Moi, olen nuorehko nainen, ja olen nyt vähän ihmeissäni..
Vuoden alussa loukkaannuin miehelleni kun hän sanoi minun lihonneen, ja kertoi suoraan etten ole haluttava (olin lihonnut yhdessäoloaikanamme n. 10-15kg --> ei siis ihme!). No, otin sitten kuitenkin onkeeni, ja aloin laihduttaa.
Tänään, 11 kuukauden jälkeen, puntari näyttää -20 kg.
Mieheni kuitenkin huomauttelee vieläkin vatsastani, jota kyllä vielä on hiukan tallella, totta :/ hän huomauttelee myös siitä kuinka en ole käynyt vähään aikaan lenkillä.. (lenkille en ole päässyt pariin viikkoon angiinan takia, ja epäsopivien lenkkikenkien aiheuttaman kivuliaan hiertymän takia.)
Hän huomauttelee kun leikkuutan hiuksiani, ja kysyn että leikkuuttaisinko lyhyeksi? Hän vastaa: Ei se sovi kuin vasta ihan hoikalle sinulle.
Hän huomauttelee vaateostoksilla, kun kysyn erikoisemman vaatteen kohdalla että ostaisinko tämmöisen? Hän vastaa: ehkä kun olet hoikempi jne.. jne..
Noniin, Olenko todellakin siis oikeutettu saamaan tätä kohtelua? vai voisiko joku kertoa mikä miehelläni on, tai voisiko joku vaan tulla kertomaan aviomiehelleni miten asiat sopisi sujua...
(ps. enkä tiedä mille palstallekkaan tämä kuuluisi, mutta auttakaa nyt kuitenkin...) ;´(
Vuoden alussa loukkaannuin miehelleni kun hän sanoi minun lihonneen, ja kertoi suoraan etten ole haluttava (olin lihonnut yhdessäoloaikanamme n. 10-15kg --> ei siis ihme!). No, otin sitten kuitenkin onkeeni, ja aloin laihduttaa.
Tänään, 11 kuukauden jälkeen, puntari näyttää -20 kg.
Mieheni kuitenkin huomauttelee vieläkin vatsastani, jota kyllä vielä on hiukan tallella, totta :/ hän huomauttelee myös siitä kuinka en ole käynyt vähään aikaan lenkillä.. (lenkille en ole päässyt pariin viikkoon angiinan takia, ja epäsopivien lenkkikenkien aiheuttaman kivuliaan hiertymän takia.)
Hän huomauttelee kun leikkuutan hiuksiani, ja kysyn että leikkuuttaisinko lyhyeksi? Hän vastaa: Ei se sovi kuin vasta ihan hoikalle sinulle.
Hän huomauttelee vaateostoksilla, kun kysyn erikoisemman vaatteen kohdalla että ostaisinko tämmöisen? Hän vastaa: ehkä kun olet hoikempi jne.. jne..
Noniin, Olenko todellakin siis oikeutettu saamaan tätä kohtelua? vai voisiko joku kertoa mikä miehelläni on, tai voisiko joku vaan tulla kertomaan aviomiehelleni miten asiat sopisi sujua...
(ps. enkä tiedä mille palstallekkaan tämä kuuluisi, mutta auttakaa nyt kuitenkin...) ;´(
Vastaukset 77
Vanhimmat
Heitä ukkopihalle,ei tunnu kovin viisaalle:)
Jos olet laihduttanut jo noin paljon eikö se riitä??
Kiitos, Mikähän vaan vaikuttaa sen, että miehen käytös on tuommoinen? ;-/
Tyhmyys.
Kuinka paljon ylipainoinen olit silloin kun tapasitte?
Kun tavattiin olin ehkä sen 15-20 kg ylipainoinen. ja tällä hetkellä olen 10 kiloa ylipainoinen. (Painoindeksin mukaan siis.)
Olen siis laihtunut nyt jo laihemmaksi kuin mitä olin silloin hänet tavatessani.
Koita nyt ymmärtää että sää olet vieläkin läski. Osta ne saamarin lenkkarit ja lopeta se ylenmääräinen iltamässäily.
Mulla onkin uudet lenkkarit, mutta ne uutuuttaan hiersi. Iltasyömistä en ole enää 11 kuukauteen harrastanut ollenkaan kello 18 jälkeen.
Kai mä sitte olen vaan niin läski, kiitos rakas muka-mieheni. ;(
Ja kyllä, olen edelleen läski. Aion laihduttaa vielä Ainakin 10kg, tai ehkä noin 15kg.
Vinkki: lakkaa kyselemästä siltä.
No sitte se valittaa kun käytän sen mielestä liian tummia vaatteita tai leikkaan hiukset senmielestä rumaan malliin tms. sitte jpoudun kuuntelee sitä valitusta!
Vinkki: ala etsiä siitä vikoja ja sano niitä ääneen.
Heh, En voi kieltää ettenkö olisi niin tehnyt ikinä, nobody´s perfect :D
sinun kuuluisi saada hyvää kannustusta kaveriltasi tuollaisen suorituksen jälkeen ja sellainen hyvä kannustaminen auttaa sinua löytämään mitat johon itse olet tyytyväinen. Vaikuttaa että kaverisi on itse aika täydellinen ja vaatii sinulta lähes mahdottomia. Piirrä raja johonkain, vaikka sitten oven ulkopuolelle...
