinaan irtosuhteistakin olen nauttinut.
Et tiedä minusta yhtään mitään muuta kuin sen mitä olen itse sinulle kertonut ja muutenkin nämä arvauksesi minusta ovat menneet pahasti metsään.
Millähän tavoin en ole muka ollut parikymppinen henkisesti ja fyysisesti? Tässä taas näkee näitä sinun pieleen menneitä arvauksiasi minusta. Sellaista se on kun ei itse tiedä toisesta yhtään mitään ja lähtee sitten itse arvailemaan ja tekemään vääränlaisia oletuksia.
Minä nyt vain tarjouduin ihan hyvää hyvyyttäni antamaan neuvoja tuolle nuorelle pojalle elämää varten, kun hän itse niitä kyseli.
Mistä sinä luulet sen tietäväsi miten paljon kukakin on yrittänyt saada naisia nuorempana? Tai entä miten määrittelet sen että mikä on riittävä määrä yritystä tässä asiassa? Tai entä jos jotkut pettyvät näissä asioissa sinua ja/tai toisia helpommin ja katsovat parhaaksi luovuttaa kun eivät ole onnistuneet löytämään naisia ja/tai sellaista parisuhdetta mitä olisivat toivoneet.
Kyllä sieltä baarielämästä voi vaan jäädä hyvinkin helpolla pois jos siellä ei ole viihtynyt ja vielä jos kokee niin ettei itsellään ole mahdollisuuksia naisia sieltä löytää. Eikös tuo aloittajapoika itsekin kertonut siitä miten hän kokee niin ettei baarireissuista saa koskaan mitään irti? Eli aika turhaan taitaa poika siellä pyöriä, kun kerran itsekin jo niin kokee.
Miksi sinä yrität koko ajan kannustaa tuota nuorta poikaa noihin syntisiin irtosuhteisiin?
Sillä tavoin et ole ollut parikymppinen, että et ole kokenut nuoruuden kapinaa, murrosiän aikaista ja jälkeistä kiihkoa ja himoa, kaipuuta naisen luo jne..
Olet ollut jostain 12-vuotiaasta asti maltillinen sukupuoleton keski-ikäinen.
Luovuttaja on luovuttaja ja yleensä kaikilla elämän osa-alueilla jää ilman. Miksi se luovuttaja sitten työelämässä pärjäisi paremmin? Ei sekään mikään automaatio ole, että saa hyvän työn ja liksan. Monta estettä voi tulla vastaan matkalla.
En usko, että tuotakaan poikaa synti pelottaa.
Baareissa ominpäin pyöriminen ilman osaamista on vähän sama kuin kyseinen poika menisi Nokian aulaan pyörimään ja ihmettelemään, että mitä täällä pitäisi tehdä ja milloin saa palkan?
Jos työuran eteen pitäisi olla valmis opiskelemaan vuosia, tekemään alemman tason rutiinihommia vuosia, tappelemaan kollegojen, esimiesten ja asiakkaiden kanssa, ennenkuin lopulta saa sen hyväliksaisen arvostetun homman, niin miksi ihmeessä samaa vaivaa ei olisi valmis näkemään naisten vuoksi?
No mitkä sitten ovat omat konkreettiset neuvosi aloittajalle? Olet nyt vääntänyt tässä siitä, että kokemuksia pitää hankkia mahdollisimman varhain, mutta miten niitä sitten hankitaan? Kerro nyt se aloittajalle.
Pelimiesoppaat käyttöön.
Rohkeutta, supliikkia, kokemusta, vaatteita, tyyliä, kampa, selkä suoraksi, bodausta, opiskelua, työpaikka..
Toisilla se nuoruusikä on vain erilaista ja kaikki eivät ole kuten sinä olet. Jos ne teini-iän vuodet eivät niin hyviä olleet niin miksi niitä pitäisi jäädä muistelemaan ja takaisin kaipaamaan?
Ei missään nimessä ole selvä asia että sen hyvän työpaikan ja hyväpalkkaisen duunin saisi tuosta vaan. Mutta jos itsellään on lahjoja, kykyä ja taitoja joita hyödyntää työelämässä ja joiden avulla sen hyväpalkkaisen työpaikan onnistuu saamaan niin tietenkin silloin siihen työelämään kannattaa panostaa enemmän kun naisten etsimiseen, varsinkin jos siellä rintamalla ne omat lahjat ja kyvyt ovat selvästi heikommat kun mitä työelämässä. Ymmärsitkö nyt asian pointin mitä tarkoitin?
Ei tietekään tuota nuorta poikaa synnit pelota kun se nykyajan nuorten moraali on tämän päivän Suomessa niin alhainen ja heikentynyt. Pitäisi vaan saada jotain kirkon antamaa sosiaalikasvatusta ja moraalioppia suomalaisnuorisolle heti ala-asteiästä alkaen ja tätä kestäisi aina lukion viimeiselle luokalle asti.
Nyt ilmeisesti myönsit itsekin sen että se baareissa pyöriminen ilman osaamista on aivan turhaa? Joten miksi ihmeessä tuon nuoren pojan tai kenenkään sellaisen kannattaa siellä baarielämässä pyöriä jotka eivät saa siitä mitään irti? Eikö tuossa tapauksessa kannattaisi käyttää se aika, raha ja oma elämä paljon hyödyllisemmin?
Niin kerroin jo tuossa aikaisemmin niistä kyvyistä, lahjoista ja taidoista työelämän puolella. Kuten sanoinkin sen että toisille se työelämässä pärjääminen voi vaan olla siltikin helpompaa kun se naisten löytäminen ja parisuhdemaailmassa pärjääminen. Silloin jos jonkun asian kokee kerta kaikkiaan mahdottomaksi ja liian vaikeaksi itselleen niin ei siihen välttämättä jaksa ollenkaan enää panostaa, jos aina ja joka kerta siinä on tullut eteen vain pelkkiä pettymyksiä ja takaiskuja. Sitten kun alkaa olla siinä pisteessä ettei niitä uusia pettymyksiä ja takaiskuja enää halua kokea yhtään uudelleen niin on paljon helpompi jättää koko homma taakseen ja luovuttaa ainakin toistaiseksi.
Niin, ymmärrän luovuttamisen sitten kun on kaikkensa yrittänyt. 19v tuskin on.
"Sitä voi kyllä nuorena tehdä muutakin kivaa kun harrastaa seksiä, kuten vaikka hakea iloa harrastusten parista."
...
"- Naisia oppii kyllä käsittelemään myöhemminkin, eikä siinä edes mitään sen kummempia "käsittelytaitoja" tarvitse kun löytää aikanaan sen ainoan ja oikean jonka kanssa elää sitten vakavassa parisuhteessa."
...
"- Sosiaalista asemaa voi kyllä nostaa muillakin tavoin. Kuten vaikka etenemällä työelämässä ja hankkimalla lisää koulutusta. Eikä se sosiaalinen asema ole mikään maailman tärkein asia jos on muutama hyvä ystävä ja kaveri niin mitä sitä mies enää muuta elämässään tarvitsee. "
...
"Aivan turhaa ja typerää tuollaiset irtosuhteiden harrastamiset johon sinä yrität täällä nuoria kannustaa ja suorastaan painostaa. "
...
"Sitä ei tarvitse harrastaa seksiä teini-ikäisten kanssa, kun voi harrastaa sitten aikuisiällä ikäistensä kanssa ja vakituisessa parisuhteessa. "
Näin se menee teoriassa, mutta käytäntö on ihan toinen juttu.
Sen voi sanoa ihan kokemuksesta, että ainakin yli kolmekymppistä aitoa sinkkumiestä katsotaan kuin aidanseivästä. Se ei riitä, vaikka itsellä olisi kuinka haluja parisuhteeseen, kun lähestymistapa on usein se, että aletaan ensimmäisenä miettimään, miksi tuo ihminen on sinkku ?! Siinä on pakko olla jotakin vikaa !!
Jos miehellä ei tämän lisäksi satu olemaan kovinkaan paljon seurustelukokemuksia, silloin peli on jo kutakuinkin menetetty. Todennäköisesti voitat ennemmin 7 oikein lotossa...
Tuo nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa että yli kolmekymppistä sinkkumiestä katsottaisiin kieroon muiden ihmisten ja naisten toimesta. Tuon ikäisiä sinkkuja ja vielä vanhempiakin on vaikka kuinka paljon ja heitä löytyy kyllä niin baareista, eurosinkkujen tapahtumista, laivoilta, lomamatkoilta, netin deittipalstoilta ja vaikka mistä.
Eikä siitä omasta seurustelukokemuksen vähyydestä tai puuttumisesta ole mikään pakko naisille kertoa. Sitä voi aina hyvin liioitella omia kokemuksiaan ja kertoa vaikka ihan mitä mieleen juolahtaa. Nämä tämän palstan ATM-miehet kun ovat vaan sellaisia ettei heillä ole ollenkaan pokkaa valehdella tai yhtään kaunistella asioita edes omaksi parhaakseen. Mieluummin vaan myönnetään suoraan totuus siitä omasta naisettomuudesta ja siitä ettei ole ikinä seurustellut.
Et ole varmaan sinäkään uskaltanut koskaan valehdella mitään naisille jos ovat kysyneet jotain sinun parisuhdehistoriasta tai naiskokemuksista.
Aloittaja, muista että käytetty tavishuora ei ole tavoittelemisen arvoinen.
Vain neitsyt nainen on kyllin arvokas neitsyelle miehelle.
Lisäksi kannattaa olla varovainen tuollaisten naisten hanssa, ovat varmasti aika jyystettyjä ja tautisia.
Olisko sitten hienoa, jos menettäisi neitsyytensä tällaiselle tautiselle jakorasialle? Kaupan päälle mahdollisesti parantumattomaton hiv tai herpes.
Ettehän te miehet välitä siitä kelle sen annatte, taitaa viesti olla vuosisadan vitsi! Menkää vaikka katsomaan ketjua "oletteko panneet epämiellyttävää kumppania" ja miesten viestit sieltä... ovat luokkaa "silloin kokemattomana pani ihan ketä vaan keltä sai" - se kertookin teistä luola-apinoista kaiken.
No en ole jaksanut koko kyseistä ketjua vilaista, mutta minä en kyllä ole ikinä pannut epämiellyttävää naista, enkä aio niin tehdä jatkossakaan.
Toki joskus nuorena ja kokemattomana, humalassa ja nopeasti kiihottuvana olen saattanut panna sellaista naista, jota en nykyisin ainakaan selvinpäin panisi, mutta kyllä he kaikki ovat siinä hetkessä silloin tuntuneet miellyttäviltä. Ja ovat sitä kyllä sitten loppupeleissäkin olleet. Mukavia, viehättäviä, nättejä (-1) tyttöjä nämä vähän epäilyksenalaisetkin.
Enkä usko olevani ainoa laatuani. Ennemmin uskon, että nuo mitä vaan panneet ovat vähemmistössä.
Ehkä löydät jonku kivan tytön ja annat hälle ohjat käsiin. Erääseen vuotta vanhempaan miekkoseen tutustuin muuan vuosi sitten, oli 22v ja neitsyt. Sain kyllä tietää sen vasta jälkikäteen. :D
Itsellä kun oli useamman vuoden parisuhde ollut takana niin sitä osas jo sitä sun tätä. Muuan kuukausihan me deittailtiin, mut vaikka meillä oli kivaa niin ei siitä parisuhdetta muodostunut.
Miekkonen oli komea, fiksu, omillaan toimeentuleva ja lihaksikaskin. Suurin kompastuskivi hänellä oli kokemattomuus naisten kanssa.
Näin naispuoleisena henkilönä suosittelisin kyl lämpimästi jonkinmoisen kaveripiirin hankintaa. Tai ei sen tarvitse olla edes piiri, yksikin kaveri on aina eteenpäin :) Baariin on yksin tympeä mennä ja kaveri jonka kanssa hengata siellä, on loistava asia. Kartuta sosiaalisia taitojasi, juurikin jos saat miespuolisen kaverin hankittua niin small-talk vie jo paljon eteenpäin. Ja sillä kaverilla on lisää kavereita, johon kuuluu varmasti jonkinnäköisiä yhteyksiä nais-ihmisiin ;)
Sitten jos naisasioita ajatellaan. Älä lähde asetelmalla, että haluat petipuuhiin. Tee aluksi naisiin tuttavuutta kaveripohjalla. Mitä enemmän juttelet naisten kanssa, sitä luontevammaksi se muuttuu. Sitten kun itsevarmuus on kohonnut sillä saralla, niin naisetkin sen huomaavat. Ja juttele kaikennäköisten naisten kanssa. Vaikka unelmien nainen hän ei olisikaan, niin jutteleminen voisi olla helpompaa henkilön kanssa johon ei tunne seksuaalista vetovoimaa, vaan häneen voi suhtautua suoraan kaveripohjalla.
Ja älä lyttää internettiä ensikättelyssä :D Minä juurikin tutustuin edellämainittuun miekkoseen netissä. Täällä kynnys jutella naisille on huomattavasti pienempi kuin oikeassa elämässä. Saat miettiä vastauksia ihan rauhassa viestittelyn lomassa. Tietenkin naisen löytäminen niiden satojen, ellei tuhansien profiilien joukosta on täyttä hakuammuntaa, mutta yrittänyttä ei laiteta! Ainakaan minun mielestäni.
Ps. On ihan normaalia ettei sinun ikäiselläsi ole vielä juurikaan kokemusta naisista sun muusta sellaisesta. Minä tiedän muutamia miehiä, joilla on vieläkin poikuus tallella ja ikää 20-25v. Yleisempää kuin luulisi, et ole asian kanssa yksin. Ja itseasiassa itsekkin olin yläasteella osittain sosiaalisesti rajoittunut erinäisten asioiden takia, ja ensimmäiset kontaktit ja keskustelut miesten kanssa tuli vasta lukion toisella vuodella.
Unohdin liittää tähän linkin, jonka löysin jonkin aikaa sitten. Minusta tässä oli tosi fiksuja vinkkejä pukeutumiseen ynnä muuhun sellaiseen. :)
Toivotan sulle hyvää jatkoa!
http://www.wikihow.com/Look-Attractive-(Guys)
Aloittajalle täytyy heittää kommentti, että älä koskaan anna naiselle ohjia käsiin. Vain jos olet überkomea, sillä lailla voi saada mitään aikaan.
Sitten kun olet 39v ja samassa tilanteessa kuin nyt niin voidaan sanoa, että juna meni jo eikä uutta ole tulossa. Sellaisiakin ihmisiä on olemassa, enemmän kuin monet uskoisivat. Kuitenkin, mahdolisuudet, että sinä sellaiseksi päädyt eivät ole suuret.
Juuri näin !
Kaiken lisäksi saat kuulla tästä vielä täysin viatonta vinoilua tavalla tai toisella.
Kyllä ne ovat monelle ensisijassa seuranhakupaikkoja. Sama aika sinulta menee hukkaan siellä baarin nurkassa kyhjöttäessäsi kuin naisia iskiessäsikin, vaikka sitten epäonnistuisitkin.
Miksi olisi varmaa, että tulet tyrmätyksi? Joo, varmaan useimmiten tulet, jos et ole kauhean komea ja rento supliikkimies. Mutta montako aloitetta ehdit tehdä yhdessä illassa? Ainakin 20. Eikä joka ilta tarvitse saada. Kuukaudessa jo 100 aloitetta. Onnistumisprosentit ei tarvitse olla kuin 1, niin saat ihan kivasti naisia.
Pyrit opettelemaan ne naisten sosiaaliset viestit jatkossa paremmin, mutta niin kauan kun et osaa täydellisesti, niin menet nykyisellä osaamisellasi. Ei se ole mikään maailmanloppu jos luet väärin.
Tuo negatiivinen asenne nettiä, seurusteluravintoloita ja yksin yökerhoissa olemista kohtaan on lopetettava. Missä tahansa voi pokata, miten vain, missä tilanteessa tahansa.
20v on nuori, ei ole mikään erikoisharvinaisuus olla sinun tilanteessasi. Tällä palstalla on pilvin pimein 30v neitseitä, joita naiset alkavat jo oikeasti katsoa vähän kieroon ihan vaan neitsyytensä ja kokemattomuutensa takia.
Suosittelen aloittajalle kyllä nettiä koska siellä se naisiin tutustuminen on paljon helpompaa kun normielämässä ja nettideiteissä kun on aina juuri se hyvä puoli että siellä on alusta asti selvää mitä ollaan hakemassa ja etsimässä eli seurustelukumppania. Joten ei tarvitse mitään samanlaisia puhetaitoja kun baarielämässä.
Baareja en kyllä suosittele ollenkaan ja vielä jos sulla ei ole ketään kavereita kenen kanssa voisit siellä käydä, niin on aivan turhaa lähteä sinne yksin naisseuraa etsimään. Muutenkin se yksin käyminen baareissa on hyvin häpeällistä nuorelle miehelle ja kyllä sitä kaikki naiset aina katsovat kieroon pahasti ja kaikkea negatiivista siitä ajattelevat.
Sehän on miehestä itsestään kiinni kuinka häpeällisenä sitä pitää. Ja jos käy suuressa kaupungissa baareissa yksin, niin eipä siitä mitään leimaa jää, kun ei kukaan muista kuitenkaan, että "tuo oli se yksinäinen mies baarissa". Eri asia ehkä pikkukaupungissa, jossa joku pösilö saattaa alkaa ajatella pahojaan yksinäisestä baarimiehestä.
Netissä ei mielestäni mitenkään saa samaa palautetta eikä kemiaa aikaan kuin livenä. Vaikka netissä kemiaa tuntisikin, voi kaikki haihtua livenä ensinäkemältä. Omasta mielestäni netti tämän takia suurelta osin ajanhaaskausta, livenä sentään vähän paremmin tiedät kuka viehättää ja kuka ei. Vaikka ei nettiäkään kannata jättää pois laskuista tietenkään, kaikilla tykeillä on ammuttava jos haluaa tosissaan löytää naista.
No mulle on oikeestaan ihan sama mitä musta ajatellaan jos käyn yksin yökerhossa, ainakaan en ole tehnyt mitään minkä ansiosta saisin mitään kylähullun/pikkujulkkiksen leimaa harteilleni...
Kyllä se mun mielestä ainakin on todella häpeällistä käydä yksin baareissa ja sen vuoksi en ole enää noissa baareissa vuosikausiin käynyt, mitä nyt joskus pistäytynyt jossain peruskaljakuppilassa tuopilla tai parilla. Eri asia se on ehkä joskus keski-ikäisenä käydä yksin baarissa, koska siinä iässä sitä yksin liikkumista pidetään aina jotenkin normaalimpana ja hyväksyttävämpänä kun nuoruusiällä.
En tiedä onko tuo aloittaja isosta vai pienemmästä kaupungista, mutta itse en kyllä viitsisi lähteä edes Helsingissä yksinään baariin, kun joutuisi siinä kuitenkin häpeämään sitä omaa yksinoloaan ja kuitenkin olisi koko ajan vaan mielessä se että mitä muut ihmiset ja etenkin naiset nyt oikein ajattelevat.
Sen kyllä sanon että yksinäisenä nuorena miehenä sitä on ihan turha yrittää naisia lähestyä, sillä kyllä se yksinäisyys ja yksin olo aina naiset pois karkoittaa vaikka kuinka olisikin itse muuten mukavan oloinen ym. Se on ihan selvä asia että naiset eivät kiinnostu yksinäisistä nuorista miehistä, koska he haluavat tutustua aina juurikin niihin miehiin joilla on paljon kavereita ja laajat sosiaaliset piirit. Yksinäisissä nuorissa miehissä kun ei ole mitään naisia kiehtovaa, oli sitten vaikka minkälainen mr. finland tai kuinka rikas tahansa. Mutta ihan turha se on yrittää löytää naisseuraa jos sulla ei ole minkäänlaisia sosiaalisia verkostoja.
Tämän vuoksi haluan painottaa aloittajalle juuri sitä että yritä hankkia ensin edes jonkin verran kavereita ja muodostaa sosiaalisia kontakteja. Sitten voisit mennä kaverin tai useammankin kaverin kanssa baariin ja vasta sitten sulla olisi mahdollisuus löytää sieltä sitä naisseuraa.
Koita etsiä kavereita vaikka jostain harrastuspiireistä, sillä sieltä löytyisi ainakin saman henkistä seuraa. Tietenkin voit etsiä kavereita myös koulun tai työpaikan kautta, mutta jos mistään ei löydy niin kokeile siinäkin nettiä. Muutenkin suosittelen sulle naisseuran etsimisessä enemmän noita netin deittipalstoja kun baareja, vaikka mies32 onkin eri mieltä.
