Onko uskollisia.. ?

meitä vaan on. Olen ollu pitkässä avioliitossa ja muutamassa muussa jutussa eikä koskaan ole toista osapuolta tarvinu pettää. Valitettavasti vastapuolilta se on onnistunut. Uskon myös että vastaavanlaisia miehiäkin löytyy.

justiin ero tulossa. 15v vihillä enkä ikinä ole pettänyt rouva vain lähti nuoruuden rakkauden kanssa. vajaan kuukauden juttu ja sinne meni ja siellä myös saa olla

Tähän asti kyllä. Vaimon jäätyä kiinni pari vuotta sitten on ajatus kostosta tullut aina vain mielekkäämmäksi ja voi olla ettei tätä lajia kovin kauaa kestä.

vaikkei kumppani olekaan sitä koko ajan ollut. Kosto on käynyt mielessä mutta vielä toistaiseksi olen pysynyt kaidalla polulla, eikä kyllä kauheasti kiinnosta edes lähteä häröilemään!!!

Olen uskollinen, pettäminen ei kuulu tyyliini, ei edes silloinkun toinen osapuoli sitä harrastaa. Pitkä avioliitto päättyi muutama vuosi sitten puolison pettämiseen (ei mikään yksi eikä eka kerta).

Nyt uusi suhde, toivottavasti toinen osapuoli nyt ei sortuisi samaan kuin entinen.

Saahan ja voihan sitä rakastua toiseen ihmiseen suhteen aikanakin mutta sen verran pitää olla selkärankaa, että voi asian kertoa.

Mulla ja mun aviomiehelläni ei ole ollut 16v kestäneen suhteemme aikana mitään tarvetta käydä vieraissa. Ympärillä kyllä houkutuksia riittää, mutta me ei niillä ruveta leikkimään.
Me on tuumattu, että me tykätään yksinkertaisesta ja selkeästä elämästä, ja sitä se ei ole jos rupee haahuileen tunteittensa vietävänä sinne tänne.
Sen verran selkärankaa tulee olla, että osaa myös kieltää itseltään jotakin, kokematta sitä silti vapautensa riistoksi tai muuksi negatiiviseksi jutuksi, jossa sitten muhiikin jo se ongelman siemen.

Olen elänyt parisuhteessa 8 vuotta. Pidin itseäni ehdottoman uskollisena ja ajattelin etten koskaan voisi pettää puolisoani. Samaa ehdottomuutta uskollisuudesta olen odottanut myös puolisoltani. Noh toisin on kuitenkin käynyt oman uskollisuuden kanssa, ihastuin toiseen, suudelmiin ja fyysiseen läheisyyteen ilman seksiä olemme menneet, ja henkisesti olemme jakaneet paljonkin. Katson itseäni peilistä ja olen ihmeissäni, että minäkö se olen, joka elän parisuhteessa ja saman aikaan virittelen jotain muuta toisen kanssa.
Tavallaan olen yllättänyt että näin kävi, tavallaan en, parisuhde ja oma elämä jotenkin alkoi muutenkin näyttää vieraalta ja kummalliselta. SIihen saumaan se ihastus sitten sattui.
Luulen, että kun sen "oikean" löytää ja rakkautta saa ja voi antaa juuri hänelle, ei edes uskottomuus käy mielessä. Oma parisuhteeni on nämä kaikki vuodet ollut "ihan kiva." Ilmeisesti haen sille vastapainoa, enkä todellakaan ole ylpeä siitä mitä teen. Onneksi kuvioon ei sisälly lapsia, luultavasti olisi tämäkin sotku jäänyt leikkimättä, jos lapsia olisi kuviossa mukana.

Uskollinen nainen löytyy täältäkin. Kaikki pettämis-porno-moniavioisuusmeno oksettaa. Puistattaa ajatuskin, että olisi taas sinkku, ja pitäisi lähteä etsimään kunnollista ja muutenkin sopivaa miestä. Kyllä vaikea oli tämä maailman paras löytää, ikinä en vaihtais enkä millään lailla suhdetta vaarantaisi. Eikä kyllä tee mielikään, eikä minkäänlaista kiusausta ole moiseen. Ja, tottakai yhtä lailla uskollisia on miehissäkin. Kuin myös naisissa uskottomia, miten päin vaan. Kukin tyylillään, meillä parisuhteeseen kuuluu vain kaksi ihmistä.

Parisuhteeseen ei kuulu uskottomuus.

Luotin sinisilmäisesti uskollisuuteen hyvässä avioliitossa. Avioliitto on kestänyt 33 vuotta!!!
Näin vain kävi, että vielä tässä iässä joutuu toteamaan uskottomuuden. Jollain lailla sen nuorempien kohdalla ymmärtää, mutta että ukkomies, lähellä 60 vuotta, on leskirouvan vieteltävissä.Onko mahdollista aloittaa uusi elämä vielä tässä iässä uuden ihmisen kanssa?
Kyseinen leskirouva halusi seksiä ja oli valmis uhraamaan sen eteen. Hän antoi ilmaisen asunnon miehelle kokousmatkoilla, jotka venyivät viikonkin mittaisiksi. Lisäksi vapaa auton käyttö( uuden auton vaihto sopivasti, ettei rakastajan tarvitse vanhaa lainata ) ja ilmaiset puhelut naisen laskuun ( tai firman ).
Niinpä olen tullut siihen tulokseen, että uskollisuus on tosi harvinaista. Mielestäni ainoastaan todellisen uskonnollisen vakaumuksen omaavat ovat uskollisia.

Niin kauan kun rakastan, olen uskollinen. Jos petän, on rakkaus loppu ja suhdekin loppuu. Omalla kohdallani on niin yksinkertaista.

yhtä kerrallansa