Kiitos. Kyllä kuulostaisi hyvälle oman miehen suusta kun se kehuisi -20kg suorituksesta!
Hyvälle se kuulosti kun sinäkin kehuit :) Ja hyvälle on kuulostanut tuttavien, miesten ja naisten suusta, kun on kuullut kehuja suorituksesta! :)
Mutta kun tälle omalle miehelle ei meinaa näköjään mikään riittää kun ei se kehu.
Miksi kyselet mieheltäsi yhtikäs mitään vaatteistasi tai tukastasi? Jos haluat leikkauttaa tukkasi, niin kai sen voi leikkauttaa kyselemättäkin. Ja jos haluat ostaa uuden vaatteen, niin ei siinä tarvita miehen mielipiteitä, senkun vaan ostat. Jos urputtaa jälkikäteen, niin siinähän urputtaa. Pääasia, että opettelet ottamaan vastuun omasta elämästäsi muilta kyselemättä. Olet ihan arvokas, vaikka muutama ylikilo olisikin! Jos pääset miehesi mieleiseen kilolukemaan, niin et taatusti silloinkaan kelpaa miehellesi, vaan hän keksii jotain uutta, jolla saa itsetuntosi liiskattua. Opettele olemaan nainen, jonka varpaille ei hypitä!
Kiitos. itsetunto mulla ei tosiaan enää ole sitä mitä se joskus sinkkuaikoina oli... :-/
Mieheni arvosteli ennen minua myös, ruoanlaitosta, rahankäytöstä (omaa rahaani omista töistäni, ei hänen) ja kertoi työpaikallaan päivittäin juttuja minun epäonnistumisestani.
Kun sain tietää sen, heitin hänen vaatteensa asunnon ikkunasta vieressä kasvavaan puuhun, jossa ne sitten olivat kuukauden. Ukko sai myös lähteä. Sitten hain uutta miestä ja tapasin yhtä. Mutta se oli myös aika kummallinen, tilasi syömään mennessämme yhden annoksen ruokaa kiinalaisessa. Joo, maksoi puolet laskusta ja lähdin kotiin. Samana päivänä mies tuli meille kotiin sisälle asti. Muuten olin nähnyt hänen päivystävän läheisessä puhelinkioskissa.
Keskusteltiin ja kerroin tavanneeni toista, joka juuri silloin lähetti minulle faxin, sydämenkuvineen. - No, sovittiin kuitenkin, ja mies oli muuttanut käytöksensä. Nyt jos arvostelee, saa kyllä samalla mitalla takaisin, joten osaa kyllä varoa menemästä liian pitkälle.
Ei kannata antaa toisen luulla voivansa arvostella kaiken aikaa. Siihen voisi todeta, että "on niitäkin, jotka käyttäytyvät ystävällisesti aviopuolisoa kohtaan". Se huono käytös on suurempi vika kuin mikään lievä ylipaino tms.
Toi sun miehes kuulostaa aika hirveeltä :D onneks itelläni ei oo tommosta. Sano sille et "ihminen on täynnä virheitä etkä sinäkään oo täydellinen, muruseni".
Jätä tuollainen mies. Ongelma selkeästi hänellä, ei sinulla! :)
Kiitos. :) Ollaan siis avioliitossa. Sitä näin sitoutuneena ei enää kuitenkaan niin vaan lähtisi mielellään karkuun.
Sillein pystyi helposti tekemään sinkkuaikoina. Nyt sitä jo mielellään etsisi vähän ongelman juuria ja yrittäisi selvitellä niitä ennemmin kuin juoksee pakoon...
Miehes ei ole kovin fiksu, kun arvostelee tekemisiäsi ja pitää yllä negatiivista ilmapiiriä. Olisko sillä itsellään ongelmia kodin ulkopuolella, esim. joutuuko työpaikallaan sorretuksi, alistetuksi ja siten kotona pitää purkaa pahaa oloaan. Jos olette olleet kauan yhdessä, niin tulee mieleen, että onko se katsellut vieraita? Tuommoista nihilistiä ei kannattais sietää. Alat vain toteuttaa itseäsi, eikä sinun tarvitse kysyä miehesi lupia. Olet laihtunut todella paljon ja se on hyvä juttu. Arvostan sitä. Jatka samaan malliin. Ole tyytyväinen itseesi ja kasvata itsetuntoasi!
Kiitos, kiitos. Alan näitä lukiessani tuntea itseni vähän tärkeämmäksi :')
Menneisyys miehelläni ainakin on ollut aika rankka, en tiedä heijastuuko sieltä tuommoinen käytös? on vaan niin vaikeaa itse ymmärtää, kun itse olen niin erilaisista ja turvallisista/suojelevista lähtökohdista.
kuinka pitkä olet?
175 cm pitkä olen
Vaikuttaa siltä että et kelpaa miehellesi, ehkä hän ei itsekkään sitä tiedosta ja sen takia hänen mielestä sinun pitäisi laihtua ja se sitten korjaisi kaikki. Tee niin kuin itsestäsi hyvältä tuntuu, älä toisen takia.