Riippuu hyvin paljon ihmisen omasta luonteesta kumpi sopii itselleen paremmin. Tietenkin itsevarmana ja paljon naisia löytävänä miehenä tuo mies32 ei ymmärrä sitä jos kaikki miehet eivät löydä sitä naisseuraa tuolta baarien yöelämästä
Anteeksi jos erehdyn kirjoitustyylianalyysissani, mutta etkö sinä ole ns. "Baltian mies"? Eli ikineitsyt vanha ukko? Jos olet, niin miltä pohjalta annat neuvoja naisenhankinnasta?
Jos et ole tämä hämyinen legenda, niin suo anteeksi erehdykseni.
Häpeä baareissa on 95% itsetunto- sekä tottumiskysymys. Loput 5% on sitä, että ihan oikeasti joku harva ahdasmielinen voi yksinäistä kummeksua. Juuri äsken olin yhdellä oluella ja luin Hesarin. Ei hävettänyt pätkän vertaa. No eipä siinä paljon naisiakaan kyllä pörrännyt, eikä ollut sellaista tarkoitustakaan. Mutta todennäköisemmin sieltä olisi nainen löytynyt kuin kotoa. Jos käy illemmalla samassa baarissa, voi siellä hyvinkin olla sopivaa naistakin tarjolla ja ihan kivaa flirttiä heiltä saa joskus vaikka ihan ypöyksin olisi pöydässään murjottamassa.
Miehen yksinäisyys ei todellakaan ole naisille sellainen turn-off kuin yrität maalailla. Ei se varmaan plussakaan ole, mutta jos olet muuten kiva, ok-näköinen ja se kipinä ja kemia sattuu osumaan kohdalle, niin ei nainen niitä kavereitasi ikävöi. Harvemmin vaan kemiat osuvat kohdilleen, jos jo ennen suusi avaamista häpeilet yksinäisyyttäsi tai muutenkaan itseäsi.
Etenkään tämä yksinäisyys baarissa ei ole niin iso asia, koska sosiaalisinkin mies voi ola päätynyt syystä tai toisesta yksin baariin jonain iltana. Jos sinulla taas ei ylipäätään ole kavereita olemassakaan, niin kyllähän se epäilyksiä herättää. Mutta tämä koskee ihan samalla tavalla nettiä.
Kyllä minä ymmärrän, etteivät baarit ole mikään pilluautomaatti suurimmalle osalle miehiä. Eivät minullekaan ellen sitten ota jokaista aloitteita tekevää naista mukaani. Mutta joka tapauksessa ne ovat ujolle ja yksinäiselle hiljaisellekin miehelle parempi tapa saada naista kuin kotiin jääminen. Omasta mielestäni myös parempi tapa kuin netti, sillä livenä jo 30s kontakti naiseen kertoo mielestäni naisesta enemmän kuin 6 kuukaudenkaan nettituttavuus. En sitten tiedä olenko itse jotenkin nettisokea, kun on sattunut kohdalle sellaisia yllätyksiä netin kautta vai mistä on kyse? Live vaan on liveä, enkä sitä osaa sen paremmin selittää. Olemus ja se ihmisen oma "itse" tulee esiin niin paljon voimakkaammin ja mielestäni aidompana livenä kuin minkään tekstin tai kuvien kautta.
Ei tämä tarkoita, etteikö niitä nettitreffejäkin voisi harrastaa, hyvä lisä ne ovat metsästysvälineisiin, eikähän kukaan terve jaksa eikä pysty jatkuvasti baareissa roikkumaan.
Ja ne silmät kannattaa pitää auki KAIKKIALLA. Busseissa, kaupassa, töissä, koulussa, kaduilla.. Siellä hyvin usein saa naisilta sellaista signaalia, joka vähintään 20% todennäköisyydellä tarkoittaa: "tervetuloa tutustumaan, olen kiinnostunut sinusta!".
Tämä 20% tarkoittaa, että ei se hymy ja katsekontakti tarkoita, että siitä elämäsi rakkaus automaattisesti syntyisi, mutta väitän että jos jokaiseen tuollaiseen eleeseen tarttuisi, niin jotain sutinaa saisi vähintään joka viidennen naisen kanssa. Ne 80% ovat sitten egoflirttailijoita, varattuja, yliaurinkoisia tai harhakuvitelmiasi. Mutta ei niistä saa lannistua, ei kukaan jokaista voi saada.
En ole kumpikaan noista henkilöistä jos niin luulet. Mutta kerroin tässä nyt vaan omia mielipiteitäni baarielämästä.
Oli sitten mikä syy tahansa, mutta itselläni vaan ei ole kanttia käydä yksin baareissa, kun tunnen aina itseni siinä ihan onnettomaksi luuseriksi ja mietin vaan kaiken aikaa sitä että mitä muut ihmiset ajattelevat musta ja mun yksinolostani.
Niin olen minäkin käynyt joskus yksin baareissa noin päiväsaikaan tai alkuillasta kuten kerroinkin, mutta kyllä se yksin meneminen johonkin baariin tai yökerhoon myöhäisiltana tai yöaikaan on mulle ihan uskomattoman vaikeaa, eikä mua kyllä sinne yksin saa menemään millään keinolla. On vaan niin inhottavan orpo oli olla siellä yksinään ilman ketään kaveria tai tuttua, kun joutuu kuitenkin viettämään koko illan yksinään ilman että pääsee mitään kenenkään kanssa juttelemaan.
Sitten kun vielä mietityttää koko ajan se asia, että miten ne muut ihmiset ja naiset nyt suhtautuvat siihen mun yksinolooni, niin on paljon helpompi sanoa ihan suosiolla että "ei kiitos" noille yökerhoille ja baarielämälle, kun ei se mulle vaan mitenkään sovi. Paljon mukavempaa on viettää ilta kotona esim. telkkaa katsellessa, nettiä lueskellen ja tätä palstaa seuratessa. On aina kiva lukea muiden kirjoituksia vaikka ei itse jaksaisi osallistua keskusteluihin. Baareissa kun sitä ei yksin pääse koskaan mukaan yhtään mihinkään.
Jokaisella on toki omat mielipiteensä nettimaailmasta ja siitä minkälaisia ihmisiä siellä yleensä tapaa, mutta mun mielestä se nettimaailma on vaan siltikin paljon parempi ja ennen kaikkea helpompi keino naisseuran löytämiseen kun reaalimaailma missään muodossa.
Tietenkin silmät on hyvä pitää auki, mutta kyllä mun mielestä on vaan aivan mahdotonta mennä tutustumaan ihmisiin ja varsinkin naisiin missään julkisilla paikoilla, kuten kaupassa, bussissa yms. Tältä osin nettimaailma on paljon parempi ja luonnollisempi tapa tutustua naisiin kun mitkään julkiset paikat. Eikä jossain kaupungilla tai bussissa kohdatessa voi tietää kumpikaan osapuoli, että minkälaisesta persoonasta on kyse. Joten vaikea kuvitella että tollaisissa tilanteissa kohdatessa voisi muka olla toisesta kiinnostunut.
Töissä ja koulussa tutustuessa on myös se ongelma että selvinpäin kohdatessa ja tutustuessa suhteet eivät johda kun korkeintaan kaveruustasolle. Etkös itsekin sanonut joku päivä siitä, miten selvinpäin tutustuessa se on aina korkeampi kynnys päätyä samaan sänkyyn kun baarissa kännipäissään kohdatessa?
Eihän sinne baariin tarvitse jäädä yksin norkoilemaan koko illaksi. Ottaa vaikka vain yhden -kaksi ja jos ei tunnu löytyvän kiinnostavaa seuraa, niin kotiin tai seuraavaan baariin. Siinä eivät ilkeämieliset ehdi alkaa kiusaamaan yksinäisyydestä. Toinen juttu, että jos baari on täpötäynnä, ei siellä kukaan huomaa yksinäisyyttäsi.
Päiväsaikaan selvinpäin on tietysti vaikeaa tehdä peliliikkeitä, mutta ehkä kannattaisi edes yrittää. Ei siinä oikeasti mitään voi hävitäkään.
Kirjoitustyylianalyysi ampui nyt ohi maalin: DarkFearhan tämä veijari on eikä Baltian mies! DarkFearilla on persoonapronominina mä, Baltian miehellä minä. Lisäksi Baltian mies suosii nimimerkkejä näin onnnnnnn, totta onnnnn jne., tosin ei aina. Baltian miehellä on myös jumalattoman pitkät virkkeet.
Joskus Baltian mies taisi kompata näitä DarkFearin näkemyksiä siitä, kuinka yksinäistä nuorta miestä joka paikassa ihmetellään. Mutta kyllä DF vie jutut vielä aivan eri sfääreihin. DF:n lukijat ovat oppineet, että yksinään baarissa liikkuva nuori mies saa välittömästi ympärilleen joukon kuulustelijoita, jotka aggressiiviseen sävyyn alkavat tivata häneltä, että missä kaverisi ovat ja eikö sinulla ole kavereita.
Joo, ei tuo täsmännyt 1:1 Baltian miehen tyyliin, mutta oli sen verran sen suuntainen, että ajattelin, että josko baltti olisi oppinut tiivistämään jaarittelujaan aavistuksen..
En ole DF:n omalla nikillään kirjoittamaa aineistoa nähnytkään.
Sinulta onnistuu tuo teksianalyysi pelottavan hyvin.
Onko kyse välttämättä kummastakaan noista kirjoittelijoista? Eikös molemmat kirjoitelleet aina omalla nimimerkillään? Joista darkkis kirjautuneena ja baltian mies nimimerkillä baltian mies mutta ei kirjautuneena.
No ei tietenkään tarvitse olla koko iltaa yksinään yhdessä ainoassa baarissa, mutta on se vaan silti tylsää viettää aikaa yksin baareissa ilman minkäänlaista juttuseuraa. Ei mulla ainakaan kulu aika ollenkaan jos olen yksin baarissa, enkä muutenkaan nauti olostani siellä ollenkaan.
On siinä enemmän hävittävää jos yrittää päiväsaikaan selvinpäin iskeä naisia kadulta, bussista tai muista paikoista. En usko että kukaan nainen sellaisesta tykkäisi jos joku mies alkaisi yrittää iskemään jossain tollaisessa paikassa. Eli suosittelen kyllä aloittajalle sitä ettei kannata moista edes yrittää, vaan panostaa mieluummin nettideitteihin tai sitten sinne baarien yöelämään jos vaan itsellä rohkeutta riittää.
Mitä sinä siinä häviät jos nainen ei tykkää aloitteistasi?
Tietysti paikka, aika ja nainen valittava jotenkin. Silmäpeli avainroolissa.
Sinun ei ole mikään pakko yksin baareissa viihtyä, mutta älä tee siltä pohjalta yleispäteviä ohjeita muille. Itse olen yksin baareista monta naista löytänyt.
Etkö, Darkfear, uskalla kirjoittaa vakkarinimimerkilläsi?
Darkkihan se siellä. Noita samoja juttuja se jaksaa jauhaa vaikka unissaan. Yksinäisiä miehiä aina kummastellaan jne.
Vielä ehdit, kun nyt äkkiä hankit tatuoinnin tai pari ja aloitat jonkun väkivaltaisen harrastuksen kuten nyrkkeilyn.
Vielä nyrkkeilyä parempi olisi vapaaottelu, se on raaempi ja väkivaltaisempi vaihtoehto. Siksi kiihottaa naisen seksuaaliviettiä erityisen tehokkaasti. Kannattaa myös hankkia moottoripyörä, jos varaa suinkin on.
Noiden lisäksi kannattaa myös pitää nahkatakkia ja parin päivän sänkeä. Tai jotain siistiä partaa.
älä edes yritä.
pyri olemaan tyytyväinen yksin. epätoivoisuus paistaa kauas, eikä miellytä ketään
Olisin odottanut sulta pikkasen enemmän ton avauksen suhteen.
No voi helvetti! Lopeta se valittaminen. Olet VASTA 19v. On niin paljon ihmisiä, jotka ovat 30-50- vuotta ja ovat SAMASSA TILANTEESSA. SITTEN kun pääset tuohon 40:n paremmalle puolelle, voit alkaa huolestumaan. Nyt tällä hetkellä OTA RENNOSTI, ei paniikkia!
Olet atm. Tervetuloa atm:ien joukkoon
"Siinä tuntisi olonsa epämukavaksi minä itse sekä lähestymisen kohde että tekisin itsestäni kertaheitolla pellen."
Hankkiudu tuosta ajattelusta eroon pikkuhiljaa. Katso sopivanoloisia naisia ja lähesty: huomaat, että turpaan tulee vain harvoin. Jos nainen juttelee takaisin ja lähtee jonkun ajan kuluttua etsimään kavereitaan tms., et ole hävinnyt mitään. Ihan normaalia kokeilua siitä, miten voisitte sopia yhteen -> ei natsannut sillä kertaa.
Tavallisia naisia lähestytään suht usein, eli eivät ne varmaan itseään mitenkään erityisen epämukavaksi tunne, jos sun käytös on rentouden ja normaaliuden rajoissa.
äh, mä en usko oikeen noihin "lähestymisiin" ...parempi se on "ajautua" yhteen kuin pyöriä pokailemassa ketään. tulee jos on tullakseen
Sun lifemocker on helppoa olla rento ja välinpitämätön, kun olet jo saavuttanut niin paljon: saanut sen maailman kalleimman aarteen vieläpä kolmeen kertaan. Voit mennä hautaan kevyin sydämin, vaikka et enää ikinä saisi naista. Elämäsi miehenä ei ole ollut turhaa.
Olet 19-vuotias. Aika kasvaa varhaisaikuiseksi ja todeta, että koko elämä on vielä täysin edessä. Jos et sekoita päätäsi tällä palstalla, etkä ole erakkoluonne vaan ylipäätään yrität hakea kontaktia muihin ihmisiin, niin pitäisi olla ihan hyvät todennäköisyydet. Palaa 10 vuoden päästä sitten takaisin kertomaan meille tänne jääneille, miten hölmö olit 19-vuotiaana ja miten pian löysitkin ensimmäisen tyttöystäväsi.
Ihan oikeasti, kehtaakin tuon ikäinen puhua "kaiken toivon menettämisestä".
19-vuotias on 19-vuotias.
Jos ei tuossa iässä ole pillunsyrjään päässyt kiinni, niin ei vielä tarvitse panikoida, mutta kyllä kohta kiire alkaa tulla. Sinulla on vielä 2-3 vuotta aikaa, mutta jos vielä 23-vuotiaana olet kokematon, niin naiset kyllä vaistoavat sen ja rankaisevat raa'asti, joten nousu atm-luokasta edes divaritason pelimieheksi alkaa jo olla erittäin vaikeaa. Eli kannattaa laittaa vauhtia ja lisäpuhtia vonkaukseen nyt. Baarit, netti, kaikki keinot käyttöön vaan.
Monennäköistä kokemusta kannattaa hankkia nyt, kun 19-v. on fyysisesti tikissä, ja muutenkin elämä edessä. Kokemus auttaa juuri siihen, että naiset eivät haista epävarmuutta kun tilanne alkaa olla päällä. Naiset joilla on vetovoimaa ja pitkä kokemus treffailuista ja muusta, osaavat haistaa pelon ja epävarmuuden kuin petoeläimet, ja seksuaalinen vetovoima saattaapi tyssätä siihen.
Ei kannata välittää ja uskoa turhaan näitä tämän palstan ATM-luokittelijoita jotka katsovat aina näitä asioita turhan yksipuolisesta näkökulmasta. Ei sun ikäisiäsi miehiä tai enemmänkin poikia voi edes laskea vielä kuuluvaksi mihinkään noihin ATM-kasteihin, sillä tuossa iässä hyvinkin monet ovat vielä kokemattomia naisten suhteen, eivätkä he silti jää mihinkään ATM-miesten tasolle.
Ehdit kyllä seurustella vielä yli parikymppisenä ja vanhempanakin, joten ihan turhaa alkaa panikoida mitään noin nuorena kun olet vasta hädin tuskin täysi-ikäinen.
Vaikka nyt olisitkin kokematon yli parikymppisenä, niin ei siitä tarvitse tehdä turhan suurta numeroa ja ainahan sitä voi vaikka valehdella naisille omaavansa kokemusta seurusteluasioista, ei sitä mitenkään vaistoa.
Niinpä mutta nainen on jo tuosta iästä muutaman vuoden päästä kurpahtanut.
"ainahan sitä voi vaikka valehdella naisille omaavansa kokemusta seurusteluasioista, ei sitä mitenkään vaistoa"
Höpö höpö. Mikään ei ole säälittävämpää kuin päälle kaksikymppinen neitsytpoika, joka yrittää esittää kokenutta. Nainen näkee tämän läpi heti, kun on tottunut kokeneisiin, itsevarmoihin panomiehiin ja heidän käsittelyynsä. Ja nainen myös kostaa miehelle tämän osaamattomuuden ja raatelee miehen egon palasiksi nauttien joka sekunnista, vähän niin kuin kissa leikkii hiiren kanssa ennen kuin lopullisesti ottaa sen hengiltä.
Joo, ei kannata panikoida, mutta ei myöskään vetää samaa rataa kuin tähän asti toistellen mielessään fraaseja "ole oma itsesi" ja "jokaiselle joku" ja "ei hoppua". Siis paras on jo alkaa toimeen sitä naista saadakseen, jokainen vuosi vie askeleen lähemmäs iki-ätmiyttä, eivätkä asiat yleensä odottelemalla valmiiksi tule.
No itse en kyllä usko ollenkaan mihinkään tuollaiseen "iki-ätmiyteen" tai yleensä edes koko tähän ATM-teoriaan, koska ovat vain tunnetusti tämän palstan huuhaa-juttuja.
Vaikka et saisikaan naisia vielä heti parikymppisenä niin ei se tarkoita sitä ettetkö ikinä saisi. Aivan hyvin sitä voi käydä vaikka niin että tapaatkin sen elämäsi naisen vaikka joskus yli kolmekymppisenä tai vanhempanakin. Eli hyvin voi sanoa sen ettei sulla mitään kiirettä mihinkään ole kun et ole vielä edes pariakymmentä.
Aikaa on vielä, mutta pakko sanoa, että silloin kun tapaa sen elämänsä naisen, pitää laittaa tapahtumaan, eikä vain meinailla.
Ei kannata uskoa turhaan noiden kirittäjien ja muiden yhtä sokeasti typeriin ATM-teorioihin uskovia typeryksiä jotka katsovat näitä asioita aina turhan yksipuolisesta näkökulmasta. Ei siinä ole yhtään mitään säälittävää jos sitä reilu parikymppisenä esittää kokeneempaa naisasioissa mitä todellisuudessa on. Aina voi väittää hieman toista ja hieman jopa värittää totuutta toisenlaiseksi, ei ne naiset sitä mitenkään vaistoa tai kyseenalaista. Eikä ne naisasiat ole mitään niin rakettitiedettä etteikö niitä voisi kokemattomampikin mies hallita. Eli ei kannata uskoa näiden laasas-fanien typeriä ATM-teorioita.
Niin aloittajalle tiedoksi myös se että ei kannata uskoa ollenkaan näitä runkkupervojen kaltaisia idiootteja, jotka haikailevat täällä teininaisten perään ja yrittävät muka väittää että yli 25v naiset olisivat liian vanhoja.
Tästä muuten tulikin ihan vinkkinä sulle mieleen, että kannattaa pitää sillmät auki noiden 80-luvulla syntyneiden naisten suhteen. Noista yli parikymppisistä ja jopa kaksvitosista voisi löytyä sulle ihan varteenotettavia seurustelukumppaneita, joten ei kannata etsiä seuraa pelkästään oman ikäisistä.
Ei ole kyse mistään MAT:sta, mutta kyllä ne vuodet vaan oikeasti vierivät ja jo 5v myöhemmin tilanne on paljon vakavampi kuin nyt.
Ei sitä sattumalta tapaamista kyllä kannata jäädä kädet taskussa odottelemaan, kun kerran vapaita ja kivoja naisia on tarjolla juuri NYT. Voi heidän kanssaan ainakin harjoitella ennen kuin 30 iässä sitten SE OIKEA kävelee vastaan. Voi muuten käydä niin, että Se Oikea säikähtää 30v neitsytpojan neitsyyttä ja karkaa.
Siis ei syytä paniikkiin, eikä epätoivoon, mutta ihan turha vuosia on tuhlata odotellen jotain salamaa kirkkaalta taivaalta. Ei sitä välttämättä ikinä tule jos et aktiivisesti sitä yritä hieroa aikaan.
