isänpäivä

kenen isä?

Anoppi soitti ja kysyi, mitä olimme aikoneet antaa miehelleni lahjaksi isänpäivänä. Sanoi, että osallistuu lahjaan esim. aluskerrastoon. Sanoin hänelle, että mielestäni hänen ei tarvitse mihinkään lahjaan osallistua, koska eihän mieheni ole hänen isänsä. (Eikä lahja ole aluskerrasto...)

Anoppi kysyi, mitä olimme isänpäiväksi suunnitelleet. Mieheni on halunnut, että menemme jonnekin ulos kahville, ei edes syömään, sunnuntaina. Anoppi halusi jollakin tavalla osallitua viikonlopun kekkereihin ja päätyi siihen, että ostaa kakun tarjottavaksi ja että tulisi meille lauantaina kahville. OK, mikäs siinä.

Koen tilanteen kuitenkin nyt aika omituiseksi. Mieheni on hänen poikansa, ei isänsä eikä puolisonsa. Anoppi kyllä jaksaa vitsailla siitä, kuinka naapuritkin aina sanovat mieheni mennessä anopille, että "sieltä se sinun miehesi taas tulee". Mieheni isä on kuollut mieheni ollessa lapsi ja hän on ollut peräkammarin poikana äitinsä kanssa tosi pitkään.

Olen itse mukana isänpäiväsopassa siten, että hankin lahjan lasteni puolesta ja lastemme äitinä koen, että voin hänen isyyttään juhlistaa. Mutta ensisijaisestihan isänpäivän pitäisi olla isien ja lasten juhla? Tottakai äitikin saa poikansa isyydestä olla onnellinen ja onnitella, mutta lahjan antaminen (= siihen osallistuminen) on mielestäni jo liikaa. Kahville toki voi myös tulla, mutta kahvitilaisuuden järjestelyt (tarjottavien hankkiminen) ei nyt sekään ihan ole hänen asiansa.

Tilanne olisi tarjoilujen kohdalla eri, jos mieheni isä eläisi ja kävisimme isää/isoisää onnittelemassa ja anoppi hänen vaimonaan tarjoaisi kahvia ja pullaa. Mutta nyt siis tätä isää ei ole.

Anoppini vuoksi minulla on aika monta pientä kiveä kengässäni jo ennestään, mutta nyt tämä isänpäivä -asia on alkanut häiritsemään. Olenko niuhottaja vai onko rajojen vetäminen normaali ja oikeutettu reaktio?

4

294

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hullua....

      Noh.. Jos naapuritkin kuittailevat tuohon malliin.. Eiköhän ole selvää että anoppisi suhde poikaansa on melkoisen riippuvainen. Että ei tuo nyt ihan tervepäiseltä enää kuulosta. Sama kuin sun isäsi järjestäisi itsellesi äitienpäivälahjat ja teidän naapurinne huutelisi että sieltä se sun vaimos tulee???

      • isänpäivä

        Niinpä, hyvä vertaus. Tulin juuri kotiin töistä ja pöydälle oli ilmestynyt amaryllis. Kysyin mieheltä, että mikäs kukkanen se tuossa on. Kuulema isänpäiväkukka. Lipsautin, että niitä lapsia taitaa sitten olla muuallakin.

        Anopiltahan se, ja kakut ja piparit odottelee kaapissa. Yritän niellä tätä koko ajan kasvavaa ärtymystäni, etten pilaisi mieheltäni hänen oikeaa isänpäivää. Päiväkodissa ollut isänpäiväkahvit ja kortti sieltä pienimmältä.

        Odotettavissa on huomenna anopin itsekehuja hyvin kasvatetusta pojasta ja näitä "mieheksi luulevat" -juttuja. Arrgh!


      • 145/93
        isänpäivä kirjoitti:

        Niinpä, hyvä vertaus. Tulin juuri kotiin töistä ja pöydälle oli ilmestynyt amaryllis. Kysyin mieheltä, että mikäs kukkanen se tuossa on. Kuulema isänpäiväkukka. Lipsautin, että niitä lapsia taitaa sitten olla muuallakin.

        Anopiltahan se, ja kakut ja piparit odottelee kaapissa. Yritän niellä tätä koko ajan kasvavaa ärtymystäni, etten pilaisi mieheltäni hänen oikeaa isänpäivää. Päiväkodissa ollut isänpäiväkahvit ja kortti sieltä pienimmältä.

        Odotettavissa on huomenna anopin itsekehuja hyvin kasvatetusta pojasta ja näitä "mieheksi luulevat" -juttuja. Arrgh!