Minä olen koko aikuis ikäni painanut yli 90kg, lasten syntymän jälkeen jopa 112kg, eikä exä silloinkaan vaatinut laihduttamaan.
Nykyisen miehen kun tapasin, painoin 91kg ja lihosin 10kg puolessa vuodessa. Aloin laihduttamaan niin mies sanoi ettei ainakaan hänen takiaan tarvi. Nyt painan taas saman kuin tavatessa ja aion tästä vielä tiputtaa ainakin 15kg. Olis kiva kerrankin nähdä miltä näytän hoikempana
No joo, tota mä just vähä pelkään, että kyse on vaa siitä, että en kelpaa vaikka mitä tekisin...
miehesi ehkä tykkää hoikista / sinusta hoikkana ja on ehkä pinnallinen näissä asioissa mutta sanoo asiat suoraan. :/ mikä voi todella loukata naista.. :( mutta, olet vasta nuori ja terveelliset elämäntavat ovat oikeasti pitkällä tähtäimellä mielestäni tärkeä osa hyvinvointia. itse olen urheilullinen ja jos tosissani lösähdän enkä tee asialle mitään, todella toivon että mieheni huomauttaisi minulle asiasta jotta asioihin tulisi heti muutos. :D voi olla turhamaista, mitä lie.. mutta! miehesi kuitenkin ajattelee luultavasti myös sinun hyvinvointia. miehet sattuu olemaan myös niin visuaalisia että on harvinaista jos muutut huonomman näköiseksi ja oloiseksi myös, etteikö sillä olisi miehelle mitään väliä.. :( millaiset elämäntavat hänellä itsellään on, voisitteko kuntoilla ja noudattaa terveellistä ruokavaliota YHDESSÄ? :) se on mukava tapa ja yhteinen juttu joka tuo myös sisältöä elämään.. :) samalla voitte hyvin ja ulkonäkökin kohentuu! ei sekään oikein toimi jos miehes vetää pizzoja yms kun sä dieettaat, kaikki ei liho niin helpolla. pitää vähän valmis olla tukemaan jos kerta noin suoraan asioista huomauttelee.
jos sua itseäs ei tosissaan haittaa ylipaino/huono kunto tms, niin ehkä sun pitäis vaihtaa mies semmoiseen joka itsekin on ehkä samaa tyyppiä.
Särähti silmään, kun ensin sanot laihtuneesi nyt 20kg ja jo pian ilmoitat olleesi miehesi tavatessa 10-15kg ylipainoinen. Nyt sitten ilmoitit olevasi vieläkin 10kg ylipainoinen, vaikka oot laihtunut 20kg. Ristiriitaista!
Jos oot laihtunut 20kg 10-15kg ylipainosta oot nyt jo normaalipainoinen ja ihan reippaastikin.
Osaatko laskea painoindeksin?
Korjaan olit miehesi tavatessa kertomasi mukaan 15-20kg ylipainoinen ja oot laihtunut 20kg. Silti väität olevasi vieläkin 10kg ylipainoinen. Et voi olla! Tuon mukaan oot nyt normaalipainoinen!
Eikun joo sori. Kirjoitit hieman epäselvästi ja siksi en heti ymmärtänyt. Olit siis lihonut 30-35kg entisestä painostasi. Eli 10/15 20 =30/35. Eli miehesi haluu sun laihtuvan takaisin sun entisiin mittoihin, kun painoit n. 30kg vähemmän. Sitten ymmärrettävää, että mies haluu sun edelleen olevan se sama hoikka, johon ihastui/rakastui aikoinaan. Ikävällä tavalla miehes kyllä asiasta vain huomauttelee. Miehen asenteen olisi muututtava radikaalisti. Kerro miehellesi, että painosta mollaaminen vain lannistaa sua laihdutuksessa ja saattaa vievä motivaation. Kerro miehelle, että positiivinen kannustaminen tuo paremman tuloksen.
Joo siis ei haittaa.
Kirjotin epäselvästi nuo painot arvioina tollein 10-15 jne. koska en tarkkaan niitä enää edes muista/tiedä. silloin kun lihosin, niin en kyllä paljoa puntarilla viihtynyt lukemia tarkkailemassa ja ylös kirjoittelemassa :D
Ne numerot nyt oli vaan suuntaa antavia arvioita!
Voi vitsi ku pitää takertua tollasii asioihin, jos pyydän vaan vilpittömästi apua.... >:(
Siis.
95 kiloinen minä, löydän miehen.
-> aika kuluu ja lihon 107 kiloiseksi. (olin n.30 kg ylipainoinen)
->mies huomauttaa, laihdutan 86 kiloiseksi. (tällä hetkellä siis)
Matkaani alaspäin on siis vielä jäljellä kymmenisen kiloa.
Pyrin siis 75kg
Ja joo, osaan laskea painoindeksin, internetin yksinkertaisilla laskureilla. -.-
Et tainnut tajuta että olin pahimmillani 30kg ylipainoinen. ja se oli vuosi sitten, kun olin jo pidempään ollut mieheni kanssa. ei suinkaan silloin kun tapasin hänet ja olin sen 20 kiloa ylipainoinen.