Äläpä kanttura jauha sontaa.
Aloittajalle voinen todeta, että kun asut omassa kämpässä yksinäsi muutaman vuoden ja käyt töissä, niin silloin kantsii ruveta miettii naisia.
Mutta ensi askel on että sinun on opittava olemaan yksinäsi. Se auttaa sinua olemaan sujut itsesi kanssa, se myös antaa lujuutta siinä määrin että tulet toimimaan omin nokkinesi.
Kavereita ei baareihin kantsi haalia, koska siell on myös opittava olemaan yksinään.
Sitten kun osaat olla omin neuvosi yksin tilanteessa kuin tilanteessa, näkee naisetkin että onpa itsenäinen mies joka pärjää aina yksinään.
Samalla saat itsetuntoa, kun yksinäsi opit olemaan piittaamatta muiden sanomisista ja sokerina pohjalla saat itsekyyttä jota täytyy olla aina jonkun verran
Suosittelen kyllä aloittajaa käymään baareissa ja etsimään naisia sieltä. Mutta miksi ihmeessä väität noin ettei baareihin kannata muka mennä kavereiden kanssa? Ajattele miten monet nuoret ja etenkin miehet käyvät baareissa aina juurikin kavereiden kanssa. Harvoin tuolla baareissa näkee ketään nuoria yksin pyörimässä, tai jos näkee niin he tuskin mitään seuraa koskaan sieltä löytävät.
Tälläkin palstalla sitä on jatkuvasti monet valittaneet miten se yksin käyminen baareissa tuntuu niin inhottavalta ja masentavalta ja on varmaan jotkut peräti lopettaneet kokonaan sen baarielämän ihan vain sen takia kun ei ole kavereita joiden kanssa sinne voisi lähteä.
Eli sitä kyllä suosittelen aloittajalle että hommaat ensin muutamia kavereita ja sitten alat käymään kavereiden kanssa baareissa, niin kyllä sieltä aina naisia löytyy ja kavereiden kautta sitä pääsee aina tutustumaan uusiin ihmisiin paljon helpommin kun yksinään.
J-LAUTA mitä vanhan pojan ätmiohjeita. Siis mikä helvetti estää seurustelemasta vaikka asuisi kotona vanhempiensa luonakin? Eihän normaali vieteillä varustettu mies tuossa iässä edes jaksa olla yksin ihan vaan jotta "oppisi olemaan yksin".
Muista aloittaja, että tällä palstalla on paljon näitä ikineitseiksi jääneitä, joten ole hyvin varovainen siinä kenen ohjeita kuuntelet jos kenenkään. Osa ohjeista voi suoraan pilata elämäsi, kuten tuokin yllä oleva.
On se kuitenkin paljon parempi ja mukavempi seurustella omassa kämpässä asuessa kun vanhempien nurkissa. Voi päättää itse menoistaan, rahan käytöstä, yöpymisistä ym. jutuista. Vai et kai mies32 sä ole muka sitä mieltä että kannattaa mieluummin asua vanhempien nurkissa ekan tyttöystävän aikana, kun että muuttaisi omilleen asumaan?
On parempi seurustella NYT HETI jos vaan sopiva nainen tulee vastaan, riippumatta mistään puitteista. Ei se nyt heti seurusteleminen ole mitään pois tulevasta seurustelusta omassa kämpässä, vaan päinvastoin. Jos alat nyt jopa välttelemään seurustelua, niin voikin käydä niin, että juna meni jo kun lopulta on nuo puitteet kunnossa.
Sitäpaitsi edelleenkään terveillä hormoneilla varustettu mies ei edes malta jäädä odottelemaan, että saa elämänsä muuten muka-muka kuntoon naista varten.
Kyllä ekan tyttiksen aikana on hyvin luonnollista ja luontevaa asua vanhempien luona, näinhän suurin osa tekee. Mutta ei toki tämän takia kannata myöskään väkisin jäädä sinne vanhempien nurkkaan. Muuttaa omilleen kun muuttaa, mutta ei sitä naisten takia tarvitse tehdä.
En vaan ymmärrä tuota pointtiasi siitä kun jauhat aina siitä miten se "juna ehtii jo mennä". Jos ikää on vasta alle parikymmentä, niin kyllä siinä iässä ehtii vielä tulla vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia seurustella. Sulla vaan tuntuu olevan koku valtava pakkomielle siitä että kaikki asiat pitäisi tehdä ja kokea jo hyvin nuorena ja reilusti alta parikymppisenä. Eli ihan kun yli 25-vuotiaana ja yli kolmekymppisenä ei olisi enää elämää elettäväksi ollenkaan.
Se on ainakin ihan varma juttu että naiset eivät miehestä kiinnostu jos hän asuu yli parikymppisenä tai kaksvitosena vanhempiensa luona. Sanoisin kyllä että se kokemattomuus seurusteluasioissakin on yli parikymppisenä paljon normaalimpaa kun se vanhempien nurkissa asuminen. Näitä kokemattomia parikymppisiä nuoria kun on paljon enemmän mitä todellisuudessa tiedetään, varsinkin kun kukaan ei halua/uskalla asiaa missään myöntää. Mutta kotona asuvia parikymppisiä nuoria on kyllä tämän päivän suomenmaassa ihan marginaalisen vähän. Suomessa kun on yleensä tapana muuttaa omilleen jo heti 18-19-vuotiaana tai viimeistään parikymppisenä.
No normaalilla miehellä tosiaan jo ne hormoonit huutavat tekemään asiat nyt heti. Ei tälläinen terveviettinen mies pysty eikä halua siirtämään naisjuttujaan ajatuksella, että "sitten kun..". Ja hyvä niin.
Jos elämän voisi järjestellä haluamallaan tavalla, niin kai sitä voisi jättää seurustelun myöhempäänkin. Tosin kun seurustelu ja seksi on kivaa, niin miksi ihmeessä? Eivät ne nyt aloitetut naisjutut ole mitään pois tulevaisuudesta, vaan päinvastoin.
Se sama elämä 25-30v välillä siellä odottaa vaikka jo 19-vuotiaana pääsisi pussaamaan, Todennäköisesti antoisampia nuo 25-30v vuodet jos ei silloin tarvitse olla kuin normaali ujo 15-vuotias naisten kanssa.
Se ainakin on varma juttu, että paljon on naisia, joille asumisasiat eivät ole kynnyskysymys. Yksikin opiskelukaveri asui vanhemmillaan koko opiskelujensa ajan eli oli varmaan noin 25v ennen kuin muutti omilleen. Ja naisia oli jatkuvasti, sekä vakavaa, että irtosuhteita.
Sitäpaitsi mitään siinä ei menetä jos 19v kotona asuvana yrittää naisen löytää ja sattuu törmäämään sellaiseen reppananaiseen, jolle asumisasiat ovat tärkeintä. Siitä vaan uutta etsimään. Ja edelleen ne vuodet 25-30v ja omillaan asuminen tulevat sieltä vastaan omalla painollaan kuitenkin. Sen sijaan nainen ei monelle tule vastaan omalla painollaan, vaan sen eteen pitää jotain alkaa jossain vaiheessa tekemään.
No miten nyt kukakin asian ajattelee, mutta ei se naisten saaminen ole välttämättä ihan jokaisella nuorella miehellä se elämän ykkösasia ja kaikkein tärkein asia joka olisi pakko toteuttaa JUURI NYT, kun ajattelee että niitä naisia ehtii kyllä löytämään sitten myöhemminkin.
Enkä nyt sanoisi että se nuoruusiän kokemattomuus jättäisi mitään traumoja myöhemmille ikävuosille. Eli ihan hyvin siitä seurustelusta voi nauttia silloin myöhemminkin, vaikka ei nuoruusiällä niitä naiskokemuksia olisikaan kertynyt.
Kyllä ainakin itse olen huomannut sen että hyvin monille nuorille naisille ne asumisasiat merkitsevät hyvinkin paljon. Todella harvat nuoret naiset asuvat suomessa kotona enää 19-20 vuotiaana, joten tämän vuoksi he eivät katsele hyvällä sitä jos miehet asuvat kotona vielä tuossa iässä ja jopa vanhempanakin.
Ei sen tarvitse olla elämän ykkösasia (vaikka yleensä kyllä on), mutta yksi tärkeä asia kuitenkin, jonka aloittamista on ihan turha lykätä tarkoituksellisesti enää täysikäisenä. Puhut kuin olisi kyse jostain 13-vuotiaasta.
Tämä palsta on puolillaan miehiä, joille nuoruusiän kokemattomuus on jättänyt traumoja ja vaikeuksia lähestyä naisia myöhemmälläkään iällä. Älä rohkaise yhtään nuorta seuraamaan heidän jalanjälkiään. Tuo on lähes rikollista nuoren elämän pilaamista.
Kyllä nuoret naiset pääsääntöisesti ovat tervepäisiä, eivätkä pelkkien asumisasioiden takia miestä dumppaa, jos muuten löytyy sitä kemiaa. Ja jos tämä 19v NYT asuu kotona vanhempiensa nurkissa ja lähtee NYT viihteelle etsimään naista, niin todellako hänen pitäisi jopa antaa pakit naisille, koska asuu vanhempiensa kanssa? Hehe :) Vai pitäisikö laittaa itsensä nyt pariksi vuodeksi kellariin ja unohtaa naiset kunnes muuttaa omilleen?
Kyllä ne muut asiat pitäisi olla elämässä ykkösenä ja sitten vasta se naisen löytäminen. Ensin kannattaisi hoitaa mm. opiskelut, omilleen muutot, työasiat ym. jutut kuntoon.
Itse en kyllä ymmärrä suoraan sanottuna ollenkaan näitä tämän palstan miehiä jotka ovat suorastaan käsittämättömän arkoja naisten suhteen ja menevät varmaan jopa lukkoon jos edes työpaikalla joku vähänkin hyvännäköinen nainen tulee heille jotain juttelemaan. Ei siinä ole mitään rikollista elämän pilaamista, jos annan itse hieman vinkkejä ja ohjeita elämää varten. Jokainen kuitenkin tekee aina ITSE ne elämän valinnat, päätökset ja muut asiat. Eli turha se on kenenkään syyttää muita ihmisiä tai tätä palstaa jos on tehnyt elämässään vääriä päätöksiä.
Edelleenkin haluan painottaa sitä että vaikka tuo aloittaja ei löytäisikään tyttöystävää vielä seuraavan parin tai edes seuraavan viiden vuoden aikana, niin ei se mitenkään estä häntä aloittamasta sitä seurustelua joskus myöhemmin. Kaikkia asioita kun ei ole aina pakko tehdä ja kokea heti mahdollisimman nuorena, kun ne ehtii kokea sitten myöhemminkin.
En sanonutkaan että hänen (aloittajan) kuuluisi antaa pakit naisille sen takia jos hän sattuu asumaan vielä kotona, mutta kyllä se seurustelu on vaan paljon mukavempaa silloin kun saa olla ja asua omassa kämpässään eikä vanhempien nurkissa. Mitäs itse luulet että onko vaikka seksiä mukavempi harrastaa omassa kämpässä vai vanhempien taloudessa? Jos/kun tyttöystävä sattuu olemaan yökylässä.
Ihan kuin olisi kyse valinnasta: oma kämppä ja tyttis vs. vanhempien nurkka ja tyttis. Yritä nyt ymmärtää, että jos asuu NYT vanhemmillaan, niin NYT sille tyttikselle ei ole tarjota omaa kämppää. Ei tuo silti seurustelua estä.
Haluan vain painottaa, että sinun neuvosi ovat ulkoavaruudesta, eikä niille ole tällä planeetalla käyttöä.
Ja vaikka sinä et voikaan ymmärtää, niin ihan oikeasti naisille puhuminen on ujoille vaikeaa. Jos ei olisi, niin johan AP:kin olisi viimeiset 5v nussinut menemään eikä täällä kyselisi tyhmiä.
Itsellenikin yhä edelleen vaikka kokemusta riittää ja itsetunto tapissa.
Ehkä kotona asuminen ei estä seurustelua, mutta ei sekään estä seurustelua jos käy ensin koulut loppuun, panostaa työelämään, muuttaa omilleen ja alkaa seurustella vaikka esim. pari-kolme vuotta myöhemmin.
Mun neuvoni ovat erittäin hyviä ja haluan painottaa tuolle aloitajalle nimenomaan juuri sitä kuinka hänellä ei mitään hätää ole tai tule, vaikka hän ei saisikaan niitä naiskokemuksia vielä lähivuosina, varsinkin kun kyse on vasta alle parikymppisestä nuoresta pojasta. kyllä niitä seurustelukokemuksia ehtii hommata sitten myöhemminkin.
Niin ja sitä vielä että ainakin mun mielestäni siinä ei ole mitään järkeä aloittaa seurustelua vielä joskus teini-ikäisenä. Enkä kyllä todellakaan hyväksyisi sitä jos omat lapset alkaisivat seurustella ja harrastaa seksiä joskus 14-15 vuotiaina, koska tuollaiset asiat ovat vain täysi-ikäisten juttuja eivätkä ne kuulu lasten elämään. Ei kyllä itsellä ole lapsia, mutta jos olisi niin en todellakaan hyväksyisi heiltä ihan mitä tahansa, toisin kun sinä varmaan hyväksyisit?
Edelleen: jokainen vuosi lisää todennäköisyyttä jäädä ilman. Prosentit eivät ehkä laske nollaan ikinä, mutta murto-osaan teinivuosiin verrattuna kuitenkin.
Miten ihmeessä sinulla voisi lapsia ollakaan?
Kyllä 15v on kypsä seurustelemaan ja kun ei lapsille voi siveysvyötäkään asentaa, niin saattavat nussiakin, kuten on suuri osa ikäisistään on kautta aikojen tehnyt. Johan se on rippi-ikäkin
"Ensin kannattaisi hoitaa mm. opiskelut, omilleen muutot, työasiat ym. jutut kuntoon."
Tämä kuulostaa tosi vahingolliselta neuvolta juuri tämän palstan miehille. Täällä on usein kirjoituksia, joissa on "hoidettu opiskelut ja omilleen muutot kuntoon", ja sitten havahduttu siihen, että ei tiedetä naisten aivoituksista juuri mitään, eikä osata tutustua naisiin. Naisiin on parempi tutustua jo nuorena, vaikka ei onnaisikaan mahtavasti suhde- ja seksimielessä. Ainakaan naisellisuus ei ole sitten mitään ulkoavaruudesta tullutta.
Sitäpaitsi, harva opiskelee ja harrastaa 16 h päivässä, eli naisille on kyllä aikaa, ja useimmilla kiinnostustakin.
Ei sulla ole mitään todisteita siitä että jokainen vuosi lisäisi muka todennäköisyyttä jäädä ilman, sillä tämä on vain pelkkä sinun mielipiteesi ja jotkut toiset taas ovat tuosta asiasta eri mieltä. On sitä monia sellaisia jotka ovat olleet vuosia sinkkuina ja ovat sitten yllättäen löytäneet vakituisen kumppanin jostakin.
Niin ja ei ne prosentit yhtään mihinkään laske teinivuosista, koska kaikissa ikäryhmissä on aina sinkkuja ja kiinnostus kumppanin löytämiseen on aina kova kaikissa ikäluokissa, eikä vain pelkästään jossain yläasteikäisissä teineissä. En näe mitään syytä siihen miksei muka kolmekymppisellä sinkulla olisi yhtä paljon kysyntää kun 15-vuotiaalla sinkulla.
Miten mun lapsettomuus liittyy yhtään mitenkään tähän aiheeseen? Sanoin nyt vaan mielipiteeni lasten kasvatuksesta, eikä siinä minun mielestä ole mitään väärää tai epänormaalia jos alaikäisiä kielletään harrastamasta seksiä keskenään. Rippi-ikä nyt ei tarkoita yhtään mitään, koska mun mielestäni se ikäraja tällaisissa ja muissakin asioissa on se 18 joka on täysi-ikäisyyden raja.
Jos mulla olisi lapsia, niin ilman muuta minä olisin hyvinkin tarkka heidän kasvatuksen suhteen ja seksielämä olisi se asia joka ei kuuluisi alaikäisten lasten elämään ja muutenkin olisin näissä seurusteluasioissa hyvin tarkka ja asettaisin siihen tiukkoja rajoja. Mitkään teininaisten korkkaamiset eivät saisi kuulua 15-vuotiaan pojan elämään, vaan painottaisin lapsilleni nimen omaan juuri sitä miten he ehtivät kyllä seurustella sitten myöhemmissä elämänvaiheissa.
Tietysti prosentit laskee. Johan se on selvää silläkin perusteella, kun aika vähenee. Toinen peruste se, että aiempi kokemus naisista lisää osaamista ja siten onnistumismahdollisuuksia jatkossa. Kolmas peruste se, että naiset kammoavat 25v neitsytpoikaa. Neljäs se, että 25v neitsytpoika häpeää itseään ja se vaikeuttaa käytöstään naisten kanssa. Viides se, että 25v neitsytpojalla alkaa olla friikin tai homon maine, karkottaa naisia tehokkaasti. Kuudes se, että sinkkuja on alle 20v naisissa 20 x enemmän per ikäluokka kuin vanhemmissa. Seitsemäs se, että nuoremmista sinkuista löytyy helpoiten tasokkaita naisia, kun vanhemmiten tasokkaimmat ovat Espoossa pyörittämässä mies 2 lasta kultsu - arkeaan.
Todistuskappaleita tästä prosenttien laskemisesta löydät palstan puolillaan. On surullista, että vaikka tällä palstalla on todella hätääntyneitä, pettyneitä, tuskastuneita vanhempia ätmejä todistamassa siitä mitä minä sanon, niin sinä vaan kannustat nuoria päätymään samaan jamaan. No onneksi et ole mikään auktoriteetti, joten ei sinun juttujasi kukaan nuori pidä kuin vitseinä. Onneksi tuolla menolla ei tosiaan pystynyt tekemään niitä omia lapsia, olisit varmuudella kasvattanut poikasi neitsytpojaksi, ellei poikasi olisi jo varhaisessa vaiheessa suorittanut näyttävää isänmurhaa. Sun lapsettomuus kertoo siitä, että sun elämänvalinnoillas on päätynyt lapsettomaksi, todennäköisesti myös hyvin epäromanttiseen ja epäseksuaaliseen elämään muutenkin. Joten sellaista kohti myös "hyvät" neuvosi vievät.
Jos lapsesi olisi normaali teini, niin ei hän kyllä homehtuneen faijansa jutuista piittaisi kun 15-vuotiaana alkaisi olla kotibileitä ja teinipiparia tarjolla. Surullista taas jos onnistuisit jotenkin kieltämään poikasi seksuaalisuuden pitkälle aikuisuuteen asti. Tämä vaikuttaisi koko hänen loppu elämäänsä ja hänestä tulisi suurella todennäköisyydellä yksi tälläkin palstalla nähdyistä kohtaloaan ikevistä ätmeistä.Tai sitten sellainen aseksuaali pullea kaveripoika, joka harrastaisi postimerkkejä, eikä edes haluaisi naiisista sen enempää tietää.
Niin kuten jo sanoinkin sen että ei ne prosentit mihinkään iän myötä laske, kun sinkkuja löytyy kaiken ikäisistä ihmisistä ja ylivoimainen enemmistö heistä haluaisi kuitenkin löytää sen kumppanin ihan vakavaan seurustelusuhteeseen, joten kyllä vaan mahiksia on parisuhteeseen myöhemmälläkin iällä. Eikä edes joku kolmekymppinen ole vielä mitenkään liian vanha, kun niitä sinkkuja löytyy paljon vanhemmistakin ja heistäkin monet onnistuvat kumppanin vielä löytämään.
Toiseen perusteeseen sanon sen että ei se naisten kanssa seurustelu ole mitään niin vaikeaa ja niin rakettitiedettä etteikö sitä aikuinen nuori mies muka voisi hallita. Eri asia onkin sitten nämä tämän palstan ylpeät ATM-miehet jotka oikein mainostavat ylpeinä sitä omaa ATM-statustaan ja eivät edes halua päästä kyseisestä leimasta koskaan eroon, kun siinähän voisi heidän idolinsa (laasasen) kootut tarinat osoittautua valheiksi ja heidän maailmansa siinä samalla kaatuisi.
