Äskettäin tuli julki Taloustutkimuksen kysely, joka osoitti suomalaisten viisastuneen ruokakäsityksissään.
Nyt kansa tietää, että halpa ei ole hyvää.
Lisäksi kotona tehdyn ruuan arvostus kasvaa. Joka kolmas jättää valmisruuat kaupan hyllyyn – ihan periaatteesta.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että valmisruuat eivät yleensä vastaa täysipainoista ateriaa.
Samanaikaisesti yhä useampi on päättänyt, ettei halua syödä lihapullia, joissa on paljon lihan kaltaisia ainesosia.
Seuraus on ollut isoille firmoille kurja.
Esimerkiksi Saarioinen Oy:n tulos romahti viime vuonna ja yhtiö ilmoitti juuri yt-neuvotteluista, joihin yksi syy on valmisruokien kehno myynti.
Viime vuonna Kuluttaja-lehti kertoi, että kaupan valmislihapullissa on vähimmillään 15 prosenttia lihaa. Kyseenalainen kunnia meni Atrian lihapullille. Lihaisimpia olivat Lihajaloste Korpelan Pikkuherkku-lihapullat, joissa lihaa oli 83 prosenttia.
Kansa katsoo tuoteselostetta, vaikka se onkin pienellä präntillä.
Brändi on siitä vaikea juttu, että sen rakentaminen vie aikaa ja maksaa paljon, mutta sen voi menettää hetkessä.
Elintarviketeollisuus panosti takavuosina kiireisen kansan ruokkimiseen ja kehitteli nopeita mikroruokia. Valmisruokabrändejä rakennettiin nimenomaan siitä näkökulmasta, miten tuote kuoritaan pakkauksesta ja nakataan se mikroon – pling – ja ruoka on valmista.
Miten helppoa. Ei ihme, että kauppa kävi kuin siimaa.
Tuotekehitys keskittyi toisaalta pakkausten ulkonäköön ja toisaalta katteen kasvattamiseen tuotantokuluja karsimalla.
Noihin aikoihin taisi syttyä se oivalluksen lamppu, että lihaa se on lihan kaltainenkin aines.
Einekseen pantiin broilerin nahkaa ja päänlihaa, sian nahkaa, läskiä, sydäntä, munuaisia, maksaa ja lopulta myös koneellisesti eroteltua lihaa, jonka mukana massaan tuli jätteeksi luokiteltavaa sidekudosta. Arominvahvennetta sekaan ja kuluttaja hämääntyi: maku pysyi, vaikka kate kasvoi.
Muutos eteni nopeasti. Monesta makkarasta katosi ensin kamara eli sian nahka. Sitten arominvahvenne eli natriumglutamaatti hävisi. E621:n haitallisuudesta ei tosin ole vieläkään nähty pitävää näyttöä, mutta jo epäily sen allergisoivuudesta riitti.
Lisäaineettomuudesta on tullut yleinen valintaperuste ruokaostoksilla. Marinadi on hyvä syy jättää tuote ostamatta. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi, että kaikki ruokiin lisätyt lisäaineet on tutkittu ja turvallisiksi havaittu, vaan siitä, ettei lisäaineiden yhteisvaikutuksesta ole kenelläkään varmuutta.
Kansa osaa nykyään vaatia leikkeleisiin lisää lihaa. Niinpä leikkeleessä voi olla jopa 100 prosenttia lihaa, kun ennen oli tavallista, että sitä oli vain 60 prosenttia lisäainepuuron seassa.
Kotiruuan suosion kasvu on tosiasia, johon lihateollisuuden toivoisi vastaavan.
Kyse on taas trendistä, mutta mahdollisesti sellaisesta, joka voi olla pitkäikäisempi kuin valmisruokahössötys.
Toivottavasti trendi pysyy.
Ruuanlaitto voittaa ajanvietteenä Facebookissa notkumisen tai minkä tahansa muun yhtä tyhjänpäiväisen kiirettä lisäävän harrastuksen.
Ruuanlaittoa voi sitä paitsi käyttää myös tekosyynä yhteen pitkäksi aikaa unohtuneeseen asiaan: perheen saa koolle ainakin kerran päivässä.
Kotiruoka – parempi mieli.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kansan-ruokajarki-palasi/1270282
Nyt kansa tietää, että halpa ei ole hyvää.