Toivottavasti silmääsi ei enää koske tämän jälkeen
Olit miehen ensi kertaa tavatessa myös tuon n. 86kg?
Siis niinkuin yllä lukee: "95 kilogrammainen minä, löydän miehen."
-eli olin noin 95kg kun tavattiin ensimmäisen kerran.
(Oon ilmeisesti kirjoittanut jossain kohtaa ihan TODELLA sekavasti kun ihmettelet noin paljon 17 5) :D
Eli kun tapasin mieheni ensimmäisen kerran, olin lihavampi kuin tässä ja nyt, tällä hetkellä.
-Olin ensikertaa tavatessamme n.95kg
ja
-olen tällähetkellä 86kg
Ja siis vieläkin ilmeisesti jostain syystä liian lihava miehelleni..
HIenosti olet saanut kiloja tiputettua!!! Voit olla todella ylpeä ja iloinen saavutuksestasi, laihduttaminen kun ei ole mitenkään helppoa!
Ja jos haluat laihduttaa lisää, tee se oman itsesi vuoksi...
En vaan ymmärrä oikein sellaista asennetta, mitä joissakin kirjoituksissa on tullut esiin; onko siis oikeasti avioliiton loppu, jos toinen puolisoista lihoo, ja toinen kokee tulleensa huijatuksi,kun se toinen ei olekaan enää samannäköinen, kuin mitä oli naimisiin mennessä? Entäs, kun se toinen vanhenee? Tai sairastuu johonkin sairauteen, joka muuttaa ulkonäköä? Vaihtoonko vain?
Kiitos. työtä olen saanut tehdäkkin kilojen karisemisen eteen. Ja olen hyvin tyytyväinen itseeni, koska en ikinä uskonut että minusta olisi tähän. olipa kuitenkin :D
Niin, en itsekkään ymmärrä asennetta, jossa käsketään heittämään toinen heti pellolle tällaisen ongelman ilmettyä. Sitä en näin helpolla kyllä tekisi.
Elämästä tulee vaan vähä ongelmallista, kun kumppani käyttäytyy näin.
Enpä uskoisi eron olevan ratkaisu tässä itselleni. Asiat saa olla hiukan huonommin jos eroa pitää ajatella.
Tällä hetkellä olen ainakin valmis tekemään töitä ja "perehtymään" tähän ongelmaan ja sen juurikasvustoon.
Aloittaja on nyt kevyempi, kuin miehensä tavatessa. Voisiko olla, ettei mies ollut ensi tapaamisessakaan tyytyväinen aloittajan painoon? Jostain muusta syystä kumminkin rakastui aloittajaan. Toinen syy voi olla, että alottaja on laihtunut nyt väärin ja lihasta on lähtenyt liikaa ja siksi hän näyttää miehen silmään edelleen tukevalta. Oletko kitukuureillut?
Mies ei malttanut tavatessamme pitää näppejään erossa.
Ja, En menisi sanomaan että olisin laihtunut jotenkin väärin :-/ Ensinnäkin se kuulostaa tyhmälle, ja sille ihan kuin kaikki -20kg laihdutus olis ollu turhaa. Ihan ku pitäs lihottaa ittesä uudelleen ja opetella laihduttamista toisella kierroksella. -.-
Vartaloni oli lihavimmillaankin/painavimmillaankin lihaksikas( ne hitsin läskit tietty). Olen tehnyt fyysistä työtä ja harrastuksia hevosten jne elukoitten parissa. Mielestäni rasvaa on lähtenyt paljon, myös lihaksia on lähtenyt. (ei haittaa, meneepähän uudet takit hauiksenkin kohdalta päälle ;D ) Ei mun mielestäni tarvitsekkaan enää olla laihana niin lihaksikas kuin mitä silloin olin.
Voi aikoja..."laihtunut väärin..." paljonpa auttaa jälkikäteen neuvoa, miten olisi pitänyt laihtua. Ennestäänkin tuntuu olevan aloittajalla ongelmia ulkonäkönsä ja itsetuntonsa kanssa. Ja mitä ihmeen väliä sillä on, jos mies ei ollut ensitapaamisessakaan tyytyväinen aloittajan painoon??? Ei kai avioliiton onni tai onnettomuus voi olla kiinni muutaman kilon ylipainosta? Elämään nyt vaan kuuluu kaikenmoista...
Upea saavutus, jos 20 kiloa tippuu!!! Ja harva onnistuu pudottamaan tuollaisia määriä ilman, etteikö vähän lihastakin häviäisi...
Kiitos! kiitos kehuista :) Varmasti läskien mukana meni lihastakin, sitä olen varma.
Olen alkanut miettiä että voiko tämän kaiken takana pohjimmiltaan olla huono itsetuntoni? Että mies on vähän puutunut siihen kun olen vaipunut johonkin itsesääliin jne?
(silloin kun olin siis lihava ja ruma, itsetuntoni tietysti laski kuin sen kuuluisan lehmän häntä)
Ja nyt en sitten ole enää miehestäni niin kiehtova persoona, vaikka olen laiha, niin päälle on jäänyt vähän tällaista itsetuntoshaibaa?