Kolmoskohtaan sanon myös aika samat kun edelliseen, eli ei sitä omaa kokemattomuutta tarvitse naisille tai kellekkään kertoa tai mainostaa. Ja kuten sanoinkin niin eipä se naisten kanssa seurustelu mitään niin ihmeellisen vaikeaa ole. Neloskohtaan sanon sen, että jos itseään häpeää niin silloin kannattaisi varmaan hakea ammattiapua jostain psykiatrilta. Mutta ei sitä itseään tarvisi hävetä, kun ei siitä omasta kokemattomuudesta olisi mikään pakko kertoa.
Vitoseen totean sen että ei se homoseksuaalisuus ole tänä päivänä enää mikään samanlainen tabu, kun joskus 20 vuotta sitten. Eikä mitään friikin mainetta tule, kun ei kerro siitä omasta kokemattomuudesta. Sinusta voin kuvitella sen, että olet varmaan sen verran homovastainen ettet pystyisi ikinä hyväksymään oman poikasi homoseksuaalisuutta. Eli olisit varmaan juuri se mainitsemasi konservatiivi-isä joka jättäisi poikansa ilman perintöä.
Kutoseen sanon edelleen sen että kyllä niitä sinkkuja löytyy kaikista ikäryhmistä. Baareissa näkee jatkuvasti kaiken ikäisiä sinkkunaisia ja jos katsoo netin treffipalstoja, niin sielläkin sinkkuja löytyy hirveät määrät kaikista ikäluokista. Eli mahdollisuuksia kyllä on.
Seiskaan totean niin että kyllä niitä tasokkaita sinkkunaisia löytyy kaikista ikäluokista ja luuletko muka että ne kaikki sinkkumiehet ovat edes itse niin tasokkaita, että heille kuuluisi joku tasokas sinkkunainen? Tuskin jotain korkeakoulututkintoa suorittanutta urasinkkunaista kiinnostaa joku paritonnia kuussa tienaava corollalla ajava hitsari tai varastomies.
Niin ja aina niitä tasokkaita naisia löytyy ihan mukavasti kaiken ikäisistä. Kolmekymppisenä sinkkuna sitä voi ihan hyvin löytää yksinhuoltajasinkun jolloin pääsee hieman mukaan perhe-elämään, vaikka eivät omia lapsia olekaan.
Niin tässä vielä jatkoa tuohon edelliseen, kun ei mahdu samaan kappaleeseen.
Edelleen jaksat vaan luokitella miehiä noihin ATM- ja YTM-luokkiin vaikka olen jo sanonut sen etten mä usko noihin laasasen luokituksiin ja muihin hölynpölypuheisiin.
Kyllä mä tiedän sen että millä tavalla lapset kannattaa kasvattaa ja jos mulla olisi lapsia, niin tarkoitus olisi kasvattaa heistä kunnollisia ja rehellisiä kansalaisia jotka ovat hyvää parisuhdeainesta, eivätkä mitään tulevia irtosuhteiden harrastajia niin kun sinä selvästi yrittäisit ja toivoisit omista pojistasi tulevan. Ja mikä sinä olet täällä arvostelemaan toisia heidän lapsettomuudestaan? Vai onko se lasten hankkiminen muka joku perusvelvollisuus?
Kyllä siinä vaan olisi teini-ikäisten lasten faijansa käskyistä piitattava kun kuri ja järjestys olisi sen mukainen. Alkaisi siinä kotibileet ja teinipiparit unohtua, kun viikkorahaa ei enää tippuisi, eikä uusia muotikuteita osteltaisi ja kotiaresti olisi varsinkin viikonloppuisin ihan arkipäivää.
Sulla vaan näyttää olevan selkeästi tuollainen ajatusmaailma, että ihan kun nuoren miehen elämässä ei olisi ja ei pitäisi olla mitään muuta kun kotibileitä, alkoholia, röökiä, seksiä, teinityttöjä ja heidän neitsyyden viemisiä, sekä tietenkin niitä jatkuvia irtosuhteita uusien kumppaneiden kanssa.
Kyllä sitä voi nauttia elämästä nuorena ja teini-ikäisenä ilman näitäkin asioita, kuten vaikka harrastusten ja urheilun parissa. Sinä varmaan olisit isänä niin edesvastuuton ja holtiton, että kävisit jopa oma-aloitteisesti ostamassa heille alkoholia ja tupakkaa näitä kotibileitä varten, etkä varmaan muutenkaan pitäisi kunnollista huolta alaikäisten kotiintuloajoista, alkoholin käytöstä, tupakoinnista ym. jutuista jotka kuuluvat vain ja ainoastaan täysi-ikäisille.
Ei mun pojasta/pojista tulisi mitään ätmejä, kun en edes usko koko termin olemassaoloon. Heistä kasvaisi varmasti kunnollisia ja ahkeria työntekijöitä jotka isänsa tavoin olisivat kovia tekemään töitä ja hoitamaan asiansa kunnolla. Lisäksi pojistani kasvaisi varmasti hyviä perheenisiä ja yhden miehen naisia, kun oppisivat arvostamaan naisia ja parisuhteita ihan eri tavalla kun nämä sinun ihailemasi miehet.
Mulle se olisi ihan sama asia mitä harrastuksia mun lapseni tai poikani harrastaisivat, että jos postimerkit kiinnostavat niin mikäs siinä sitten. Mieluummin tuollainen mainitsemasi postimerkkejä harrastava, työn ja koulunsa ja muut asiat kunnolla hoitava poika, kun että hänestä tulisi joku vankilakundi tai irtosuhteiden harrastaja joka ei saa elämäänsä järjestykseen.
En ymmärrä sitä miksi sulla olisi niin hirveä hinku kasvattaa omista pojistasi jo nuoresta pitäen tuollaisia vastuuttomia irtosuhteiden harrastajia, että oikein yrität painostaa heitä näihin aikuisten asioihin jo liki main ala-asteikäisinä. Muutenkin arvostaisit varmaan pojissasi enemmän sitä, kuinka monta naista he ovat panneet kun sitä miten hyvin he ovat pärjänneet esim. koulussa, työelämässä ja miten hyvin he ovat saaneet tienattua rahaa elämässään.
Ok, olet oikeassa, vaikkei sinulla kokemusta eikä teoriapohjaa olekaan naisista eikä parisuhteista. Minä ja palstan ätmit olemme väärässä. Kunnon miesten vaikeudet saada naista on Laasasen syytä.
Totta kai haluan ennemmin poikieni saavan naista kuin rahaa. Tosin eivät nämä kaksi ole ristiriidassa keskenään muualla kuin sinun saduissasi.
Mistä revit irtosuhteet ja tupakat tähän? Vaikka ei mikään harrastus tai karkkirahan vieminen teiniltä pillunhimoa sammuta. Joudut ottamaan poikasi yksityisopetukseen, jotta varmistat etteivät juokse hameenhelmojen perässä.
Tämän ajan kulttuurin kanssa täydessä ristiriidassa olevien kasvatusmenetelmiesi takia poikiisi iskisi kapinahenki, mikä tekisi heistä lopulta tatuoituja ähkijöitä. Tai ilman kapinaa heistä tulisi kaltaisiasi syrjäytyneitä nörttejä.
Myönnät sitten lopultakin sen että kyllä niitä mielenkiintoisia sinkkuja löytää vielä vanhempanakin, tai sitten et vaan jaksanut enää väitellä minun kanssani tästä samasta asiasta. Mitä sinä ylipäätään luulet tietäväni minusta, minun elämästäni, parisuhteistani tai muistakaan minun asioistani? En ole oikeastaan kertonut tässä itsestäni mitään muuta kuin sen minkälaisia arvoja satun kannattamaan ja sen ettei minulla ole lapsia.
Eikö tuo ole hieman ristiriidassa keskenään, kun väität ettet muka toivoisi tai painostaisi poikiasi harrastamaan irtosuhteita, mutta sitten kuitenkin toivoisit heidän saavan enemmän naisia kun rahaa? Eli et varmaan olisi kovin tyytyväinen poikaan/poikiisi jos he eläisivät sinkkuna yli parikymppisiksi ja löytäisivät sitten elämänsä ainoan naisen ja eläisivät hänen kanssaan koko elämänsä ajan? Sinua varmaan harmittaisi heidän puolestaan kun eivät ehtisi saada muita naisia ja harrastaa yhden yön suhteita ja muita satunnaisia panosuhteita.
Kysytään sitten sitä että miten kasvattaisit lapsiasi, jos he olisivatkin tyttöjä? Olen varma että silloin sinäkin olisit enemmän minun linjoillani, koska haluaisit melko varmasti ettei tytöistäsi tulisi mitään seksimatkailevia lutkia.
Ei ole minullakaan ollut koskaan mitään kapinointia vanhempia kohtaan ja vanhempani osaavat kyllä arvostaa minua sen takia, kun minusta on kasvanut kunnollinen kansalainen joka panostaa täysillä työelämään, varallisuuteen ja kunnolliseen elämään. Niin ja tiedoksesi se etten minä ole mikään syrjäytynyt nörtti tai pullea kaveripoika, vaikka minulla ei lapsia olekaan.
Minä vain annan tässä ihan kohteliaisuuttani hyviä vinkkejä ja neuvoja tuolle aloittajalle joka niitä kyseli. Ja olen varma että näitä minun antamiani ohjeita noudattessa hän tulee vielä pärjäämään hyvin omassa elämässään ja osaa varmasti olla fiksu ja kunnollinen kansalainen.
Olisi kiva kuulla vaihteeksi keskustelun aloittaneen omia kommentteja. Nyt hän on ainakin saanut paljon vinkkejä ja keskustelua aiheesta puolin ja toisin.
En puhunut irtosuhteista, enkä naisista monikossa. Mutta kyllä alkaisi huolestuttaa jos poikaa eivät tytöt vielä kakskymppisenäkään kiinnostaisi. Veisin lääkäriin. Oikeastaan jo 15v.
Tietysti sama kasvatus tytöillekin. Kyllä se pimpsakin alkaa kosketusta rippi-iässä viimeistään kaipaamaan, enkä minä itse ainakaan aio siinä vaivassa tytärtäni auttaa.
Miten niin et ole pullea nörtti?
Onneksi sinun neuvojasi ei kukaan kuuntele.
"ei ole minullakaan ollut koskaan mitään kapinointia"
- ilmeisesti liittyy myös siihen olemattomaan testosteronitasoosi. Mutta mikä on syynä siihen, että koko ilmiö kapinoivista teineistä tuntuu olevan sinulle vieras?
Tietysti jos testosteroninpuutos on perinnöllistä, niin poikasi voivat kasvaa mukisematta muottisi mukaan. Jos nyt siis testosteronipuutteisena olisit voinut lapsia saada.
Elämänarvoistasi kaksi ensimmäistä rahaan liittyviä: "työnteko ja varallisuus". Ei kuulosta terveeltä. Ja sama mies neuvoo ihmisiä parisuhteissa, vaikka itseltään epäonnistunut se suurimman osan Ultimate Goal: perheen perustaminen.
En ole ikinä sanonut, etteikö voisi löytää missä iässä tahansa puolisoa itselleen. Jo aiemmin sanoin, että aina kannustan palstan 30v ätmejä yrittämään parhaansa mukaan. Ei vaan ole mitään järkeä tietentahtoen päätyä 30v ätmiksi. Prosentit ovat silloin jo laskeneet olennaisesti ja vaikka naisen saisikin, on menettänyt 15v kuumia rakasteluntäyteisiä öitä, joita ei enää mitenkään saa takaisin.
Tilannetta voisi myös verrata siihen, että 30v sairaalloisen ylipainoiseksi paisunut alkaa laihduttamaan ja urheilemaan. Joo, tosi hyvä idea, kannustan. Mutta ei tarkoita sitä, että sanoisin 19-vuotiaalle, että "syö mitä haluat, ei sillä väliä, voithan sitten kolmekymppisenä tai myöhemminkin laihduttaa".
Eikä se 30v läski välttämättä onnistu enää laihduttamaan. Suurin osa epäonnistuu tietääkseni, vaikkei laihduttaminen mitään rakettitiedettä ole.
Minä luen sinua riviväleistä kuin avointa kirjaa.
Enempi väittely on turhaa, sillä argumenttisi ovat absurdeja, eivät perustu mihinkään, mutta olet uskossasi niin vahva, että mielesi ei varmasti muutu.
Ei ketään kannata lääkäriin lähteä viemään sen takia jos seksiasiat eivät kiinnosta. Kyllä sitä jokainen alkaa sitten itse kiinnostua noista asioista vaikka vähän myöhemmällä iällä ja se on aina jokaisen oma henkilökohtainen asia milloin niistä kiinnostuu, eli ei saa ruveta yhtään painostamaan.
Miksi minun pitäisi olla joku pullea nörtti? Siksikö vaan koska sinä niin luulet ja sanot? Olet sinä oikein joku ihme jumala kun luulet kaikista ihmisistä kaikki tietävän:)
Miten niin "onneksi" kukaan ei kuuntele minun neuvojani? Mitä se sinua ylipäätään haittaisi jos minua kuunneltaisiin? Ei kai tässä sinun elämästäsi ole kyse vaan ihan toisten ihmisten?
Kyllä minä olen tietoinen siitä että teini-ikäiset kapinoivat vanhempiaan vastaan, mutta itselläni ei vaan ollut koskaan siihen mitään tarvetta ja vanhempani olivat aina minuun kaikin puolin tyytyväisiä.
Mitä epätervettä siinä muka on jos elämänarvot perustuvat rahaan ja varallisuuteen? Ja miksi aina pitäisi olla epäonnistunut elämässään jos ei ole perhettä saanut perustettua? Itselläni ei vaan ole ollut mitään halua perustaa perhettä ja hankkia lapsia, koska olen vaan panostanut koko ajan täysillä työuraani ja enkä kyllä koe että olisin mitään siinä menettänyt vaan pikemmin päinvastoin.
Etkä ole muuten itsekään sitä perhettä perustanut vaikka olet ainakin nimimerkistäsi päätellen jo yli kolmekymppinen. Monilla sinun ikäisillä ja selvästi nuoremmillakin on tuossa iässä jo vaimo ja pari-kolme lasta.
No on minulla sentään ollut vauvakuumeisia avopuolisoita yms. ja melko varmasti ne lapsetkin ennen neljää kymppiä.
Ajatusmaailmasi on matalatestosteronisen pienimunaisen pullean nörttipojan, vaikka ehkä laiha oletkin. Myös elämäntapasi on sitä.
Lääkäriin on syytä viedä jos käytös on terveestä poikkeavaa, taustalla voi olla sairauksia.
Tietysti minua lohduttaa jos mahdollisimman monesta nuoresta tulee onnellisena nussiva aikuinen, eikä katkera yksin kuoleva raukka.
Mutta kuitenkin jostain syystä sinulla on jäänyt se perheen perustaminen hieman varttunneemmalle iälle, tätä tuskin voit kieltää. Kuten totesin niin monilla sinun ikäluokkaa olevilla on jo perhe kasassa ja enää katsellaan vain sitä omakotitaloa Espoosta.
Ei siihen ole mielestäni mitään kiirettä. Onpahan ehtinyt elää ennenkuin kahlehtii itseään kakkatykkiin. Ja nussia kaikenlaisia naisia, ei tarvitse sitten vanhana kaihota eikä miettiä, että miltähän se teinineitsyt tai pystypeppuinen musta tai yhden yön huuma olisi tuntunut. Ei siis tarvitse sitten lähteä vieraisiinkaan näitä etsimään.
Se nyt ei ole mitenkään ensiarvoisen tärkeää että pitäisi ehtiä nussimaan monia ja kaikenlaisia naisia elämänsä aikana. Riittää jos menee naimisiin ensirakkauden kanssa ja elää siinä sitten onnellista ja tasapainoista elämää. Eikä se sinkkuna eläminenkään ole mitenkään huono vaihtoehto jota joutuisi katumaan vanhemmalla iällä ja sinkkudessa kun on aina se hyvä puoli, että tuo sinkku-status ei ole mikään pysyvä, sillä aina voi löytää seurustelukumppanin tai vaikka aviopuolison vanhemmallakin iällä.
Missään ei ole sanottu tai todistettu että esim. yli neljäkymppiseksi asti sinkkuna elänyt mies olisi tuomittu elämään lopun ikänsä ilman parisuhdetta.
Ensiarvoinen tärkeys on yksilön arvoista ja haluista kiinni. Mitä pystyperäafroa arvokkaampaa muka töistä saadulla rahalla voi hankkia?
Tietysti elämä ensirakkauden kanssa on arvokasta myös. Se vaan harvalta onnistuu vaikka haluaisikin.
40 v voi saada naisen, vaikkakin se on epätodennäköistä. Sen sijaan on aivan varmaa, ettei hän saa menettämiään 25 lusikkavuotta takaisin. Mikä raha maailmassa voisi korvata ne?
Voit ruveta hommamaan jo arkkua..
Höpö höpö, ei toivosi ole mihinkään mennyt. Totuus nyt vain on se, ettei sinulla ole koskaan toivoa ollutkaan, eikä tule olemaan.
Olen teinipoikiin mielistynyt psykopaattiäijä. Minulta saat kyllä kyrpää niin että persus rouskaa.
On toivoa elämässä. Tosin olen 33-vuotias wanhapiika joka näin sanoo. Mutta ei pidä luovuttaa.
Etkö voisi vaihtaa sähköposteja tuon aloittajan kanssa? Mikä estäisi teitä kahta tutustumasta toisiinne? Voisitte vaikka löytää mieleistä seuraa toisistanne.
Puumailu sallitaan tällä paltalla kurpille, mutta sitä ei että reilusti vanhempi atm korkkaa teininaisen.
Seksiä ajatellen kelpuuttaisin 33-vuotiaan naisen paremmin kuin hyvin, itse asiassa nuoren naisen yläikäraja menee minun luokitteluissani siellä 40. ikävuoden paikkeilla. Mitään seksisuhdetta vakavampaa en kuitenkaan voisi ajatella itseäni merkittävästi vanhemman naisen kanssa - kun se parasta ennen-päiväys tulisi kuitenkin hänelle vastaan niin monta vuotta ennen minua. Olen pahoillani jos kuulostan keskenkasvuiselta kusipäältä.
27-40-vuotiaista naisista kiihotun kyllä suuresti, kenties enemmänkin kuin ikäisistäni. Jos minulle siunaantuisi mahdollisuus menettää poikuuteni tuollaiselle ja sillä tavoin kartuttaa tällä hetkellä olematonta kokemusten kirjoani, ottaisin sen ilosylin vastaan :)
Hyvä juttu jos sulle kelpaa myös itseäsi vanhemmat naiset ja osaat olla välittämättä näiden tämän palstan luusereiden teksteistä, tohon naisten ikään viitaten. Kokeile etsiä vaikka baareista näitä itseäsi vanhempia naisia ja sitten toki myös netistä. Uskon että varmasti monille kelpaisi sun ikäinen nuorempi mies.
Olen samaa mieltä, että se on todella raivostuttavaa ja harhaanjohtavaa sanoa ihmisille, varsinkin miehille, että kyllä se oikea sieltä vastaan tulla tupsahtaa kun vähiten sitä odotat. Jotkut jopa saattavat uskoa moiseen aikuisten satuun ja siinä vaiheessa kun itsekin tajuavat, että tuo on paskapuhetta niin aikaa on kulunut liikaa ja alkaa olla myöhäistä.
En itsekään usko tuohon että, että "se oikea" tulisi muka eteen kun sitä vähiten odottaisi. Mutta siitä olen kyllä ihan eri mieltä että joskus olisi muka liian myöhäistä tai että aikaa olisi muka kulunut liikaa. Miksi se olisi muka jossain iässä liian myöhäistä?
Ei ole olemassa mitään ikää jolloin seurustelu olisi muka liian myöhäistä, paitsi ehkä perheen perustamisen kannalta, mutta ei muuten kyllä. Varsinkin tällä palstalla kun nämä atm-teorioihin ja muihin laasasen höpöhöpö-juttuihin sokeasti uskovat ovat jo sitä mieltä että kolmekymppisenäkin sitä ollaan liian vanhoja seurusteluun, jos siitä ei ole aikaisempaa kokemusta. Mutta noista puheista ei kannata yhtään mitään välittää.
Kyllä minä tas sanon, että jos mies on nelikympinen eikä ole koskaan seurustellut mutta nuoruudesa on ollut kovastikin yritystä saada tyttöystävä mutta pakkeja on tullut pakkien perään niin josain vaiheessa sen pään hakkaamisen seinään on lopetettava jo ihan oman mielenterveytensäkin vuoksi. Jos nelikymppiseksi asti ehti ilman ensimmäistäkään suhdetta vaikka yritystä on ollut ja tuhansia markkoja ja euroja on tullut upotettua niin kapakoihin kuin muihinkin rillutuksiin niin se alkaa jo itsessään olla jo argumentti että kaikille ei vaan ole herkkua tarkoitettu.
