Kuinka osaisin päästää lopulta irti ja ymmärtää että muistot ovat rikkautteni ja ainoa linkkini siihen sadunhohtoiseen maailmaan jonka sain kokea kanssasi vuonna yksi ja kaksi.
Miten tämä menneisyydestä irti päästäminen voi olla näin vaikeaa, onko se lopullisen toiveen sammuttaminen näin vaikeaa?
Olenhan järki ihminen, mutta tämä tunteen kanssa kulkeminen ja siitä lopullisesti irti päästäminen on vaikeaa, liian vaikeaa !!
Jos minulla olisi ollut mahdollisuus sinut vielä kohdata uskoisin että viimeistään silloin olisin ymmärtänyt kaipaavani haamua, mutta kun näin ei tapahtunut eikä enää tule tapahtumaan joudun taistelemaan itseni kanssa unohtaakseni sen mitä vuosikaudet olen salaisesti kaivannut, sinut.
Miten tämä menneisyydestä irti päästäminen voi olla näin vaikeaa, onko se lopullisen toiveen sammuttaminen näin vaikeaa?
Olenhan järki ihminen, mutta tämä tunteen kanssa kulkeminen ja siitä lopullisesti irti päästäminen on vaikeaa, liian vaikeaa !!
Jos minulla olisi ollut mahdollisuus sinut vielä kohdata uskoisin että viimeistään silloin olisin ymmärtänyt kaipaavani haamua, mutta kun näin ei tapahtunut eikä enää tule tapahtumaan joudun taistelemaan itseni kanssa unohtaakseni sen mitä vuosikaudet olen salaisesti kaivannut, sinut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi ei ole mahdollista kohdata häntä enää?
ei vaan ole
Minä tahtoisin vielä joskus nähdä sinut!
Kerro miksi?
Et ole varmasti hän, mutta vastaanpa nyt kuitenkin kysymykseesi.
Mitään dramatiikka asiaan ei liity, kyseinen henkilö vaan meni elämässään eteenpäin ja vuosikymmenet vierivät kuljettaen meitä tahoillaan.
Jos hän olisi halunnut kuulla minusta , olisi hän sen varmasti tehnyt jo, koska hän on aina tiennyt etten voisi hänen soidin kutsuaan lopulta vastustaa.
Aikaa kulunut liikaa ja jos toiselle en merkinnyt mitään riittänee tyhjentäväksi vastukseksi....ja vielä tulevaan jatkokysymykseen vastaan tässä samalla, hän kyllä tietää kuinka minuun saisi , yhteyden siis jos olisi halunnut !
Sellainen tarina.
En ole hän, mutta samankaltainen tilanne minullakin. Muistoja jne. Itse otin yhteyttä, mutta hän ei ollut halukas vaihtamaan edes kuulumisia. Ymmärrän kuitenkin hyvin hänen ratkaisunsa. Edelleen mietin, mutta en halua sotkea toisen elämää.
Kun elämässä vihdoin ymmärtää että joku asia onkin lopullista, sitä on vaikeaa ymmärtää ja hakee syitä miksi kävi niin, mutta totuus on ettei järkevää syytä koskaan löydy ainakaan sille särkyneelle osapuolelle.
Näinhän se menee.