Miksi harrastat itsepetosta? Ei 86kg painava ole laiha, jos pituutta 175cm? Et ole edes normaali. Se, että oot nyt 20kg kevyempi, ei tee sun aloituspainosi huomioiden susta vielä missään määrin laihaa/hoikkaa/normaalia. Itsetuntosi voisi kohentua,kun hyväksyisit tosiasiat ja jatkaisit laihdutusta.
No se on kiva kuulla että EI ole normaali..!
Kai sen nyt tajuan itsekkin, kun sanon että 10 kiloo multa on viel pois lähdössä. Vähän kunnioitusta edes peliin! vaikka olen lihavampi kuin te, olen kuitenkin ihminen.
Ja vaikka en ole laiha, olen kuitenkin paljon laihempi kuin pahimmillani/lihavimmillani.
Sullekkin varmaan pitäis lähettää mun kuva ja kertoa: "tässä on ihminen, kaltaisesi." -.-
Äh, väärin olen kyllä kirjoillanut ylemmäs, kun olenkin laittanut että olen laiha! ei en toki ole laiha! laihtunut, kapeampi jne. ei vielä laiha. sry
Kymmenen kilon ylipaino ei ole 'vain muutaman kilon ylipaino'. Oletkos tyhmä? Taidat olla. Aloittajan kannattaa varautua laihduttamaan toinenkin 20kg lisää. Tuossa pituudessa hän voi olla normaali vasta jos painaa korkeintaan 66kg.
Jaa, no matka nyt on alaspäin kuitenkin, tarkkaan en osaa tietysti itsekkään sanoa missä vaa-an lukemassa olen itseeni tyytyväinen.
Kysehän ei ollut siitä mikä riukulihaksetonruikula on Sinun nais-ihanteesi. -.-
-Kyse oli siitä "olenko todellakin siis oikeutettu saamaan tätä tällaista kohtelua mieheltäni"
Et taida itse olla ihan "Normaali" Kun tyhmäksi pitää tulla haukkumaan.
Tiedä sitte mikä sullekin on "tyhmä", kun "normaalikin" sulla on noin tiukoissa kriteereissä...
Ja olenko väittänyt että 10kg on yhtäkuin muutama kilo?
Älä välitä noista provoilijoista, niillä on joku oma ongelma...
Ihminen on juurin silloin sopivan painoinen, kun on sitä omasta mielestään.
20 kilon pudotus on hieno pudotus! jos haluat, tsemppaa lisää.
Mikä on "normaalia"? Jokainen ihminen on ainutlaatuinen persoonansa, oli sitten muutama ylikilo tai alikilo. Ole tyytyväinen, jos kroppasi toimii ja pystyt liikkumaan ja nauttimaan kropastasi. Itsensä hyäksyminen, siitä se lähtee...
Kiitos Kiitos! :) Aion vielä jatkaa matkaa alaspäin, mutta 10 kilon pudotuksen jälkeen alan tarkkailla missä olisin vielä naisellinen, mutta kiinteä, tai jotain sinnepäin :)
Onnea erittäin hienosta saavutuksesta!
Mitä mieheesi tulee, niin tekisi kyllä mieli kehottaa heittämään hänet pellolle. Hän tuskin tulee koskaan olemaan tyytyväinen painoosi. Ja minua mietityttää, miksi hän ei kannusta sinua, kuten hänen kuuluisi. Onko hän epävarma itsestään (onko ehkä saanut pönkitettyä egoaan haukkumalla sinua ja jos hänen egonsa perustuu siihen, että hän on parempi kuin sinä lihavana, niin nyt hänellä vasta onkin kiire mollata sinua ja sabotoida laihtumistasi) vai etsikö hän tietä ulos suhteestanne (jos hän on suunnitellut lähtöä ja perusteluna sinulle piti olla se, että hän on huomauttanut painostasi, etkä ollut sille tehnyt mitään, niin nyt hän voi erota. Ja nyt kun sinä olet hienosti laihtunut, hänellä on jälleen kiire sabotoida saavutuksiasi).
No, olipa syy mikä tahansa, niin kenenkään ei tarvitse sietää asiatonta käytöstä parisuhteessa! Sinä olet arvokas ihminen, olet tehnyt hienon rutistuksen ja olet esimerkki läheisillesi. Sinua tulisi kehua ja kannustaa, ei mollata ja sabotoida hienoja saavutuksiasi.
Kiitos :)
Niin tuohon en osaa sanoa. onko se sitten sabotointia, kateellisuutta vai jotain muuta.
Mutta minulla ainakin on halu pyrkiä pitämään suhde kasassa niin kauan kuin mahdollista, vaikka tällainen ongelma esiintyisikin.
Tämä on mielestäni pieni ongelma että ruvettaisiin vielä eroamista ajattelemaan.
Mies saa sen osata sanoa sitten suoraan jos haluaa lähteä.