Hyvin sanottu ja täyttä totta. Allekirjoitan täysin. Nimim. 15 vuotta meni baareissa ja täysin turhaan - voi laskea montako krapulaa tuli kärsittyä for nothing.
Vaikealta tuntuu tuollaista kyllä uskoa. Mutta jos tuo todella totta on, niin aivan selvästi kyse on jostain muusta ja asia kannattaisi kyllä ehdottomasti tutkia psykiatrin kanssa perin pohjin. Selvästi sulla on luonteessa ja/tai olemuksessa jotain sellaista minkä vuoksi et osaa lähestyä naisia luontevasti tai et osaa jutella heidän kanssaan. Tai sitten jotain sellaista minkä vuoksi naiset eivät halua lähestyä sua. Vaikea sanoa mistä on kyse kun en tunne tapaustasi yhtään paremmin.
Mutta sitä mieltä kyllä olen että sun kannattaisi oikeasti jo oman mielenterveytesi takia mennä jonkun psykiatrin tai muun ammattiauttajan juttusille, koska he osaavat kyllä neuvoa näissä asioissa.
Kyllä muuten normaalit sinkkumiehet löytävät naisseuraa vaikka vanhemmallakin iällä, vaikka sitä kokemusta ei olisikaan kertynyt vielä nuoruusvuosien aikana.
Haista nyt vittu ammattiauttajiesi kanssa.
Pieni muna ja työttömyysjaksot pienipalkkainen työ riittää siihen ettei naisia kiinnosta.
Kasvaako se muna siellä psykiatrilla? Ei kasva.
Päinvastoin. Minulla oli aikoinaan maaninen vaihe, että olin tämän asian tiimoilta hyvinkin masentunut mutta nyt olen onneksi päässyt jollain tasolla yli siitä ja olen hyväksynyt sen, että minulle ei ole mitään suhdetta koskaan tarjolla. Kuten sanoin, yrityksen puutteesta se ei ole ollut aikoinaan kiinni.
No, kenties se, että minä väijyn tätä palstaa voi olla todiste, että ihan yli en ole päässyt mutta mielenterveys ei ole enää koetuksella. Ehkä minusta on tullut tunnekylmä tai jotain.
Siinä vaiheessa kun tiesin, että näin tulee olemaan elämäni loppun asti aloin käymään maksullisissa naisissa. Aikaisemmin en olisi voinut kuvitellakaan moista harrastavani. No, onneksi sekin harrastus on jäänyt taakse sillä siinä nyt ei todellakaan muuta kun menetä rahansa eikä saa juuri mitään vastineeksi.
Mutta, toisin kuin sanot, että koskaan ei voi olla myöhäistä, niin kyllä se vaan voi olla.
Siis minä olen se johon kommentoit, ei suinkaan tuo aikaisempi törkysuu.
Ei kai se pieni muna päälle päin näy, eli miten se voi olla syynä siihen, että naiset eivät kiinnostu? Taitaa pienimunaisuus olla sulla ennen kaikkea henkistä laatua.
Ei ole toivo mennyt. Itse aloin tosissani vasta miettimään naisseuran etsimistä 21-vuotiaana, ja päälle vuoden tuli treffailtua ja tapailtua naisia ilman että kenenkään kanssa kunnolla natsasi. Ihan hukkaan ei aika mennyt sillä moni jai kumminkin ystäväksi. =)
Samalla tuli koluttua niin netti kuin baaritkin. Netissä on tasan kaksi seuranhakusivustoa, joista minulla on pääosin positiivisa kokemuksia ja joita voin siksi suositella: Suomi24 treffit ja OkCupid. Huomautan, että Treffeillä on paljon mukavampaa porukkaa kuin mitä nämä keskustelupalstat antavat olettaa. Molemmat ovat myös OIKEASTI ilmaisia, eli voit sekä lähettää että vastaanottaa viestejä maksamatta, ja niissä on myös pääosin aitoja ihmisiä. OKC on teknisestikin ihan pätevä.
Lopulta olen kumminkin päässyt nopeammin ja paremmin naisten tutuksi (ja sänkyynkin) ihan perinteistä kautta, eli harrastetapahtumista, kavereiden juhlista ja baarista. Nettitreffit olivat jälkikäteen ajatellen lähinnä apupyörien ominaisuudessa.
Mitään taikuutta ei hommaan liity, vaan lähinnä se on yrittämistä yrittämisen jälkeen kunnes pääsee jyvälle siitä, mitä naiset oikeastaan tahtovat. Yksin liikkumista ei kannata kammoksua, vaikka se oudolta (ja tylsältä) välillä tuntuukin.
Sitähän minäkin olen aina sanonut ettei sillä iällä ole juurikaan merkitystä noissa seurusteluasioissa ja niiden aloittamisessa, vaikka tosin eräs mies32 yrittää oikein kiven kovaan aina väittää sitä että kaikki asiat pitäisi kokea jo viimeistään parikymppisenä tai mielellään vieläkin aikaisemmin.
Hyvä että jollain toisellakin riittää positiivista kerrottavaa siitä miten seurusteluasiat ovat mahdollisia vielä "myöhemmälläkin" iällä, vaikka nyt reilu parikymppistä ei edes voi sanoa mitenkään liian vanhaksi ensikertalaiseksi. Eikä sillä iällä edes ole mitään merkitystä noissa asioissa, koska ihan hyvin joku voisi aloittaa etsimään tosissaan naista vasta yli kolmekymppisenä ja hänellä voisi myös ihan yhtä hyvin käydä hyvä tsäkä ja sen jälkeen naisia alkaisi löytymään baareista ja nettitreffien kautta.
Aloittajalle haluan painottaa kyllä sitä kuinka hänen kannattaisi hoitaa ennen seurustelun aloittamista kaikki tärkeät jutut ensin kunnolla kuntoon. Kuten opiskelut, työpaikan hankkimiset, omilleen muutot ym. asiat ja kyllä se tekee aina naisiinkin paremman vaikutuksen kun tuollaiset asiat ovat mallillaan.
Sotket asiat. Minä kannustan jatkuvasti vanhempia neitsytpoikia yrittämään. Mutta ei ole mitään syytä päätyä vanhaksi neitsytpojaksi ennen kuin yrittää. Edelleenkään seurustelu ei estä hoitamasta muita elämän osa-alueita kuntoon, vaan usein auttaa siinä.
Jokainen naiseton vuosi on myös yksi vuosi enemmän ilman kosketusta, rakkautta ja seksiä. En ymmärrä miksi kukaan valitsisi elää niin? Jokainen vuosi myös lisää todennäköisyyttä päätyä ätmiksi.
Täytyy myös olla todella matalan seksuaalivietin omaava ja tunneköyhä, että voi omasta valinnastaan poissulkea naisjutut nuoruudestaan. Itselläni polte rinnassa ja jalkovälissä teki tuollaiset ajatukset mahdottomiksi jo ala-asteella.
Lisäksi kaikkien neitsytpoikien haave teinitytön korkkaamisesta jää sellaiseksi melko varmasti jos sitä ei toteuta nuorena.
Jos haluaa perheen, niin aika jona oppii naisista jää lyhyeksi. Kun normaali 30v jo tietää millaisen naisen haluaa ja miten suhteessa ollaan, niin 30v teini vasta opettelee avaamaan tissiliivejä. Siihen tavalliset 15v harjoittelua päälle ennen kuin lapset ovat ajankohtaisia..
Pitää myös muistaa, että 25v neitsytpoikaa pidetään jo friikkinä, joten raskasta on ja sosiaaliset suhteet alkavat kärsimään. Konservatiivifaija tekee homopoikansa perinnöttömäksi ja suvissisko tuo Setan esitteitä.
Ei sulla ole mitään todisteita siitä että jokainen vuosi muka lisäisi todennäköisyyttä päätyä johonkin ihme ATM-kastiin, kun en muutenkaan usko näihin ATM-luokituksiin ja muihin laasasen hölynpöly-puheisiin joilla ei ole suoraan sanottuna minkäänlaista arvoa.
Eikä sitä nuoren miehen edes tarvitse kokea elämässään mitään teinineitsyt-teinitytön korkkaamista, kun ihan hyvin sitä voi harrastaa seksiä oman ikäistensä ja itseä vanhempienkin naisten kanssa joilla on jo aikaisempaakin kokemusta näistä asioista.
Mies32 taitaa olla oikein joku laasasen agitaattori, kun koko ajan jokaisessa lauseessa hän toistelee näitä ATM-termejä ja muita laasasen koottuja selityksiä. En ihmettelisi vaikka tuo mies32 olisi oikein itse laasanen eri nimimerkiksi naamioituneena:)
Eikä sitä tarvitse mitään 15-20 vuotta kokemusta seurustelu ja seksiasioista jos haluaa perheen perustaa, eli jälleen kerran aivan typerää huuhaata tässä väität. Ajatteles sitä kuinka aikaisempien sukupolvien aikaan avioiduttiin ja perustettiin ne perheet paljon nuorempina kun tänä päivänä. Eikä siinä ollut mitään kymmenien vuosien parisuhdekokemusta kun sen ensimmäisen pojan tai tytön kanssa mentiin kihloihin ja naimisiin parikymppisenä ja kohta oli lapsiakin tulossa.
Miten ihmeessä muka homosuhteet ja konservatiiviset vanhemmat nyt liittyvät millään tavalla tähän asiaan? Tuskin ketään ollaan tekemässä perinnöttömäksi sen takia jos on sinkuksi jäänyt, eikä kyllä tänä päivänä kovin usein edes seksuaalisen suuntautumisen takia.
Hehe :) Tämä on jo silkkaa komediaa:
"Ei sulla ole mitään todisteita siitä että jokainen vuosi muka lisäisi todennäköisyyttä päätyä johonkin ihme ATM-kastiin, kun en muutenkaan usko näihin ATM-luokituksiin ja muihin laasasen hölynpöly-puheisiin joilla ei ole suoraan sanottuna minkäänlaista arvoa."
Yritä jo päästä yli noita ATM:istä ja MAT:sta. Kyse on siis siitä, että jää ilman naista koko elämäkseen. Sitä on kautta aikojen joillekin miehille tapahtunut, jo tuhansia vuosia ennen Laasasta. Kutsu ilmiötä miksi itse haluat äläkä jää kiinni näihin ilmiötä kuvaaviin sanoihin.
Aika moni haluaa kokea teinirakkauden. Tuo korkkaaminen nyt oli vain omaa kärjistystäni aiheesta. Kyse olikin seksin harrastamisesta oman ikäisten kanssa TEININÄ. Eikä teinirakkaus ole mikään vaihtoehto aikuissuhteille. Kyllä se aikuisuus sieltä tulla jolkottaa ainakin fyysisesti vaikka teini-iästäsi olisitkin nauttinut. Jokainen teinirakkauden kokenut kokee kyllä aikuissuhteetkin. Sen sijaan aika monelta teinirakkauden missanneelta jää aikuissuhde väliin.
Varmasti ensimmäisen kanssa perhettä perustaessa hyvin nopealla aikataululla eteen tulee joitain ongelmia, mitkä voi välttää kun vähän opettelee parisuhdekuvioihin. Joka tapauksessa tänä päivänä nuoret eivät halua elää siellä 1800-luvun lestadiolaisessa ihanteessa, jota sinä yrität tuputtaa.
Homosuhteet liittyvät siten, että homonahan moni pitää 25v neitsytpoikaa. Sosiaalisista paineista siis kyse. Jos paska tsägä käy, niin isukki sattuu olemaan konservatiivi homonvihaaja. Huom! tämä oli jälleen kärjistys, jotta pointti uppoaisi paksuun päähäsi.
No ei puhuta näistä laasasen jutuista sitten. Mutta en ole tutustunut näiden naisettomien miesten elämään, joten en osaa tarkemmin sanoa mitään syitä heidän naisettomuuteensa. Mutta kyllä se minun mielestäni on aika paljon miehestä itsestään kiinni, jos ei aikuisiällä pysty naisia muka missään lähestymään ja jää todella aina kokonaan ilman. Eikä siihen pitäisi mitkään teini-iän kokemukset vaikuttaa.
Se nyt ei ole niin tärkeää harrastaa sitä seksiä teini-ikäisenä, varsinkin kun sitä voi harrastaa sitten joskus myöhemmin, vaikka yli parikymppisenä ja vanhempanakin. Enkä nyt sanoisi että aikuisiän suhteita tulisi jäämään väliin sen takia, jos niitä teini-iuän suhteita ei ole ehtinyt kertyä. Alaikäisenä kun ne suhteet eivät kuitenkaan ole mitenkään samanlaisia ja yhtä vakavia kun mitä aikuisiällä, niin ei siinä mitään menetä kun ehtii sitten aikuisiällä seurustella ihan vakavemminkin.
En minä elä itse tai kannata mitään lestadiolaisuutta, enkä ole sitä tässä tuputtamassa. Ei siinä ole mitään väärää tai nuorten elämän pilaamista, jos kasvattaa heidät kunnon kansalaisiksi jotka osaavat arvostaa parisuhteita ja vastustavat tuollaisia sinun kannattamia moraalittomia irtosuhteita.
Se on sitten muiden ihmisten murhe jos eivät homoja hyväksy ja/tai pitävät 25vee kokematonta nuorta miestä homona. Niin ja ainahan sitä voi kertoa homovastaiselle isukilleen olevansa ihan perushetero, jos isäukko sattuu olemaan ennakkoluuloinen ja ei itse oikeasti ole homo. Tässä kun oli ymmärtääkseni puhe juuri siitä että ei oikeasti ole homo, vaan ympäristö ainoastaan luulee homoksi.
"pitäisi", "sanoisi".. Sinä heität tuota saarnaasi ihan vaan siksi, koska jostain syystä vakaumuksesi on tuollainen. Itse ilmeisesti olet matalan testosteronitason omaava myöhäiskypsä, joten et edes tiedä mitä murrosikä tarkoittaa. Ilmeisesti olit myös nuoruutesi sosiaalisten piirien ulkopuolella, joten et nuoruudesta mitään ymmärrä muutenkaan. Hyvä jos aikuisuudesta sen enempää, työntekoa lukuunottamatta.
Aina voi sanoa, että on "miehestä itsestään kiinni". No niin tietysti on. Se "mies itse" vaan on muokkautunut elämänsä varrella. Yksi merkittävä tekijä muokkautumisessa aikuiseksi on teini-ikä ja sen aikana saadut kokemukset, myös vastakkaisesta sukupuolesta. Mitä paremmin on naisasiansa hoitanut teini-iässä, sen smoothimmin homma sujuu aikuisenakin.
Sanotaan nyt tähänkin vielä, että en ole irtosuhteista mitään puhunut. Ei seurustelu ja seksi ole synonyymeja irtosuhteille. Seurustella voi vakavissaankin, teinitkin. Ja useimmiten juuri teinit seurustelevatkin vakavissaan, heille kun on vielä kyse isosta jutusta, elämänsä rakkaudesta, jonka kanssa ollaan hautaan saakka. Vaikka harvoin tämä toteutuu, mutta eipä suhteiden kestosta muutenkaan ole mitään takeita.
Kyllä se on sen homona pidetyn ongelma jos joutuu syrjityksi erikoisuutensa takia. Monelta syrjityltä menee koko elämä plörinäksi. Tästäkin esimerkkejä tämä palsta puolillaan.
Mitähän vakaumusta oikein nyt tarkoitat? Minä tiedän kyllä hyvin mitä elämä ja aikuisuus on, joten ihan turha tulla mitään tässä asiassa vastaan väittämään. Niin ja kyllä se elämä muokkaa ihmistä ihan kaiken aikaa, eikä vain pelkästään joskus teini-ikäisenä. Kuten sanoin jo aikaisemmin sen että monet kyllä löytävät naisseuraa myöhemmissä elämänvaiheissa vaikka he olisivatkin viettäneet kaikki teinivuotensa erossa noista kotibileistä ja seurustelukuvioista.
Ja jos seuraa ei löydy baareista niin sitten voi etsiä netin treffipalstoilta ja tutustua naisiin sitäkin kautta.
Mitä tuohon homouteen tulee niin ei kyllä tänä päivänä miehiä juurikaan syrjitä heidän homotaustansa takia. Eri asia oli joskus pari-kolmekymmentä vuotta sitten jolloin homoseksuaalisuutta kohtaan suhtauduttiin paljon kielteisemmin ja jopa vihamielisemmin. Eikä se elämä siinä vielä kokonaan piloille mene jos nyt joskus teini-ikäisenä joutuu syrjityksi jonkun seikan takia. Tällaiset asiat voi unohtaa ja panostaa tulevaisuuteen ja sitä kautta on mahdollisuus uuteen ja parempaan elämään.
Hyvä kun tajusit, että tulevaisuuteen kannattaa satsata. Nuoren miehen ensimmäinen ja tärkein sijoitus tulevaisuuteen onkin naisen tai edes naiskentelukokemuksen hankkiminen.
Tietenkin tulevaisuuteen kannattaa aina panostaa. Mutta nuoren miehen ensimmäinen ja tärkein sijoitus tulevaisuuteen onkin se hyvän ammatin hankkiminen, koulujen käyminen hyvällä menestyksellä sekä hyvän työpaikan saaminen ja sitä kautta myös se hyvän taloudellisen tilanteen saavuttaminen. Nämä seurusteluasiat ehtii kyllä hoitaa sitten myöhemminkin ja yhden yön suhteita ei kannata missään nimessä harrastaa, vaan keskittyä ainoastaan vakavan parisuhteen löytämiseen ja siihen että harrastaa seksiä vasta sitten kun on päässyt siihen vakavasti otettavaan parisuhteeseen.
Eihän vakavasti otettavaan parisuhteeseen voi päästä ennen seksiä.
Nainen on tärkein voimavara ja tae sille, että mies pärjää opinnoissaan ja työelämässä. Siksi naiminen on parasta aloittaa jo ennen opiskeluja.
Oli miten oli, niin mikään ei ole säälittävämpää kuin alkaa kutsumaan itseään ATM tai pahimmassa tapauksessa käydä tatuoimassa sen mulkkuunsa Laasasen omistuskirjoituksella.
Olen alle 30. Ei minua p*llu ole koskaan niin paljoa, että olisi pakko päästä paneman. Katellaan sitä suhdetta sitten, kun olen tohtori ja päässen kunnon töihin.En tosin ole varma siitä, kiinnostaako lopulta, mutta ehkä kokeilen. Elämääni en todellakaan heitä hukkaan. Olen mieluummin naimisissa tieteen kanssa kuin 95 % naismateriaalista.
Eivät nuo ole toisensa poissulkevia. Mutta jos ei kiinnosta niin ei, mikäs siinä. Ei kaikille kasvanut palleja. Eikä tämä ole loukkaus.
Erittäin hyvää puhetta sulta! Voisiko tätä enää paremmin sanoa. Se onkin kaikkein säälittävintä jos mies alkaa itse kutsumaan itseään joksikin ATM-mieheksi ja vielä oikein ylistämään näitä laasasen propagandapuheita.
Suurin osa näistä tämän palstan naisettomista miehistä onkin tuomassa aina heti ekana itsestään esille sitä ATM-taustaa ja monet heistä haluavat oikein välttämättä pitää kiinni siitä ATM-statuksesta niin kovasti, että sen vuoksi keksitään sitten koko ajan lisää kaikkia tekosyitä siihen miksei naisia voi muka missään lähestyä. Kuten mm. oma kokemattomuus, on liikaa ikää, oma epävarmuus, ei ole ikinä ollut ketään naista, ym. samaa paskaa.
Varmasti kaikilla miehillä olisi mahdollisuuksia löytää niitä naisia vanhempana, vaikka olisikin ollut nuorena kokematon naisasioissa. Pitäisi vaan yrittää ja uskaltaa lähestyä naisia esim. baareissa tai sitten kokeilla näitä netin deittipalstoja. Vielä kun nämä kokemattomat miehet unohtaisivat kokonaan ne laasasen höpöhöpö-jutut ja omat ATM-taustansa niin se naisten etsiminen ja löytäminen olisi paljon helpompaa, mutta kun toisille se ATM-taustasta kiinni pitäminen on vaan niin tärkeä asia ettei siitä edes oikeasti haluta päästä eroon.