Lisäksi kotona tehdyn ruuan arvostus kasvaa. Joka kolmas jättää valmisruuat kaupan hyllyyn – ihan periaatteesta.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että valmisruuat eivät yleensä vastaa täysipainoista ateriaa.
Samanaikaisesti yhä useampi on päättänyt, ettei halua syödä lihapullia, joissa on paljon lihan kaltaisia ainesosia.
Seuraus on ollut isoille firmoille kurja.
Esimerkiksi Saarioinen Oy:n tulos romahti viime vuonna ja yhtiö ilmoitti juuri yt-neuvotteluista, joihin yksi syy on valmisruokien kehno myynti.
Viime vuonna Kuluttaja-lehti kertoi, että kaupan valmislihapullissa on vähimmillään 15 prosenttia lihaa. Kyseenalainen kunnia meni Atrian lihapullille. Lihaisimpia olivat Lihajaloste Korpelan Pikkuherkku-lihapullat, joissa lihaa oli 83 prosenttia.
Kansa katsoo tuoteselostetta, vaikka se onkin pienellä präntillä.
Brändi on siitä vaikea juttu, että sen rakentaminen vie aikaa ja maksaa paljon, mutta sen voi menettää hetkessä.
Elintarviketeollisuus panosti takavuosina kiireisen kansan ruokkimiseen ja kehitteli nopeita mikroruokia. Valmisruokabrändejä rakennettiin nimenomaan siitä näkökulmasta, miten tuote kuoritaan pakkauksesta ja nakataan se mikroon – pling – ja ruoka on valmista.
Miten helppoa. Ei ihme, että kauppa kävi kuin siimaa.
Tuotekehitys keskittyi toisaalta pakkausten ulkonäköön ja toisaalta katteen kasvattamiseen tuotantokuluja karsimalla.
Noihin aikoihin taisi syttyä se oivalluksen lamppu, että lihaa se on lihan kaltainenkin aines.
Einekseen pantiin broilerin nahkaa ja päänlihaa, sian nahkaa, läskiä, sydäntä, munuaisia, maksaa ja lopulta myös koneellisesti eroteltua lihaa, jonka mukana massaan tuli jätteeksi luokiteltavaa sidekudosta. Arominvahvennetta sekaan ja kuluttaja hämääntyi: maku pysyi, vaikka kate kasvoi.
Muutos eteni nopeasti. Monesta makkarasta katosi ensin kamara eli sian nahka. Sitten arominvahvenne eli natriumglutamaatti hävisi. E621:n haitallisuudesta ei tosin ole vieläkään nähty pitävää näyttöä, mutta jo epäily sen allergisoivuudesta riitti.
Lisäaineettomuudesta on tullut yleinen valintaperuste ruokaostoksilla. Marinadi on hyvä syy jättää tuote ostamatta. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi, että kaikki ruokiin lisätyt lisäaineet on tutkittu ja turvallisiksi havaittu, vaan siitä, ettei lisäaineiden yhteisvaikutuksesta ole kenelläkään varmuutta.
Kansa osaa nykyään vaatia leikkeleisiin lisää lihaa. Niinpä leikkeleessä voi olla jopa 100 prosenttia lihaa, kun ennen oli tavallista, että sitä oli vain 60 prosenttia lisäainepuuron seassa.
Kotiruuan suosion kasvu on tosiasia, johon lihateollisuuden toivoisi vastaavan.
Kyse on taas trendistä, mutta mahdollisesti sellaisesta, joka voi olla pitkäikäisempi kuin valmisruokahössötys.
Toivottavasti trendi pysyy.
Ruuanlaitto voittaa ajanvietteenä Facebookissa notkumisen tai minkä tahansa muun yhtä tyhjänpäiväisen kiirettä lisäävän harrastuksen.
Ruuanlaittoa voi sitä paitsi käyttää myös tekosyynä yhteen pitkäksi aikaa unohtuneeseen asiaan: perheen saa koolle ainakin kerran päivässä.
Kotiruoka – parempi mieli.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kansan-ruokajarki-palasi/1270282
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vielä kun se ruokajärki kehittyisi siihen suuntaan että kansa vähentäisi turhia hiilihydraatteja ruokavaliostaan niin oltaisiin hyvällä kasvu-uralla terveyden edistämisen suhteen. Perunat ja pastat pois ja tilalle ravinteikkaita kasviksia.