Ja jos hän vieraisiin mielii, minä kyllä osaan lähteä sitten kun jotain sellaista esiintyy.
vika on muualla, miehessäsi jolla on huono itsetunto ja ei voi hyvin itsensä kanssa.. onko hän sit ulkonäöltään virheetön ? tuskinpa kerta se on makuasia...
laihduta itsesi takia ! ja sitä enemmän itsetuntosi kasvaa ja kohta miehesi on mustasukkainen:) sit se valittaa kun hoidat itseäsi liikaa ja juokset useasti kampaajalla. tsemppiä vain !
ei ole oikeutettua että hän kohtelee sinua noin.
itse laihdutin vuosia sitten noin 15 kg, avokkini sanoi ettei hän koskaan ollut ajatellut että olen lihava mutta itse voin huonosti.
Kiitos :) joo, toivon että itsetuntoni tässä kasvaa, kun kunto kasvaa ja vaatteet alkaa näyttää paremmalle päällä. ja olen vähän salaa suunnitellut radikaalia leikkausta hiuksiin >:D
Toivon pääseväni samaan itsetuntoon kuin joskus kauan sitten. Se ei varmasti tekisi pahaa kenellekkään :)
Ja joo, tosiaan, huomaan sen itsekin tuon, että nyt kun on vähän laihtunut, niin kyllä voin todella paljon paremmin kuin lihavana löllönä
Haet hyväksyntää ihmiseltä joka ei sitä anna, vaikka mitä tekisit. Surullista että se on oma miehesi.
Mitä jos keräisit rohkeutta puhua suoraan asioiden oikeilla nimillä? Kysy haluaako hän edelleen olla kanssasi, rakastaako vaikka puhuu niin loukkavasti. Yritä olla mahdollisimman suora ja rehellinen tunteissasi, totea miehesi kommentteihin rauhallisesti "tuo loukkaa". Katso häntä samalla silmiin ja odota hiljaa miten hän reagoi.
Nin kuin sanotaan. toista ei voi muuttaa. Ala miettiä mistä asioista itse tykkäät ja toimi sen mukaan. Suosittelen myös parempaa seuraa huonon sijasta.
Kiitos vastauksesta. :) On totta, että haen hyväksyntää. Minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen, on outo olo kun yhtäkkiä se läheisin henkilö jolle on paljastanut sielunsa syvimmätkin syöverit, niin tekee/sanoo jotain tällaista.
Pitää yrittää kerätä tota rohkeutta kysyä asioista. silläkin riskillä että vastaus voi olla melkein mitä vaan, ja voi satuttaa vaan paljon lisää.
Vaihda mies!
Tuntuu, että tässä ketjussa olisi kaksi kirjoittajaa esittämässä aloittajaa. Nimimerkkikin välillä isolla ja välillä pienellä ja välillä yhteen ja välillä erikseen. Kirjoittaja kirjoittaa muuten erittäin ristiriitaisesti.
Lol, no ei ole kahta kirjoittajaa. Kuten huomaat, en ole kirjautunut, joten kirjoitan nimimerkkini aina samalla kun kirjoitan viestinkin. aina en vaan jaksa olla niin huolellinen että kirjottaisin nimimerkkini, mitä käytän, tarkalleen samalla tavalla.
Ja mitä nyt olen kirjoittanut ristiriitaisesti?
Välillä ottaa aivoon kun jotkut urpot ei tajua, ja niille kirjoitan sitten "hermostuneempana" tiukemman vastauksen.
Ja sitten on niitä jotka oikeasti ymmärtää, ja yrittää auttaa, heille vastaan "normaaliin" ja ystävällisempään sävyyn. Siinäkö se minun kaksipersoonaisuuteni oli?
Eli (tällä hetkellä ainakin) Kaikki nimimerkit missä on kirjaimet "todellaturhautunut" Ovat kyllä ihan minun, yhden ja saman henkilön kirjoittamia. -.-
Rakkain terveisin: Todella turhautunut
Oletko koskaan kysynyt mieheltäsi suoraan, että monta kiloa olisi sulle hyvä ja sopiva paino miehen mielestä? Onko mies mahdollisesti itse sinua kevyempi nyt? Tuli vain mieleen, jos mies kokee alemmuudentunnetta jos olet häntä painavampi. Ihmettelen kumminkin, että miksi mies rupesi alunperin edes seurustelemaan kanssasi, jos olit hänen makuunsa liian iso? Hyvin olet kyllä laihtunut. Jatkat nyt vain yhtä hyvin eteenpäin, niin kyllä se siitä.
Olen kysynyt, mikä minulle on hyvä koko. Hän sanoi kertovansa sitten kun olen tarpeeksi laiha.
Voihan se hyvinkin olla että hän on tuntenut alemmuudentunnetta, kun olen ollut häntä painavampi. Tällä hetkellä olen häntä kevyempi.
Joo en tiedä/tajua miksi hän silloin alkoi olemaan kanssani kun olin tukevampi? :-/ kai se oli silloin vielä luonne mikä vaikutti. Nyt pitäisi vissiin olla kiltti ja lisäksi vielä seksikäs pikku kisu.
Ja kiitos kehuista :) lupaan jatkaa eteenpäin.