Laasanen alkaa olla jo käsite :D
Enpä usko, että ketään Laasanen teorioineen on jumittanut. Naisettomille tuo teoria vaan on käsite, jolla tilastaan voi puhua. Ei Laasasen unohtaminen naisensaannissa mitenkään auttaisi.
Mitä ihmettä on tapahtunut? Tämän langan nimimerkki "omilleen vain" on DarkFear, mutta ryhdikkäänä, asiallisena, itseensä luottavana ja ilmeisesti myös parisuhteessa olevana!
Vaadimme selitystä!
Omilleen vain kuulostaa tosiaan ihan DarkFearilta, ajattelin samaa! Olisiko DarkFearin velipoika, eli karvan verran sosiaalisempi mutta yhtä tiukasti oman päänsä sisässä elävä asperger?
Jokin tekstin "intonaatiossa" on 100%:sti identtinen DarkFearin kanssa. Tiesin kyllä DarkFearin olevan trolli, tai sitten on saanut piparia, ja tässä näemme taikapiparin parantavan voiman.
Eikös darkkis ollut enemmän itseensä luottamaton ja ilmeisesti myös ei-parisuhteessa oleva?
Mitä jos on niin pohjalla sosiaalisesti/poissa niistä meiningeistä ollut monia vuosia, ettei minkään tason kaveriyhteydet/naistenhankinta edes kiinnosta enää kun aina menny kaverijutut vituiksi kun on niin ujo ja kömpelö? Ei ole kavereita (eikä naiskontakteja käytännössä yhtään, ollutkaan), ja koska se korreloi osaltaan niihin naisensaantimahdollisuuksiin, ei näin ollen näytä kovin valoisalta.
Nuori mies, jota ei edes kiinnosta saada kaveria enää, eikä sen vakavammin yritä kyllä lähestyä naisiakaan. Puhun itsestäni, ikävä kyllä.
Harva varmaan ajautuu tämmöiseen, jonkun mielestä onnettomaan tilanteeseen. Töiden jälkeen kohokohta ateriointi 4 h päiväunet every day. Illalla ylös ja netissä aamuyöhön. Töitä aika paljon ja viikonloput neljän seinän sisällä.
Olen itse kyllä täysin elämäni kunnossa oleva, hyvänkinnäköinen, 176 cm, semihyväkroppainen, hoikka, mutta ujo ja semi pienivehkeinen parikymppinen kloppi. Runkkari, joka syrjäytyy täysin, ellei tee mitään asialle. Asun äitini kanssa 2. lapsuudenkodissa ainakin toistaiseksi.
Mutta mulla pahin ongelma se, että mua ei enää kiinnosta pätkän vertaa kavereiden hankinta yms. eikä naiset halua yksinäistä miestä. (En dokaa), enkä rupea vetämään röökiä niinku kaikki nykyään. Ei oo sen arvosta, vaikken mikään kauheen tiukkapipo ookkaan. Noilta pohjilta napsahtanee kivemmin menoa ja meininkiä elämään?
Saas nähä mihin elämä vie. Onkohan muilla vastaavaa?
Hae hyvä ihminen apua, ei tuollainen elämä ole normaalia. Olet ihan selvästi masentunut ja alavireinen, mene vaikka terveyskeskuslääkärin juttusille. Tarviit vähintäänkin keskusteluapua, ehkä lääkityksen myös, eihän tuole mitään elämää.
Ei tuo ikä ole vielä mitään kokemattomalle miehelle. Ikäisiäsi kokemattomia miehiä on lukuisia, jotka eivät kuitenkaan tule olemaan koko ikäänsä kokemattomia.
Jos ei omilla toimillaan edesauta sitä, että saa seuraa niin kyllähän se seuran löytyminen voi kestää. Miehen viehätysvoima sitäpaitsi lisääntyy iän karttuessa tiettyyn pisteeseen asti.
Paras keino saada nainen on yksinkertaisesti tutustua mahdollisimman moneen naiseen. Kyllä heistä osa osoittaa kiinnostusta ihan omatoimisestikkin.
Onhan sulla vielä pari vuotta aikaa päästä pukille jolloin itse sain sen yhden ja ainoan kerran. Vaikka eipä sillä mitään elämäämullistavaa vaikutusta ollut. Kuuluis varmaan sanoa, että älä huoli, kyllä se siitä, nuori mies vielä ja blaablaa mutta tosiasia on että tuollaiseksi jäät ellet itse ala asialle mitään tekemään, ei ne naiset tod. tule mistään sua hakemaan. Mitä itselle on tuon yhden panon jälkeen tapahtunut naisrintamalla, no ei lähes 10 vuoden aikana juuri mitään ja eihän siitä voi kuin itseänsä syyttää kun ei ole ollut munaa yrittää mitään. On vaan niin paljon helpompi vieriskellä siellä itsesäälissä että "yhyy yhyy mua kukaan huoli, tuokaan oikeesti musta oo kiinnostunu", kuin ottaa itseään niskasta härkää sarvista. Piankos se on taas 10v kulunut ja uudestaan ja uudestaan ja huomaan olevani vanha kääkkä jolla köyhä elämä takana.
18-vuotiaista n. 50% on kokemattomia. Eikö sinulla muuta mietittävää ole kuin saada joku väkisin sänkyyn? Ei ole merkitystä, millainen nainen on kyseessa? Miksi teet asiasta pakkomielteen itsellesi? Se on noloa, kokemattomuus ei.
Fakta on, että jos 25v mennessä ei ole kokemuksia naisista, niin todennäköisesti niitä ei tule koskaan. Ns. suositut miehet on suosittuja yleensä jo ylä-asteella, mutta perusmiehetkin alkaa pariutumaan naisten kanssa n. parikymppisinä ( - muutama vuosi).
Itse olin laiha, finninaamainen nörtti ylä-asteella ja nykyään hieman yli kolmekymppisenä täysin kokematon. Jos ei nuorena kykene luomaan yhteyksiä naisiin, niin siihen pitäisi ulkopuolisten ihmisten puuttua. Se EI ole normaalia. Ikisinkkuuteen löytyy aina syyt ja ne pitäisi tunnistaa ja korjata mahdollisimman aikaisin.
Miehen elämässä tuo 20-30v aikaväli menee todella nopeasti, koska se on usein kiireistä aikaa opintojen ja työuran rakentamisen takia. Valitettavasti 30-40v aikaväli on uran kannalta usein tärkein vuosikymmen. Tästä syystä pariutuminen pitäisi aloittaa nuorena, koska yli kolmekymppisenä kokemattomana miehenä tuntuu vain siltä, että on paljon helpompi luovuttaa naisten suhteen.
Tuollaiset puheet ovat vain pelkästään sinun omia oletuksia ja yrität sitten faktoina niitä väittää etteikö miehillä olisi muka mahdollisuuksia löytää naisia myös vanhemmalla iällä.
Mitä turhaan mietit jotain yläasteen aikaisia juttuja, kun voisit panostaa tulevaisuuteen etsimällä naisia vaikka baareista tai nettideiteistä. Niin ja tiedoksi myös se että ei kannata mainostaa sitä omaa kokemattomuutta ja niitä ATM-miehen taustoja vaikka varmaan mielellään sinäkin niitä juttuja esille toisit.
Pitäisi vaan sinunkin alkaa käymään baareissa niin sieltä voisi naisia löytyä ja jos osaat vakuuttavasti esiintyä ja jutella niitä näitä, niin ei se oma kokemattomuus tule sieltä millään tavalla esille kun opettelet vaan peittelemään sitä.
2. Kappale: nimenomaan pitää panostaa tulevaisuuteen. Varsinkin sen, kellä se on vielä edessä. Ettei vaan päädy samaan tilanteeseen kuin vanhemmat ätminkäiset, jotka itkevät menetetyn tulevaisuuden perään.
3. Tietysti kokemattomuus tulee esiin, mutta voihan kokemusta hankkia vielä vanhemmallakin iällä.
Et selvästi ymmärtänyt pointtiani: mies (tai nainen) ei jää ikisinkuksi ilman selkeitä syitä. Nämä pitää tunnistaa ja korjata, vasta tämän jälkeen on teoreettisia mahdollisuuksia pariutumiseen.
Yksineläminen usein korostaa itsekeskeistä, kylmää ajatusmaailmaa. Pariutuminen vaatii kuitenkin toimivaa tunne-elämää, mikä monilta ikisinkkumiehiltä puuttuu. Tämän lisäksi väittäisin lähes kaikilla ikisinkuilla olevan enemmän tai vähemmän vakavia ulkonäkökomplekseja. Näistä voi osa ihmisistä päästä eroon, itse en ole kuitenkaan koskaan päässyt. Jos ongelmiin olisi puututtu 15v sitten, tilanne olisi varmasti toinen.
Tuollaiset "miksipä et mene vain baariin juttelemaan naisille" -heitot on oikeasti aika uskomattoman typeriä. Kannattaisi nyt hieman miettiä niitä lähtökohtia joista itse kukin ponnistaa.
Ei se ole mikään yhteiskunnan asia ja velvollisuus auttaa ja estää ihmisiä jäämästä ikisinkuiksi tai sinkuiksi noin ylipäätään. Kyllä jokaisen ihmisen täytyy tehdä itse jotain tuon asian eteen, eikä vain odottaa toimettomana että yhteiskuna tulisi auttamaan ja tuomaan sinulle nuoria teinineitsytnaisia kotiovelle.
Oletko ajatellut koskaan sitä että miten kautta aikojen osa ihmisistä on elänyt koko elämänsä sinkkuina ja pärjänneet silti ihan hyvin elämässään? Varsinkin sellaiset jotka ovat panostaneet nuoresta alkaen täysillä työelämään. Tiedä sitten onko heillä jotenkin itsekeskeinen ja kylmä ajatusmaailma, mutta näin asia vaan on.
Kerro sitten itse parempia vinkkejä jos tuollaiset antamani vinkit "mene baariin" eivät sinulle sovi. Tietenkin voisit harkita psykiatrin apua niin sieltä saisit joitain vinkkejä itsetunnon kohottamiseen ja mainitsemistasi ulkonäkökomplekseista ylipääsemiseksi. Vai pitäisikö yhteiskunnan tulla tässäkin asiassa auttamaan jollain tavalla? Jos pitäisi niin kerro sitten millä tavalla?
En tarkoittanut että yhteiskunnan pitäisi puuttua ikisinkkuuteen, vaan lähipiirin. Kyllähän sitä aikuisena voi kehittää itseään monella tavalla, mutta 15-vuotiaana se on lähes mahdotonta. Tietysti kaikilla perheillä ei tähän rahkeet tai ymmärrys riitä, eikä heitä voi tästä syyllistää. Suosittelen kuitenkin kaikkia tutkimaan lähipiiriä ja pyrkimään tunnistamaan parisuhdemarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevia miehiä. Ne kaikki merkit on kyllä yleensä nähtävillä jo ylä-asteella. Yhdestäkään tuntemastani miehestä, joka ei ollut naisten suosiossa nuorena, ei ole tullut suosittua naisten keskuudessa aikuisiällä.
Minä pärjään kyllä varsin hyvin elämässäni, ei tässä siitä ole siitä kyse. En myöskään koe omaa kokemattomuuttani mitenkään erityisen ongelmallisena. Olen tottunut yksinelämiseen enkä todennäköisesti edes osaisi "pariutua". Haluan vain tuoda esille asiaa yleisellä tasolla muita auttaakseni, sillä kirjoituksista päätelleen moni yksinelävä mies kuitenkin selvästi haluaisi pariutua. Tämä on minulle ollut ehkä hieman yllättävä tieto, koska itse varsin kompleksisena ihmisenä viihdyn hyvin yksin ja pidän mielelläni etäisyyttä naisiin.
Eihän sellainen pärjää hyvin elämässään, joka panostaa täysillä työuraansa, mutta itkee illat ja viikonloput yksin naisettomuuttaan ja lapsettomuuttaan ja lopulta viiskymppisenä tappaa itsensä viinalla.
Sinulla on todella hieno itseanalyyttinen ote elämään. Harvinaista "uhrilta", ainakin näillä palstoilla.
Olen lähes kaikesta samaa mieltä kanssasi.
Vanhemmille pitäisi melkeinpä säätää pakolliseksi joku kasvatustieteen kurssi, jotta edes jotenkin osaisivat puuttua syrjäytymisvaarassa olevien lapsiensa elämiin. Nyt moni vanhempi elää niin pää pöntössä, että ei edes tajua kasvattavansa lapsestaan onnetonta reppanaa. Pienikin apu kriittisimmissä elämänvaiheissa voisi kääntää koko elämän suunnan.
No korjataan nyt siis sen verran, että itse et siis pidä itseäsi reppanana, vaan olet oppinut elämään niillä korteilla mitkä olet saanut. Ilmeisesti kuitenkin ajattelet, että olisi ollut läheisiltäsi reilu ja fiksu teko tuupata vähän toiseen suuntaan aikoinaan?
Kyse olikin niistä sinkuista jotka eivät stressaa sen oman sinkkuutensa ja lapsettomuutensa takia. Ja älä väitä etteikö heitä muka olisi! Todellakin varsinkin tämän päivän yhteiskunnassa on paljon enemmän sinkkuja kun aikaisempien sukupolvien aikana ja pitkälti myös sen takia että monet heistä ovat panostaneet työuraansa perheen sijasta.
Ja monet heistä jätettyään perheet väliin ja huomattuaan työuran merkityksettömyyden elämän tärkeimpiin asioihin verrattuna, vetävät itsensä hengiltä viinalla viiskymppisinä. Tai makaavat masentuneina vanhainkodissa 70v eteenpäin. Silloin on myöhäistä itkeä, eikä paljon lohduta vaikka on ollut kuinka h-vetin pätevä työssään.
En sanoisi että se sinkkuus ja lapsettomuus olisivat oikeasti noin pahoja asioita että niiden takia ihan elämänhalu menisi. Kyllä maailmasta löytyy näitä ihmisiä vaikka kuinka paljon ja eikä läheskään kaikki tai edes suurin osa ole heistä mitään alkoholisoituneita ja/tai masentuneita. Tuollaisia ihmisiä löytyy varmasti myös ihan julkkisten joukosta.
Kyllä se hyvän työuran luominen ja hyvä taloudellinen tilanne aina ihmistä lohduttaa ja auttaa elämässä jaksamaan, varsinkin meitä työuraan panostavia ihmisiä. Kyllä siinä on neljäkymppisenä aika hyvä fiilis kun saa asua isossa omistusasunnossa, ajelee uudella autolla ja on varaa ostella kesämökkejä ja käydä lomalla ulkomailla samalla kun perheelliset joutuvat miettimään sitä onko ulkomaille varaa lähteä ja muutenkin se sinkkuna lähteminen on aina selvästi helpompaa kun perheellisillä. Niin ja tärkeänä pointtina vielä se että säästötilillä on rahaa siitäkin huolimatta kymmeniä tuhansia vaikka näitä asuntoja ym. kalliita juttuja on tullut elämässä ostettua.
Onhan ulkomaille varaa lähteä joka tiitiäisellä, samaten mökkeilemään pääsee kuka vaan, autotkin on työttömilläkin.
No, vaihda sinä vaan naiset siihen, että autossasi on 40 heppaa enemmän ja 2v uudempaa vuosimallia, mikäs siinä.. Arvovalintojahan nämä. Tosin kun et edes tiedä miltä tuntuu herätä rakastamansa (tai edes himoitsemansa) naisen vierestä aamulla, niin mahdoton tästä on kanssasi keskustella. Pysy autuaana siinä uskossasi, että raha korvaa rakkauden, naiset, seksin, himon, halut, haluttuna olemisen, kosketuksen, henkisen tuen, lasten kasvamisen seuraamisen jne..
Tosin kannattaisi ehkä muistaa, että pariskunnat ovat keskimäärin ikisinkkuja varakkkaampiakin.. Joten se tuostakin vaihtokaupasta..
Tuskin on sentään työttömillä 2010-luvun automalleja tai puhumattakaan mistään isoista omistusasunnoista ja muista mainitsemani jutuista.
Entäs jos jollain ei ole halua syystä tai toisesta hankkia lapsia? Eikö se ole ihan jokaisen oma valinta eikä aina vain pelkästään sitä, että on jäänyt tahtomattaan ikisinkuksi?
No ehkä pariskunnat voivat olla yksinäistä sinkkua rikkaampia, mutta tarkoitin nyt pelkästää sitä omaa varallisuutta ja sitä kaikkea mitä on pelkästään ITSE onnistunut tienaamaan ja ostelemaan sinkkuelämänsä aikana. No kuulostaa varmaan itsekkäältä kun viittasin nyt tuolla tavoin.
Ei se elämänlaatu kuule 10 vuottakaan uudemmalla autolla ajamisesta kummoisesti kohene. Eikä sitä isoa omistusasuntoa mihinkään tarvitse, kun yksin mahtuu tietokoneen, jääkaapin ja sänkynsä kanssa kyllä vaikka neljän neliön koppiin.
Joo, ei siinä mitään jos sinun pallisi eivät ole ikinä laskeutuneet. En siitä syytä sinua, mutta ihmettelen miten sinä voit antaa neuvoja nuorille tuolla elämänkokemuksella?
Mitä sillä on väliä mitä on kyennyt itse ostelemaan sinkkuelämänsä aikana?
Kyllä se vaan aina toiset tai monetkin ihmiset onnelliseksi tekee kun saa elää varakasta elämää, ajella hienolla autolla ja omistella kaikenlaista sellaista mitä ei ihan jokaiselta löydy. Mahtuu varmaan noin vähä määrä tavaroita hyvinkin pieneen asuntoon, mutta itse en todellakaan suostuisi muuttamaan tai haluaisi asua jossain ahtaassa 30neliön yksiössä, varsinkin kun sitä on tottunut elämään vuosikausia paljon leveämmin ja tilavammin.
Totta kai minä voin antaa neuvoja nuorille elämää ja tulevaisuutta varten kun olen itse jo heitä suhteellisen paljon vanhempi, kokeneempi ja sanoisin myös että elämässä hyvin menestynyt.
Kyllä sillä vaan ainakin minulle on todella paljon väliä että mitä kaikkea sitä pystyy sinkkuelämänsä aikana ostelemaan. Siitä tuskin haittaakaan on että on saanut ostettua jo nuorena vaikka nyt 60neliön kerrostalokämpän ja maksellut lainat pois jo ennen kun toiset ikätoverit alkavat vasta miettiä asuntolainojen hankkimista. Vielä jos siihen laskee mukaan kaikkia muita elämän aikana ostettuja juttuja.
Kuten sanottu: arvomaailmasta kiinni. Sinähän jo aiemmin myönsit, että raha on sinulle rakkain. Itse taas en vaihtaisi naiskokemuksiani mihinkään rahaan maailmassa. Minun mielestäni sinun arvomaailmasi on sairas, mutta yhtä hyvinhän sinä voit sanoa samaa minusta. Mielestäni yleinen näkemys tässä maailmassa kuitenkin on, että rahan ykköseksi asettava on sairas. (vaikka moni sen ehkä tekeekin, mutta ei ainakaan noin avoimesti myönnä asiaa)
Sinunkin tärkeimmät tavarasi ovat ne samat kuin kaikkein köyhimpien: sänky, sohva, tietokone, tv, jääkaappi, mikroaaltouuni, liesi. Noiden lisäksi olevia tavaroita käytät hyvin harvoin jos koskaan, mutta tietysti jos niiden omistaminen niin kovin hyvältä tuntuu, niin siitä vaan. Mieluummin tosin olisin siinä vuokrayksiössä kauniin naisen kanssa lusikoimassa kuin yksin kartanossa katsomassa 60" tv:tä. Mutta edelleen, arvomaailmamme saamme ihan itse asettaa.
Sinähän olet menestykseltäsi jäänyt elämässäsi aivan nollaksi (yleisten standardien mukaan). Ei tuo aloittajakaan kysynyt neuvoja siihen, että miten saisi rahaa, vaan miten saisi naisia.
Eivätkä sinun neuvosi naiselämän jättämisestä keski-ikään mitenkään edes liity vaurastumiseen. Nopeiten ja todennäköisimmin vaurastuvat ne, joilla on nainen kyljessä tukemassa.
Yleensä sitä usein niin sanotaan että "kaikella on hintansa". Joten tuntuu vaikealta uskoa miksi joku ei voisi vaihtaa naiskokemuksia tai edes osaa niistä esim. 100miljoonan euron rahasummaan tai vaikka pienempäänkin, kun ajattelee mitä kaikkea tuollaisella valtavalla rahasummalla saisi ostettua ja hankittua elämäänsä ja miten hyvin sitä voisi vielä sijoittaa lisätienestejä varten.