        Meillä on samankaltainen tilanne. Ihan taas verenpaine nousi kun luin sinun kirjoitusta. Olen nimittäin päättänyt, että jos anoppi huomenna paukauttaa ovesta sisälle kakkujen ja lahjojen kera, niin en niele enään mitään, vaan annan palaa kerrankin oikein kunnolla.

        Viime isänpäivänä anoppi toi oman kakun ja lasten koristelemaa kakkua vaan naureskeli. Oli myös ostanut miehelleni isä- sukat ja mukin jossa oli joku maailman paras isä -teksti. Itku tuli, kun ei yhtään toinen ajattele isänpäivän kuuluvan isälle ja lapsille.


      • isänpäivä
        145/93 kirjoitti:

        Meillä on samankaltainen tilanne. Ihan taas verenpaine nousi kun luin sinun kirjoitusta. Olen nimittäin päättänyt, että jos anoppi huomenna paukauttaa ovesta sisälle kakkujen ja lahjojen kera, niin en niele enään mitään, vaan annan palaa kerrankin oikein kunnolla.

        Viime isänpäivänä anoppi toi oman kakun ja lasten koristelemaa kakkua vaan naureskeli. Oli myös ostanut miehelleni isä- sukat ja mukin jossa oli joku maailman paras isä -teksti. Itku tuli, kun ei yhtään toinen ajattele isänpäivän kuuluvan isälle ja lapsille.

        145/93: sinun anoppisi toiminta vetää kyllä pohjat! Onko muuten miehesi anoppisi ainoa poika tai jopa ainoa lapsi? Miehelläni ei ole sisaruksia ja on asunut äitinsä kanssa vielä aikuisenakin. Mieheni ei onneksi ole äidistään riippuvainen, muuten tästä ei tulisi mitään.

        Meillä oli kahvittelu tänään lauantaina, mikä onneksi vie vähän kärkeä "juhlatunnelmalta". En lähtenyt mukaan anopin isänpäivähehkutteluihin, vaan kohteliaasti keittelin kahvia ja puhuin aivan muista asioista.
        Kun kukaan ei fanfaarein osallistunut hänen juhlatunnelmaansa, niin alkoi haukkumaan hankkimansa valmiskakun, kaupan josta oli kakun ostanut, kakkua esitelleen myyjän, kakkufirman ja kehumaan taas entisajan hyvät kakut. Eli kun häntä ei oteta keskipisteeksi, hän alkaa haukkumaan kaikkea mahdollista.

        Esittelimme nuorimmaisen tarhassa tekemän kortin, mihin anopilla ei ollut mitään positiivista kommentoitavaa.

        No, onneksi pakollinen vierailu on ohi ja huomenna keskitymme itse asiaan. Aloin kuitenkin ajattelemaan loppuvuotta, mikä on täynnä kaikenlaisia juhlapyhiä, jotka anoppi on aina viettänyt ainakin osin meillä. Tajusin, että koskaan meillä ei ole ollut mitään juhlaa, mikä olisi vietetty vain oman perheen kesken. Tämä velvollisuus- sääli- kohteliaisuus- syyllisyys-mylly alkaa pitemmän päälle nakertamaan psyykeä ja parisuhdetta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tapio Suominen on kuollut

      Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kuollut. Suominen oli kuollessaan 60-vuotias. Selostajalegendan kuolemasta kertoo Y
      Maailman menoa
      285
      19481
    2. Tapio Suominen oli sairauden uhri

      Urheiluselostaja Tapio Suominen kuoli eilen keskiviikkona aamulla tapaturmaisesti Hattulassa. Toisen uutisen mukaan van
      96
      3825
    3. Tapio suominen

      Liian aikaisin lähdit sinua oli kiva kuunnella.
      Ikävä
      125
      2296
    4. Mitä toivot

      Tämän hetkiseen tilanteeseen?
      Ikävä
      197
      1993
    5. Sydämeni on

      varattu sinulle. Et ole minun, en ole sinun. Me on mahdottomuus. Mutta olet se joka on mielessäni ensimmäisenä kun herää
      Ikävä
      142
      1900
    6. Rannalle! Uimaan!! Rinnat paljaiksi!!!

      Järki kadonnut sekä niiltä feministeiltä, jotka vaativat saada esiintyä rinnat paljaina julkisilla uimarannoilla, kuten
      Maailman menoa
      301
      1702
    7. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      10
      1402
    8. Kok-edustaja: Yle aivopesee työntekijöitä

      "– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuu
      Maailman menoa
      92
      1385
    9. Muistutus t-Naiselle.

      Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau
      Ikävä
      150
      1197
    10. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      245
      1103
    Aihe