Tuota, jos ootkin laihtunut niin nopeasti, että mies ei ihan tajua kuinka paljon laihempi nyt oot :) 11kk on aika nopeasti tavallaan -20kg pudotuksessa. Näytä miehelle joskus joku pahimmasta kuvakulmasta otettu vanha valokuva siltä ajalta, kun olit isoimmillasi ja sen kuvan vieressä kuva nykyhetkestä. Ehkä mies sitten ymmärtää, miten paljon pienempi oot nyt ja ehkä kehuukin :) Mies ei ehkä huomaa sun laihtumista ihan oikein, kun ilmeisesti näkee sut vierestä joka päivä. Koitas tuota vaikka :)
Joo! :) kiitti vinkistä! jospa se sitte vähä huomais edes jotain eroa!
Mies varmasti piti sinun luonteesta ja siks aloitte seurustelemaan aikoinaan.
Ootko ajatellut, et jos miehes suostuisi vaikka maksamaan sulle sen kampaajalla käynnin sen jälkeen, kun painat jonkun X määrän? Eikö mies sanonut tyyliin, että se lyhyt tukka sopis hoikalle sitten. Voisi toimii myös kannustimena sulle painonpudotuksessa. Helpompi tuo olis tietty toteuttaa jos mies vaikka määrittelis, et esim. kun painat tuon 75kg, sitten saisit palkinnoksi sen kampaajalla käynnin.
Miesten aivoituksia on joskus hieman vaikea naisen ymmärtää,mutta tuommoinen tulisi mieleen.
tsemppii!
Hmm, onnistuiskohan tuo? :) :) olis kyllä hyvä "kannustin" :D
Joo, tosiaan, aika vaikee käsittää välillä noita miesten oikkuja. :-/
Kiitos tsempistä! :)
Hei,Tyttö hyvä - ota kamasi ja lähde pian!! Miehesi ei rakasta sinua, ainakaan oikeasti. Jos oikeasti rakastaa toista, hyväksyy hänen juuri selliasena kuin hän on. Tuolla menolla sinulta katoaa itseluottamus ja masennut. Kyllä toisen osapuolen täytyy sinua kunnioittaa, jo ihmisenä.
Mielestäni aloittajan ei ihan heti kannattaisi kamojaan pakata. Etkö naimisissakin ole vai muistanko lukeneeni väärin? Aloittajan kannattaisi tiedostaa ensin, että haluaako hän itsekin hoikistua vielä enemmän, vai onko hän omasta mielestään jo nyt sopivan painoinen? Jos haluat itsekin hoikemmaksi, on mielestäni turha tuosta syystä eroomaan ruveta, koska mieskin toivoo lisää laihtumista. Sitten jos vain mies toivoo lisää laihtumista ja sinä itse olet jo nyt täysin tyytyväinen, sitten se on kriisin paikka. Periaatteessahan suhteessa pitäisi molemman osapuolen myös pyrkiä miellyttämään toinen toistaan. Jos esim. naista ei kertakaikkiaan miellytä parrakas mies, ei miehenkään tule tahallaan partaa ruveta kasvattamaan. Jos esim. miestä ei miellytä kertakaikkiaan punahiuksiset naiset, ei vaaleahiuksisen naisen tule tahallaan värjätä hiuksiaan punaiseksi. Sama pätee siihen, että jos toista ei kertakaikkiaan miellytä ylipaino, on hyvä pyrkiä normaalipainoon. Haluaahan omaa kumppaniaan miellyttää sopivassa määrin. Tietty tuossakin rajansa,mutta kumminkin. Lisäksi kun ylipainossa sitten myös ne terveysriskinsä. Laihduttamaan kehoittava kumppani saattaa ajatella sen estetiikan lisäksi usein myös rakkaansa terveyttäkin. Tuossa tuommoista kantaa.
Joo, siis ihan fiksu kanta! kiitos vastauksesta. Olen joo naimisissa. Ja olen laihduttamassa vielä lisää. En ole tyytyväinen itseeni vielä / sinut itseni kanssa.
Tiedän varmaan sitten itse kun olen tyytyväinen itseeni. Toivottavasti mieskin on sitten, ettei mene kriisiksi. :-/
Noniin. 3 vuorokautta mykkäkoulua takana (jos ei lasketa "pakollisia" -Missäs kävit?Mitä teit?-kysymyksiä, :kun kävin kaupungilla ilman että kerroin hänelle.)
Ja tähän syynä vain se että, leikkasin hiukseni poikkeuksellisella tavalla. Omasta mielestäni kivat.
Mies vieroksuu kuulemma, siksi "mykkäkoulu"...
:-/
Eikun ei kolmea, vaan kaksi vuorokautta mykkäkoulua.
Seurustelin aikoinaan tuollaisen miehen kanssa. Aika pitkään annoin mennä ohi korvien, mutta tajusin kyllä jo silloin, että ei ole kaikki, niin kuin olla pitäisi. Alkuun hän suunnilleen palvoi minua, mutta jonkin ajan päästä en tehnyt mitään oikein. Hän ei myöskään koskaan tehnyt mitään väärin - aina löytyi joku muu syntipukki esim. töissä tehdyille mokille. Keittiöpsykologikin tuon tajusi, että miehellä oli pahat itsetunto-ongelmat. Hän olisi halunnut olla niin paljon parempi kuin minä, että olisi selvästi päässyt minun yläpuolelleni. Valitettavasti vaan minulla oli parempi auto, parempi työ ja palkka, paremmat asuinolot (hän asui vuokralla ja minä omistusasunnossa) ja vieläpä mökki. Hänen miehisyytensä ei kestänyt sitä, että minulla oli asiat paremmin. Minua mollaamalla hän yritti päästä minun yläpuolelleni - vakuuttaakseen itselleen, että oli parempi kuin minä. No, eihän siinä hyvin käynyt.