Eipä vaan ole kaikilla työttömillä tai edes työssä käyvillä ihmisillä läheskään kaikkea sitä mitä minulla on ja mitä tulee vielä olemaan. Kuka tahansa voi ostaa kännykän, tietokoneen, telkkarin ym. kodinlaitteita, mutta kuten sanoinkin sen että kuka tahansa ei ostele varsinkaan nuorempana isoja kerrostalokaksioita, kesämökkejä, uusia autoja ja monia muita hienoja huvituksia.
Millä tavalla minä olen muka jäänyt nollaksi joidenkin stantardien mukaan?
Harvat nuoret miehet sitä kyselevät että miten saisi naisia joten ihmetyttää kun täytyy tuollaiseen asiaan täältä neuvoja kysellä.
Ei ole parisuhdetaustalla mitään merkitystä rikastumisessa jos nyt tarkoitetaan nimenomaan omia tuloja ja omaa omaisuutta, eikä mitään yhteistä omaisuutta puolison kanssa. Sinkkuna sitä voi jopa rikastua enemmän ja nopeammin kun pystyy tekemään pidempiä työpäiviä ja työviikkoja, kun ei ole puolisoa ja lapsia kotona odottamassa. Sitten kun laskee kaiken sen miten paljon säästää sinkkuna asuessa kun ei ole ketään muita elätettävänä. Tukea elämään voi hakea ja saada vaikka kavereilta ja vanhemmilta.
Noinhan sitä sanotaan sinun uskonlahkosi piirissä.
Osan naiskokemuksista voisin toki vaihtaa. Lähinnä nekin tosin sen takia, että tuolla rahasummalla saisi naisia.
Niin, se ylimääräinen rikkaiden kama, mitä sinulla on, ei mitenkään lisää elämäniloasi. Ylimääräisissä asunnoissasi elää joku muu. Miten se tekee sinun nettinäpyttelystäsi sen nautinnollisempaa kuin työttömänkään näpyttely on?
Sinä olet nolla rakkauden, perheen, lämmön, sosiaalisten standardien mukaan.
Lähes kaikki nuoret miehet kyselevät miten saisi naisia.
Nimenomaan tilastot kertovat, että parisuhdetausta auttaa rikastumisessa.
Mitähän uskonlahkoa mahdat nyt tarkoittaa?
Myönnät sitten itsekin että rahalla saa naisia. Eli varmaan siitä varallisuudesta ja rikkauksista tuskin on haittaa parisuhdemarkkinoilla(kaan), vielä kun laskee kaikki muut edut mitä siitä varallisuudesta on.
Kyllä se nettikirjoittelu varakkaana on vaan paljon nautinnollisempaa kun työttömänä tai huonopalkkaisena pätkätyöläisenä. Työttömänä sitä saattaa joutua ja varmaan joutuukin usein miettimään kuun lopussa että mistä sitä nipistäisi että saisi maksettua nettimaksun, puhelinlaskun ym. laskut. Ja mistä sinä sen tiedät miten paljon se varallisuus ja "ylimääräinen" tavaramäärä lisää minun onnellisuuttani?
Hyvätuloisena ja varakkaana sitä voi hyvin jäädä vaikka pois työelämästä ennen eläkeikää ja keskittyä sitten siihen parisuhteeseen ja rakkauteen vaikka ei enää olisikaan perhettä perustamassa.
Ja mitkähän tilastot kertovat että parisuhdetausta auttaisi rikastumisessa?
Mammonanpalvojia.
Kyllä sossukin maksaa netin ym. välttämättömyydet. Ei joudu työtön niitä murehtimaan.
Onko sinulla kultainen näppis vai mistä se nautinto tulee näpytellessäsi nettiin?
Voihan se omahyväisellä tavalla lisätä nautintoasi, mutta perus elämäsi on ihan sitä samaa. Siinä istut koneella ihan samalla tavalla kuin Jakomäen työtönkin yksiössään. Ei siellä yksiössäkään kylmä ole. Eikä nälkä. Jääkaapille lyhyempi matka kuin sinulla.
Sitten kun jäät pois työelämästä, pääset samanlaiseen elämään kuin mitä se Jakomäen työtön on viettänyt jo vuosikymmeniä. Tosin sillä työttömällä saattaa olla vanhuuden turvaksi ja seuraksi lapsia.
Kaikki tilastot.
Tuskin missään on sanottu tai todettu että se hyvätuloisuuden ja varallisuuden arvostaminen olisi huono asia, vai onko?
Totta kai Suomessa sosiaalihuolto pitää huolen kaikista. Mutta se on sitten ihan eri asia että onko sellainen elämä tavoittelemisen arvoista. Helppoa se on mennä aina siitä mistä se aita on matalin:) Tuolla sinun periaatteellasi voisi hyvin jättää koulut käymättä, työpaikat hakematta ja työt tekemättä elämässä, kun kyllä se sosiaalihuolto kuitenkin hommaisi sen kaupungin vuokrayksiön, maksaisi elämisen ja itse ei tarvisi tehdä mitään.
Oletko pohtinut koskaan sellaista vaihtoehtoa että mitä jos joillekkin ihmisille on vaikka tullut pelkkiä pettymyksiä parisuhteissa ja naisten/miesten suhteen? Harvalla tuskin on tullut mitään pettymyksiä rahan ja varallisuuden suhteen, jos sitä vain itsellään on. En ole kyllä ikinä kuullut siitä että kukaan olisi joutunut pettymään siihen että rahaa ja varallisuutta olisi itsellään liian paljon.
Eikös sitä niin sanota että "parempi myöhään kun ei milloinkaan"? Erona siihen Jakomäen työttömään on vain se että minä olen ehtinyt tienata vuosikymmenien aikana rahaa ja varallisuutta, mutta hän taas ei ole.
Tilastot tuskin koskaan kertovat koko totuutta ja aina löytyy yksittäistapauksia.
Kyllä se yleinen näkemys tässä yhteiskunnassamme on, että rahan palvominen on huono asia. Vaikkakin sitä moni silti tekee, mutta ei juuri kukaan noin avoimen ylpeänä kuin sinä. Sinultahan tämäkin olennainen asia yhteiskuntamme normistosta tietysti mennyt ohi, kun olet siellä omassa tynnyrissäsi rahaa keräillyt ja jättänyt ihmissuhteet väliin.
Etkö nyt ymmärtänyt, että se sossupummi saa myös tietokoneen, lämpöä ja ruokaa. Eli mitä sinä teet rahoillasi sellaista mitä sossupummi ei? Huoriakaan et kehtaa ostaa kun moraalisi estää. Siinä sinä istut yksin tietokoneellasi aivan samalla tavalla kuin sossupummi.
Kyllä ihminen voi yhtälailla epäonnistua rahan kuin rakkaudenkin tavoittelussa ja katkeroitua siitä.
Ei kukaan siihen pety, että on paljon rakkautta tai paljon naisia (jos haluaa heitä paljon). Notkahduksiin rakkauselämässä voi pettyä ja masentua, mutta niinpä käy monelle rahanpalvojallekin, kun vaikka firma tekee alta konkurssin.
Aika hauska kyllä, että aivan avoimesti yrität perustella, että rahanpalvonta on parempi elämänarvo kuin rakkauden ja naisten metsästäminen.
On se kumma, että rahan kohdalla oli siis olennaista aloittaa nuorena ja menetetyillä vuosikymmenillä on väliä, mutta naisasioissa onkin ollut varaa menettää vaikka koko elämä.
Tietysti löytyy yksittäistapauksia. Voihan sinustakin vielä tulla yksittäistapaus ja jostain naisen löydät. Mutta epätodennäköistä se jo on. Vaikka eihän se sinua haittaa, kun sinulla on rahasi.
Miksi sitä ei tekisi avoimen ylpeästi sellaista asiaa jossa pärjää ja jossa on pärjännyt?
Ymmärsin kyllä tuon pointtisi sossupummeista. Mutta kuten sanoinkin jo sen että helppohan se olisi kenen tahansa jäädä työttömäksi ja sossupummiksi, mutta että onko se sitten sellainen elämä kiinnostavaa ja tavoittelun arvoista.
Rahan metsästäminen ja se varallisuuden kartuttaminen kun ovat vaan paljon helpompia juttuja kun se naisten löytäminen, jos vain on itsellään hyväpalkkainen duuni ja halua panostaa siihen koko ajan ja vielä jos on luonteeltaan sellainen ettei ole mikään baarielämässä viihtyvä naisteniskijätyyppi, niin kyllä siinä vaan voi tulla sellainen tunne että on paljon kannattavampaa panostaa siihen työelämään kun naisten etsimiseen. Erityisesti kun tietää itsekin sen että toisessa on hyvät mahdollisuudet pärjätä ja toisessa taas ei ole.
Totta kai se rahan ja varallisuuden kartuttaminen on parasta aloittaa jo nuorena, sillä ne menetetyt vuodet näkyvät kyllä siellä pankkitilillä. Naisia kun pystyy kyllä löytämään sitten joskus vanhempanakin ja se taas ei näy tuloissa ja varallisuudessa jos naisia ei ole aktiivisesti etsinyt.
Niin minä kun en taas usko ollenkaan tuohon että miehet tulisivat jäämään ikisinkuiksi sen takia jos he eivät hanki sitä naiskokemusta jo nuoruusiällä. Sitä kun voi seurustella myös sitten vanhemmalla iällä, niin mitäs sitä turhia nuoruusiällä kiirehtimään asian kanssa. Sitten kun sitä rahaa ja varallisuuttakin on yhä enemmän niin kyllähän naiset kiinnostuvat miehestä usein jo pelkästään hänen varallisuutensa takia.
Eli jos ei ole pärjännyt naisten kanssa, niin lopettaa niistä haaveilun. Selvä. Kukin tavallaan.
Niin, mikä se tavoiteltava siinä rahassa on? Sekö, että pääset istumaan tietokoneelle lämpimässä maha pullollaan?
Ei se työelämään panostaminen ja naiset ole mikään joko-tai valinta edelleenkään. Suurin osa työelämässä hyvin pärjäävistä ja työelämäänsä panostavista on hankkinut naisensa hyvissä ajoin tai sitten harrastavat vaikka irtosuhteita. Monet kumpiakin samanaikaisesti.
Naisten puute näkyy mielenterveystilanteessa. Ja joku toinen on satsannut vapaa-aikaan, baareihin, naisiin. Sinä sijoitusasuntoon. Kummalle on jäänyt enemmän käteen? Miten nautit sijoitusasunnostasi? Oletko saanut orgasmeja sen kanssa? Onko jännittänyt? Perhosia vatsassa? Onko se lohduttanut sinua? Antanut läheisyyttä? Sanonut hyvää yötä rakas ja pussannut poskelle aamuherätyksen? Keittänyt aamukahvit ja tehnyt paahtoleivät valmiiksi kun nouset sängystä?
Yhtälailla moni on myöhemmälläkin iällä rikastunut, päätynyt vaikka miljonääreiksi. Ihan sama kuvio siihen pätee kuin tuohon väitteeseesi siitä, että "ehtiihän naiset myöhemminkin". No ehtii jos ehtii ja pystyy. Sama koskee rahaa. Mutta naiset ovat paljon arvokkaampia heteromiehelle kuin raha.
Miksi sinusta ei sitten ole kiinnostuttu? Vai ovatko vuosikymmenet ilman naista surkastuttaneet pallinjämäsikin, eikä sinua siksi enää ole naiset kiinnostaneetkaan?
En sanonut että välttämättä lopettaa naisista haaveilun, mutta jos laittaa asian joksikin aikaa tauolle. Tosin ymmärrän kyllä jos jotkut päättävät lopettaa sen naisen etsimisen kokonaan jos siinä on kohdannut aina vain pelkkiä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä vastoinkäymisten jälkeen.
Aika tyhmä kysymys kysyä että mitä tavoiteltavaa siinä rahassa oikein muka on? Luulisi että tuollainen asia nyt olisi kaikille ihan itsestään selvä juttu. Vielä kun tietää sen ettei siitä rahan tavoittelusta ikinä ole mitään haittaa kenellekkään. Oletko ajatellut koskaan sitä että naiset saattavat kiinnostua miehistä myös heidän varallisuutensa takia?
Varmasti ne ihmiset löytävät naisia helpommin jotka ehtivät ja viitsivät panostaa myös parisuhteisiin työelämän ohella. Mutta sellaiselle ihmiselle siihen panostaminen on aivan turhaa joka ei ole ikinä tuossa asiassa pärjännyt ja vielä jos on aina vaan kohdannut siinä pelkkiä epäonnistumisia toistensa jälkeen.
Jos se naisen puute kerran näkyy ja ilmenee mielenterveysongelmina niin silloin näiden miesten olisi syytä mennä psykiatrin juttusille. Ei sitä kannattaisi menettää mielenterveyttään jonkun asian takia koska siinä alkaa koko elämä kärsiä.
Ei tietenkään ne omistusasunnot ja muut varallisuudet tuo samoja asioita kun mitä vakituinen parisuhde, mutta kyllä niistä rikkauksista on kuitenkin aina paljon kaikenlaista iloa. Toisille ne kalliit rahalliset rikkaudet ovat vaan mahdollisia saavuttaa ja parisuhteet taas eivät ole.
Missä vaiheessa kerroin niin ettei minusta olla kiinnostuttu? Voisitko etsiä jostain sellaisen kohdan minun kirjoituksistani? Kerroin kyllä tuossa epäonnistumisista ja vastoinkäymisistä, mutta en kertonut mitään sellaista etteikö minusta oltaisi kiinnostuttu.
Mies32 ja muut puhuu ihan asiaa kyllä. Mulla ei itselläni ole myöskään minkäänlaista ongelmaa elää näin. Tää on vähän tämmöstä marttyyrimeinikiä. Itse elän täysin matalalla profiililla kaiken suhteen, enkä kailota ääneen ja hae huomiota. En halua olla huomion keskipisteenä. Muutamankin laivan tiedän menneen ihan sen takia, että jotkut puhuvat keksittyä paskaa, ettei vaan mikään onnistuisi. Mitäs noista, ei paljoa paina ihan oikeastikaan.
En voi itse tietää, miten muut ihmiset näkevät minut, ei kyllä kiinnostakaan. Varmasti oletan paljon pahempaa kuin oikeasti on. Voi olla vaan, että jos antaisi itsestään enemmän, saisi jotain aikaiseksi.
Kyllä voi olla, että myöhemmin vituttaa, kun ei ole edes yrittänyt. Kun ei edes kiinnosta ihan oikeasti se, mitä saavutettavissa olisi. Tyynen neutraali suhtautuminen tilanteeseen, en ole oikeasti kateellinen kenellekään. En ole saanut positiivisia kokemuksia sosiaalisesti, juuri alkuunkaan. Jos saisi jonkun kipinän, että "kyl kaveriporukka rientoineen naisineen olis ihan rento osa elämää". Yksi suht hyvä kaveri oli, jonka kanssa saman lajin harrastaminen hypetyksineen oli mitä mahtavinta. Se hiipui nelisen vuotta sitten. Nykyään taktisesti vältän duuniporukan kaikille avoimet ravintola/huvitteluillat. Ei mua siellä oikeasti kukaan kaipaa. Ei ole ongelma, perusmeininkiä, ei vain kiinnosta yrittää. Ihmiset on yllättävän kusisia ja julmia pitkälti ihan normaaleille kavereilleenkin, ni en näe kannattavaksi lähteä luistelemaan sen pidemmälle.
Joskus olin vielä, että "onneksi on edes muutama tuttu, joita saattaa nähdä siellä ja siellä harrastuspaikassa siihen ja siihen aikaan". Nykyään olen sinut sen kanssa, että olen täysin itsenäisesti. En kyllä halua luopua päiväunistani ja duunia on pakko painaa keskivertoa enemmän opiskelut jatkuu pikimmiten... Ei kyllä pystyisi repeämään edes tunniksi pois lyhyenä vapaa-aikana.
Ehkä sitten 70 v. mietin, et olis antanu palaa vaan niin perkuleesti joka rintamalla, et ois saanu jotain irti. Kaikki toi on vaan niin katkeroittavaa paskaa loppupeleissä, kun huomaa, että muijat sit pettäis omien "kaverieni" kanssa yms. Eli samaa paskaa kun oisin olettanukkin, tuskin olis kannattanu nousta katsomaan.
Motivaation/kiinnostuksen täysi puute on aika hälyttävä juttu. Ei kiinnosta muuttaa tilannetta. NIINKUIN joku kuitenkin sanoi, lähipiirin vaikutus muuttaisi koko suunnan. Oma puoliveli on täysin eri sorttia kuin minä. 40 v. lasissa kohta, mutta max 30 v. olemukseltaan ja elämältään. Vähiten sitä kiinnostais olla mun kans missään tekemisissä, vaikka toisiamme jeesattiinkin tosi paljon tossa hetken aikaa. Tosin nyt ei olla lähes missään tekemisissä, kaikki ollu pelkkää duunijuttua. Nyt itsellä kansalaisvelvollisuus kesken, eli eri tilanne. Se ku repis mut ystäväporukkansa kanssa johonki baarikierrokselle ja antais vähän pohjaa, niin kaikki vois muuttua. Hyvähän olis jos itteä motivois, muttei näin todellakaan ole. Aito kiinnostus tulisi ja marttyyriys häviäisi kyllä varmasti, kun saisi vähän johdatusta aiheeseen..
Ps. Kirjotin tätä reilu tunnin :D
Huolellisesti laadittu teksti :) Itse kirjoitan aina vaan mitä sylki suuhun (näytölle) tuo.
Ymmärrän tuon motivaation katoamisen. En tiedä onko kyse elämänarvojen muutoksesta vuosien varrella vai itsesuojamekanismista, jonka takia alkaa näkemään ne saavuttamattomat asiat arvottomina. Näin niiden saavuttamattomuutta ei tarvitse murehtiakaan. Joillain elämän osa-alueilla olen itsessänikin huomannut samanlaista.
Muuten ei ole kummempaa sanottavaa, varmaan kaikki perusneuvot olet kuullut jo moneen kertaan: mene harrastuksiin, ammattiauttajalle, yritä ja tsemppaa jne..
No sen nyt ainakin voin sanoa, että eivät ihmiset oikeasti ihan pelkkiä paskoja ole toisilleen. Täydellisiä kavereita tai täydellisiä naisia on harvassa jos missään, mutta jos ei liikoja odotakaan, niin ei petykään niin pahasti. Voi sitä vähemmän täydellisten kavereiden ja naisten kanssakin ihan viihtyä. Kuitenkin joku tarve sosiaalisuuteen sinullakin on, ethän muuten tälläkään palstalla olisi.
Luin tarinasi ja ihmettelen vaan sitä että miksi valitat ja harmittelet tuota omaa sinkkuuttasi noin paljon, mutta et kuitenkaan itse ole tehnyt tai et ole tekemässä asialle yhtään mitään. Lisäksi olet välittänyt ja välität varmasti yhä aivan liikaa muiden ihmisten puheista ja siitä mitä he sinusta puhuvat ja ajattelevat. Jos kuulet jonkun kertovan tai luulet jonkun ajattelevan niin ettei sulla ole mahdollisuuksia löytää naisia ja että yrität aivan turhaan, niin uskot vaan heitä koko ajan ja suostut tyytymään kohtaloosi.
Sinun pitäisi vaan alkaa rohkeasti käymään noissa työpaikan bileissä ja sitten voisit siinä samalla tutustua naisiin baarireissuilla ja viettää hauskaa iltaa työkavereidesi kanssa. Muutenkin suhtaudut nyt aivan liian ennakkoluuloisesti kaikkia ihmisiä kohtaan. Luulet koko ajan sitä että kaikki kaverit ja muut ihmiset olisivat viemässä sun naistasi jos sellaisen löytäisit.
Varmaan sinun olisi hyvä käydä aluksi ihan ammattiauttajan puheilla niin saisit siellä selvitettyä ammattilaisen kanssa ongelmiasi. Oppisit ainakin psykiatrireissun jälkeen luottamaan enempi toisiin ihmisiin etkä olisi noin turhan vainoharhainen kaikkien ihmisten suhteen.
Onhan se nyt kuitenkin selvää, että jos ns ikisinkku ei kuitenkaan ole mikään äitinsä kanssa asuva peräkammarinpoika vaan on muuttanut omilleen asumaan parinkympin hujakoilla niin siinä vaiheessa kun on asunut yksin jo 20v niin sitä on siihen elämäänsä niin urautunut, etä ei osaa edes muunlaista elämää kuvitellakaan. Ei ainkaan ikinä oppisi enää asumaan kenenkään toisen ihmisen kanssa.