Sinä ehkä jaksat vielä, mutta älä ihmeessä anna hänen viedä itsetuntoasi. Tuo on jo jonkinasteista henkistä väkivaltaa, kun koko ajan sinua mollaa. Tiedän, että tätä ei ole kiva kuulla. Joku jo sanoikin, että ongelma ei ole sinussa vaan miehessäsi. Antaako hän koskaan positiivista palautetta tekemisistäsi? Jos ei, se kertoo paljon. Voitko elää sellaisessa suhteessa? Kuinka kauan kestät tuollaista ala-arvoista kohtelua? Tuollainen mykkäkoulu kampauksen takia on todella lapsellista käytöstä.
Kiitos vastuksestasi! :) No kyllä *joskus* saan positiivistakin palautetta häneltä, esim kun teen hyvää ruokaa tai kun olen tiskannut ison tiskivuoren.
mutta yllätyin kun tajusin että:
Minulla taitaa olla samoja juttuja kuin sinullakin on/oli koska meillä menee juuri noin muutamatkin asiat että olen "hänen yläpuolellaan" (-en nyt viitsi luetella niitä,) siis on selkeitä sellaisia asioita! -vielä sen lisäksi että miehelläni on jo menneisyydessä todellakin liiskattu itsetunto.
Kiitos paljon vastauksestasi! Tämä selittää hyvin mitä tämä kaikki mahtaa olla. Miehestä kun en todellakaan saa mitään irti kun yritän kysyä mitä tämä kaikki käytös pohjimmiltaan on.
Eihän hän kehtaa sitä myöntää että kokee alemmuutta ja tuntee itsensä huonommaksi ja heikoksi jne.
Täytyy täältäkin suunnalta kehaista, että aivan upea suoritus sinulta! Ja paljon, paljon tsemppiä jatkoonkin! :)
Kamalaa luettavaa, täytyy sanoa, mutta jätä tuollainen kritisointi täysin omaan arvoonsa.
Ja osta itelles jotain kivaa, palkitse ittes välillä :) HIENOA! :)
Kiitos :) Kiitos paljon!
Kunpa osaisin olla ottamatta itseeni tätä kaikkea kritisointia... :-/
-No toivottavasti jonain päivänä osaan :)
Olis tosiaan kiva käydä vähän shoppailemassa uutta vaatekertaa "palkinnoksi" :) :) ;)
Kuulostaa aikamoiselta kusipäältä toi sun miehes. Sähän olet tehnyt uskomattoman hyvän työn, 20 kilon pudotus on iso juttu! :) Siitä pitäis rohkaista ja kehua, eikä vittuilla :/
Onko peräti hänellä itselläänkin ylimääräistä painoa kehossaan? Tai liekkö on sitten muuten vain kateellinen suorituksestasi? Sanoisin kyllä tollaselle miehelle suorat sanat ja kertoisin miten tollainen vihjailu loukkaa...
Itse laihduin 11 kiloa ja ukko ei todellakaan vittuillut, päinvastoin. Pelkäsi että alan laihtua liikaa :D
Nykyään olen siis mitoissa 165cm/73kg, ja aion pudottaa 3-5 kiloa vielä :)
Tsemppiä laihdutukseen ja siihen että saat parisuhteen kuntoon (tai jätettyä ukon)!
:) Kiitos!
Hänellä ei ole ylimääräisiä kiloja. Saattaahan se olla, että hän on minulle vaikka kateellinen, kun huomaa että saan niin paljon huomiota muilta ihmisiltä kun olen nyt laihtunut. :-/
Olen kertonut kyllä hänelle miten hänen sanansa loukkaavat. Ei hän oikein reagoinut mitenkään. Se sattui.
Tosi hieno suoritus sinullakin! onneksi olkoon ja Tsemppiä vielä niiden 3-5 kg:n kanssa! :)
Sinulla on hyvä ja järkevä mies. :)
Miksi olet ostanut/hankkinut epäsopivat lenkkilengät.
Kaupassa kannattaa sovittaa kengiä ennen ostoa.
Pitkä juttu. Eikä se edes periaatteessa kuulu tähän, eikä huvita kertookkaan.
Mielestäni kannattaa antaa suoraa palautetta siitä, miten epäkunnioittavaa miehen arvostelu on. Kerro hänelle, että et itsekään ole tyytyväinen kroppaasi ja koko ajan ponnistelet laihtuaksesi - siinä hommassa ei mollaaminen auta (oikeasti: tulee stressihormoneita, kortisolia ja adrenaliinia, jotka estävät laihtumista). Eikä se mollaaminen auta avioliiton henkisen ilmapiirin kannalta. Voihan sitä sanoa miekkoselle, että jos ei kelpaa, niin senkun alkaa vetelemään ja vie kamansa mukanaan tai jää, eikä urputa. Itsekunnioitusta kehiin!