Häh, yökerho nimenomaan on se paikka missä vitut pannaan jakoon. Se "kavereiden kanssa hauskaa pitämässä" on pelkkää naisten tekopyhyyttä, ne ovat vetäneet täyden panounivormun päälle ja pakkelit turpavärkkeihinsä ja sheivailleet alapään värkkinsä ja rahdanneet sen sinne tarjolle. Mutta ei tietenkään kenelle tahansa.
Kuulostaa huolestuttavasti siltä että olet enemmänkin ATM- kuin yökerhopillusankariainesta, joten yökerhossa tuhlaat aikaasi, sieltä ei lohkea muille kuin kavereillaan briljeeraaville ähkijämiehille. Jos olet yksin yökerhossa, niin silloin et "ole pitämässä hauskaa kavereiden kanssa" ja silloin sinulle ei homman sääntöjen mukaan saa antaa (paitsi aivan poikkeustapauksessa, eli olet ulkomaalainen tai selkeästi tatuoinneista ja pahapoikavaatteista tunnistettava mestariähkijä). Tavallinen mies yksin yökerhossa on "olmi", "friikki" ja "hyypiö", eikä tietenkään ansaitse kusipääprinsessan kalleinta aarretta: hänen limaista herkkureikäänsä.
Ikävää ATM:n kannalta on se, että missään muualla kuin yökerhossa naiset eivät aseta vittujaan nussintaanpyrkivien toimenpiteiden ulottuville. Kadulla, kirjastossa tai kaupassa on turha mennä ehdottelemaan, sen olen kokeellisesti todennut. Julkisissa liikennevälineissä saatat päästä kähmimään, mutta siihen sekin yleensä jää jos olet suomalainen. Niin, mainittakoon siis että mitkään säännöt eivät tietenkään koske ulkomaalaisia miehiä, eksoottiselle etnopanijalle saa ja on suorastaan velvollisuus suomihoron tyrkyttää pilluaan ihan missä tahansa. Näille irtoaa aina pelkillä maapisteillä.
Kertomuksesi perusteella olet selkeä ATM, joten valitettavasti realistiset mahdollisuutesi ovat porno, käsi ja maksulliset naiset. Ja mistään yh:n äpäräreijästä tai muun vanhan seksuaalisen käyttöarvonsa menettäneen kurpan lerppaviturasta et sitten alennu nuolemaan sen multietnisen astujakomppanian jämiä. Arvokkuus pitää säilyttää, ansaitset teinineitsyen ja vähempään et tyydy.
On siinä varmaan ATM-luuseri saanut jatkuvasti naisilta pakkeja kun täytyy noin kovasti omaa vihaa ja kiukkuaan naisiin ja ulkomaalaisiin purkaa:) On varmasti persut sun ääniä saanut kaikissa mahdollisissa vaaleissa:)
Aloittajalle haluan sanoa sen että ei kannata välittää mitään näistä tämän palstan ATM-jutuista. Alat vaan käymään joskus baareissa ja koitat siellä tutustua naisiin ja mielellään vaikka hieman itseäsi vanhempiin naisiin, niin ovat kypsempiä ja fiksumpia kun jotkut 18-19-vuotiaat. Kannattaa käydä baareissa sekä yksin että myös kavereiden kanssa, niin huomaat sitten eron ja sen kummin päin naisia on helpompi lähestyä.
Älä vaan kuuntele yhtään näitä tämän palstan ATM-luusereita jotka yrittävät jauhaa sitä kuinka sun pitäisi kelpuuttaa itsellesi vain jotain teinineitsytnaisia. Muuten homma menee liian vaikeaksi ja suorastaan mahdottomaksi, sillä alat kuitenkin olla jo parikymppinen nuori mies, etkä mikään yläasteikäinen koulupoika. Joten aikuisia naisia sun kannattaa ja täytyykin etsiä, eikä mitään teinityttöjä.
Baaritiskin selväpäisemmältä puolelta menoa 9 vuotta katselleena pakko todeta jotain tähän kommenteissa esiintyneeseen väitteeseen, etteikö baareissa muka kävisi öisin runsaasti yksinäänkin liikkuvia. Ehkäpä porukoissa juhlivat eivät sitten niin kiinnitä huomiota itsekseen kuljeskeleviin? No, toki niihin seiniä myöten hiipiviin, alistuneen näköisiin pälyilijöihin tai muuten oudon oloisiin hiippareihin kiinnittyy huomio negatiivisessä mielessä helpommin, kuin joukkoon sulautuvaan, omissa nahoissaan viihtyvään itsevarmaan yksinäiseen katsastajaan.
Olen tehnyt hommia monissa yökerhoissa ja todennut, että yksinään baariin saapuneita on paljon. Erityisesti miehiä, kaikenikäisiä joten kyllä, niitä nuoria myös. Ei ole enää (jos on koskaan ollutkaan) mikään "häpeä" lähteä yksin baariin. Ja miehethän joka tapauksessa usein irtaantuvat porukastaan metsästääkseen yksin - ei se baariin itsekseen saapunut pistä silmään siitä joukosta.
Yleensä yksinliikkuvat ovat myös limu- tai pari kaljaa-linjalla, joten vierestä seurattuna heidän toisen sukupuolen kanssa käymänsä keskustelut ovat hiukan korkealentoisempia, kuin kaveriporukan tahdissa hörppivien sankareiden, ja johtavat helpommin puhelinnumeroiden vaihtoon. Toki kontaktia ottaessa kohteen valinta on ensiarvoisen tärkeää: jos itse olet lähes selvä, kannattaa lähestyä vähemmän humalaisia. Paitsi tietysti jos on pelkkää seksiä vailla, jolloin keskustelun sujumisella ei liene juuri väliä.
Itsestäänselvyys: tuhannen päissään omiin jalkoihinsa kompastelevaa nyt ei kannata yrittää edes seksimielessä, todennäköisyys että hän oksentaa päällesi tai sammuu jo taksiin on korkeampi kuin unohtumaton yö villin ja estottoman seksin merkeissä...
Selvää on myös että anteeksipyytelevän oloinen, pakkeja jo ennalta pelkäävä, itsekseen liikkumista häpeilevä tai ujo tuoppiaan nurkassa hautova yksinään baareileva ei saavuta tuloksia toisen sukupuolen iskemisen suhteen ihan yhtä menestyksekkäästi, kuin se hyvin viihtyvän, reippaan, itsevarman oloinen väkijoukossa sulavasti sukkuloiva yksikkö.
Jotenkin luettuani tätä ketjua alaspäin niin tuntuu että minun on vaikeampi yhtyä joihinkin mies 32:n esittämiin mielipiteisiin kuin periaatteen miehen on yhtyä yli viiskymppiseen rupsahtaneeseen pornotähteen.
No haloo. Eikös 19-vuotiaalla pitäisi olla koko elämä edessä? Ihme teiniangstia koko kirjoituksesi. Ensinnäkin: kannattaisko yrittää hankkia kavereita, joiden kanssa voisit pyöriä paikoissa, joissa naisia ylipäätään liikkuu? Mikä sua kiinnostaa? Alota joku uusi urheilulaji tai rupea seuraamaan lätkää tai jalkapalloa ja liity jonkin joukkueen faniporukkaan. Oletko missään töissä tai koulussa? Molempien kautta voi löytyä joitain harrastusporukoita, joissa voi tutustua uusiin ihmisiin. Uusia tuttavuuksia voi löytyä myös vapaaehtoistyön parista, esim. jostain SPR:stä. Hyvä tapa sekin.
Entä mikä vika netissä on? Taidat olla aika reppana, jos et mitään uutta uskalla kokeilla. Tunnen lukuisia miehiä ja naisia, jotka ovat etsineet kumppania netistä. Itse olen hakenut netistä matkaseuraa, seurustelukumppania ja uusia kavereita enkä todellakaan pidä itseäni mitenkään kummallisena. Netti on ihan normitapa laajentaa sosiaalisia ympyröitään, tiedoksi vain. Aika paljosta jäät paitsi, jos sulla on nettiä kohtaan noin kielteinen asenne.
Asutko pk-seudulla? Täällähän voi mennä mukaan myös Eurosinkkujen toimintaan, tosin en tiedä, onko siellä noin nuoria. Summa summarum: Rajat ovat vain omassa päässäsi. Tutustumispaikkoja ja -tapoja on pilvin pimein, on vain itsestä kiinni, mitä uskaltaa kokeilla. Ja tuosta älyttömästä itsensä häpeämisestä pitäisi päästä eroon. Olet 19 etkä ole päässyt panemaan. So what? Oma eka kertani oli 18-vuotiaana enkä edes ollut kaveripiirini viimeinen. Jos olet 35 ja kokematon edelleen, silloin voi jo alkaa huolestua. Tällaisiakin ihmisiä tunnen. Koeta nyt relata ja hankkia positiivisempi asenne itseesi ja elämään ylipäätään. Etsi ihmissuhdetta äläkä jotain tyhmiä kännisäätöjä ventovieraiden kanssa. Yritä tutustua naisiin ihmisinä. Siitä se lähtee.
Onhan se helppoa kommentoida setämäiseen tyyliin että oot vasta niin nuori jne. liirum laarumia. Tässä on jo useampi vuosi sitten ikätoverit päässeet todistamaan miehisyytensä pääsemällä harrastamaan seksiä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Mikäli tilanne säilyy samanlaisena kuin tähänkin asti siitäkin huolimatta että käyn lähes viikottain yökerhossa yksinäni, tulee se päivä jolloin olen 35 ja neitsyt ennenkuin huomaakaan.
Valmistuin keväällä kauppiksesta enkä sittemmin ole ollut töissä tai koulussa. Ei siellä koulussa oleminen paljon hyödyttänyt kun ei ollut kavereita eikä kukaan tyttökään ilmaissut kiinnostustaan. Jos ei ole mielessä mitään kiinnostavia harrastuksia, on sellaisten aloittaminen pelkästään naisen hakumielessä älytöntä. Harrastuksiin mennään muutenkin yleensä toiminnan takia ja kehittämään itseä eikä harrastamaan sosiaalista huoraamista ensisijaisesti.
Kyllä sillä seksikokemuksen määrällä on ihan helvetisti väliä miehen itsetunnon ja identiteetin kannalta. Olen surullinen siitä etten päässyt nauttimaan nuoruudestani samalla mitalla kuin useimmat muut ikäiseni. Enkä päässyt suorittamaan ajallaan niitä meriittejä mitkä olennaisena osana kuuluvat tuohon ikään, tärkeimpänä juuri tuo poikuuden menettäminen. Pelkään että ulkonäköni on naisten silmissä vastenmielinen. Näiden seikkojen vuoksi elämääni leimaa jatkuva tyhjyydentunne - kaikki muu on yhdentekevää enkä kykene luomaan itselleni uusia tavoitteita koska tämä yksi ongelma vaivaa liikaa mieltäni.
Elämälläni ei ole tarkoitusta mutten aio yrittää itsemurhaakaan. Oletan kai että jostain löytyisi vielä rahtunen toivoakin...
Miksi et muuten ole liikkunut samoissa porukoissa kun nämä kaverisi jotka ovat päässeet harrastamaan seksiä?
Mutta älä nyt turhia murehdi kun olet vielä noin nuorikin ja etkö voisi yhtään ajatella sillä tavoin, että ehdit vaikka seurustella ja harrastaa seksiä sitten joskus vanhempana? Ei se estä sinua elämästä, seurustelemasta ja harrastamasta seksiä joskus hieman myöhemmin vaikka et olisikaan heti nuorena näitä asioita kokenut.
Voisit vaikka nuoruusaikoina keskittyä opiskeluihin ja työelämään panostamiseen. Siinä sitä on aina hyötyä ja järkeä paljon enemmän kun jossain turhissa irtosuhteissa jotka eivät edes kestä minkään aikaa, eikä niitä voi miksikään seurusteluksi edes sanoa.
Niin ensimmäisenä voisit kokeilla vaikka sitä omilleen muuttamista ja kotoa irtautumista. Tietenkin sinun kannattaisi ensin etsiä jonkinlainen työpaikka että tulisit hyvin toimeen omillasi.
Niin no kuten mainitsinkin niin kavereita ei ole vaan puhuin ikäisistäni ihmisistä ylipäätään. On minulla silmät päässäni - näin jo yläasteen käytävillä useimpien samalla luokka-asteella olevien imuttelevan tyttökavereittensa kanssa. Tuskin se pillun saaminen heillä ainakaan mahdollisuuksien puutteesta on ollut kiinni.
Opiskelu, työelämä ja omille muutto ei oikein motivoi - syystä mikä on tämän ketjunkin käsittelyn aiheena. En kuitenkaan tuntisi itseäni millään mittapuulla aikuiseksi kun kuitenkin minulla on kokematta eräs niin tärkeä jokaisen murrosikäisen kehitysprosessiin kuuluva elämys.
Irtosuhteilla koko asia lakkaisi vaivaamasta ja itsetunto paranisi kertaheitolla toisin kuin odottamalla loppuikäni sitä "oikeaa".
Finnit ovat myös osana murrosikäisen kehitysprosessia.
Outoa kuvitella että elämänlaatu kohenee, jos onnistuu käyttämään jotain ihmistä hyväksi, mistään muustahan tässä ei ole kyse, naiset ovat sinulle pelkkä pillu.
Jos mikään ei motivoi ja ajatus junnaa yhden asian ympärillä on kyse pakkomielteestä, niihin voi vaikuttaa vain hoitamalla sitä yläpäätä.
Ensisijaisesti sinun kannattaisi yrittää etsiä ensin jostain kavereita itsellesi, niin sen myötä se elämä alkaisi helpottua. Kai sinua edes jokin harrastus kiinnostaa? Meinasin että jos alkaisit etsiä kavereita harrastusten parista tai sitten jostain muualta, kuten vaikka työpaikoilta, kouluista, netistä tai jostakin.
En kyllä suosittele missään nimessä sitä että jämähdät vanhempien nurkkiin asumaan ja vielä jos olet työttömänä ja ilman opiskelupaikkaakin niin ei siitä mitään tule. Vai meinaatko muka että tuntisit itsesi enemmän aikuiseksi asumalla vanhempien hoivissa?
Työelämään siirtymällä ja siihen täysillä panostamalla saisit jotain mielekästä sisältöä elämääsi ja mikä parasta niin siinä saisit tienattua rahaakin tulevaisuutta varten. Kannattaa aina ajatella asioita myös tulevaisuutta ajatellen eikä vain pelkästään tätä ja ensi vuotta.
Kyllä se on vaan parempi kun pysyt kokonaan erossa noista turhista irtosuhteista ja panostat sitten joskus aikanaan ihan oikeaan ja kestävään parisuhteeseen. Vaikka et löytäisi tyttöystävää vielä parikymppisenä niin kyllä sinä ehdit löytää sen hieman myöhemmälläkin iällä. Niitä irtosuhteita kun ei kannata harrastaa ollenkaan kun ovat suurta syntiä ja aiheuttavat vaan pelkkää mielipahaa monille ihmisille.
Eikä se oma itsetunto saisi olla kiinni siitä jos ei ole irtosuhteita päässyt harrastamaan, eli kyllä sitä omaa itsetuntoa pitäisi pystyä nostamaan joillain ihan muilla konsteilla. Suosittelisin sinulle kyllä psykologin ammattiapua, koska siellä saisit keskustella niistä omista ongelmistasi ja varmasti saisit sen jälkeen itsetuntoasi paremmaksi.
Voin vain kuvitella kuinka epäuskoisen tuskastuneena aloittaja tuotakin "hyvää" neuvoa lukee..
Joo, no voin kuvitella, miksi naiset eivät kiinnostu susta. Olet tylsä ja epäsosiaalinen kotona möllöttäjä. Et tajunnut ollenkaan pointtiani. Jos sulla olisi edes jotain sosiaalista elämää, niitä naisia voisi ikään kuin itsestään löytyä sitä kautta. Sua ei siis kiinnosta mikään - eivät muut ihmiset eikä itsesi kehittäminen. Ei tuollainen asenne auta saamaan naisia. Sitä paitsi, eihän sua tunnu naisissa kiinnostavan muu kuin pillu - näin suoraan sanottuna. Eikö sulla ole ollenkaan tunteita? Pidät naisia vaan jonain esineinä, joiden ainoa tarkoitus on tuoda sulle tyydytystä. Eikö millään henkisellä ole mitään merkitystä? Ihastumisella, rakastumisella, sillä, että oppii ylipäätään tuntemaan jonkun? Ihan niin kuin sulla ei olis tunteita ollenkaan, kuulostat jotennkin todella kylmältä ja epäkypsältä. Fiksut naiset ainakin kiertävät tuollaiset tunteettomat hyväksikäyttäjät kaukaa.
Ei seksi mitään hyväksikäyttämistä ole. Tuo hyväksikäyttäminen on vain sinun pääsi sisällä ja kertoo lähinnä sinun vinoutuneesta ajatusmaailmastasi, jossa pillua antava nainen on mukamas joku uhri ja yhden yön suhde on hyväksikäyttöä. Kyllä naisetkin panemisesta tykkäävät. Ja totta helvetissä normaali nuori mies haluaa pillua saada, jos ei halua, niin silloin sen päässä on jotain vikaa. Tätien kuvitelmaa, että normaali miehen pilluntarve on jotenkin pöyristyttävää.
Toivon löydettiin kuolleena mutta Laurista ei koskaan kuultu mitään jälkeenpäin.
olen ujo
Se on ihan, miten sen ottaa ja mitä elämässään tavoittelee. Minkäs ikäisinä vanhempasi ovat menneet naimisiin? Siihen aikaan ei onneksi edes nuo ällöt "säädöt" olleet niin yleisiä.
Lukemani perusteella voin todeta, ettei ensimmäinen viestini tässä ketjussa juurikaan parantanut oloasi, mikä on ikävä kuulla.
You are a difficult case, Winston... but we shall heal you. Heh, no ei kai. Mutta sinun pitää ihan totta päästä eroon tuosta ajatusmallista, että seksikokemusten kartuttamista pidetään miehuuden mittarina. Se ei ole niin. Toivon tosissani, ettei ajatusmallisi pahentuisi entisestään lukemalla tältä palstalta noita ATM vs. YTM juttuja, ne ovat typeriä.
Oletko koskaan miettinyt, mistä huono itsetuntosi oikeastaan johtuu? Oletko esim. joutunut koulukiusatuksi nuorempana?
Olen samaa mieltä mies 86 kanssa, että on lapsellista minunkin mielestä se että niitä seksikokemuksien kartuttamisia pidetään miehuuden mittarina. Eiköhän se miehuus koostu ihan muista asioista. Aloittajasta voin sanoa, että hän on vielä nuori, eikä ole mitenkään tavatonta, ettei ole vielä tuossa iässä hankkinut seksikokemuksia. Itsekin olin tuossa iässä vielä hyvin kokematon. Ensimmäiset seksi ja seurustelukokemukset tulivat vasta useamman vuoden päälle parikymppisenä, ja hyvinpä tuota on kerinnyt sittenkin.
Varmasti löytyy paljon muitakin samanikäisiä, joilla presis sama tilanne. Niistä ei vain tiedä, kun eiväthän ne omasta kokemattomuudestaan hölötä isoon ääneen. Ensimmäisenähän me näemme vain ne suurisuisemmat, omilla seksikokemuksillaan elvistelevät jannut. Tällaista se tahtoo etenkin nuorten keskuudessa olla, ja moni kokematon nuori mies sitten herkästi luulee, että hän taitaa olla ainoa kokematon porukassa, vaikka totuus voi olla ihan toinen. Myöskään niiden seksikokemuksillaan kerskuvia ei kannata aina ottaa niin vakavasti, sillä ei tiedä kuinka hekin ovat värittäneet omia puheitaan saadakseen huomiota ja hyväksyntää.
Sitten myös noiden todellakin typerien ATM ja YTM -juttujen liian tosissaan ottaminen voi olla haitaksi, kun herkästihän me alamme uskoa siihen, miten asian aina vain uskotellaan olevan. Ei siihen ole mitään ikärajaa, että milloin on jo myöhäistä, ja jos yläasteella ei vielä ensimmäisiä kokemuksia ole tulltu, niin mitä sitten. Se oli silloin ja nyt on nyt. Miksi jämähtää menneeseen aikaan? On tullut jo vähän ikää ja järkeä lisää, ja uusia mahdollisuuksia millä itseään kehittää ja niitä kokemuksia hankkia. Vain taivas on rajana. Että näin.