Olen laihduttanut monia kymmeniä kiloja ja elänyt jo pitkään "uutta elämää", ottanut kuntoilun ihan päivittäiseen elämään ja rakastunut uusiin elämäntapoihin, en pystyisi enää elämään ilman niitä koska olo on mainioin.
Olin juuri pysytellyt ihannepainossani jo kuukausia ja olin joka päivä onnellinen.
Sitten tuli monia vaikeuksia, ero (pettämiset, väkivalta), raha-asioiden solmuun meno, uusi koulu, kämpän menettäminen yms.. Pystyin vielä pitämään elämäntapojani. Mutta tuli muutto, erinäisistä syistä jouduin elämään ilman keittiötä muutamia viikkoja. Kaikki ryöstäytyi käsiin eräänä viikonloppuna juuri muuton aikoihin, kun pidettiin kavereiden kanssa yhteinen viikonloppu ja päätin että saan vapaasti syödä mitä vaan. Söin, ja paino nousi 10 kiloa muutamien päivien aikana. Lannistuin TODELLA pahasti. Tiesin, että se oli osittain nestettä jne. Ahdistuin lisää elämäntilanteestani kun ei ollut mahdollisuutta edes palata rytmiin ilman jääkaappia yms. Paino laski, mutta ei entisiin lukemiin ja kärsivällisyys petti. Sorruin, ahmin ahmin ja ahmin. En ole voinut mennä liikkumaan, koska olo on niin kamala. Masennuin tästä niin paljon, etten kykene menemään edes töihin. Pakko palata ruotuun. Ahdinkoa on kestänyt nyt noin kolme viikkoa. Pelkään, että paino ei laske enää helpolla takaisin sinne missä se oli.. :( Haluaisin koko ajan mennä liikkumaan, mutta en kehtaa. En kehtaa poistua kotoota.
Mietin, että olisiko tässä tilanteessa joku mehupaasto yms kuuri paras ratkaisu kun en vaan pysty elämään jos paino ei nopeasti laske?
Haluan päästä irti tästä kierteestä mahdollisimman nopeaa :( Elämäntilannekin on nyt aikalailla helpottanut, mutta syömiskierrettä on ollut ihan sairaan vaikea katkaista.
Olin juuri pysytellyt ihannepainossani jo kuukausia ja olin joka päivä onnellinen.
Sitten tuli monia vaikeuksia, ero (pettämiset, väkivalta), raha-asioiden solmuun meno, uusi koulu, kämpän menettäminen yms.. Pystyin vielä pitämään elämäntapojani. Mutta tuli muutto, erinäisistä syistä jouduin elämään ilman keittiötä muutamia viikkoja. Kaikki ryöstäytyi käsiin eräänä viikonloppuna juuri muuton aikoihin, kun pidettiin kavereiden kanssa yhteinen viikonloppu ja päätin että saan vapaasti syödä mitä vaan. Söin, ja paino nousi 10 kiloa muutamien päivien aikana. Lannistuin TODELLA pahasti. Tiesin, että se oli osittain nestettä jne. Ahdistuin lisää elämäntilanteestani kun ei ollut mahdollisuutta edes palata rytmiin ilman jääkaappia yms. Paino laski, mutta ei entisiin lukemiin ja kärsivällisyys petti. Sorruin, ahmin ahmin ja ahmin. En ole voinut mennä liikkumaan, koska olo on niin kamala. Masennuin tästä niin paljon, etten kykene menemään edes töihin. Pakko palata ruotuun. Ahdinkoa on kestänyt nyt noin kolme viikkoa. Pelkään, että paino ei laske enää helpolla takaisin sinne missä se oli.. :( Haluaisin koko ajan mennä liikkumaan, mutta en kehtaa. En kehtaa poistua kotoota.
Mietin, että olisiko tässä tilanteessa joku mehupaasto yms kuuri paras ratkaisu kun en vaan pysty elämään jos paino ei nopeasti laske?
Haluan päästä irti tästä kierteestä mahdollisimman nopeaa :( Elämäntilannekin on nyt aikalailla helpottanut, mutta syömiskierrettä on ollut ihan sairaan vaikea katkaista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voih otan osaa, ei kuulosta kivalle. :( Itsellä jotain vastaavia kokemuksia ollut. Oletko miettinyt voisiko sulla olla jonkinlainen syömishäiriö? Mulla nimittäin on ollut ja syöminen riistäytyi sit jotenkin käsistä. Mutta neuvoisin sua palaamaan arkeen vaikka se voi tuntua hankalalta. Jotain paastoa voit tietty kokeilla jonkun aikaa mutta toisaalta se voi altistaa ahmimaan. Yritä olla ostamatta paljoa ruokaa kerralla ja osta vaan terveellistä ruokaa ja jos ostat esim. suklaata, osta vaan patukka. Kannattaa myös miettiä olisko sulla tarvetta hakea apua? Toi syöminenkin on kuitenkin reaktio jostain. Toivottavasti oli jotain apua! :)
Jes kiitos avusta.. :) Hainkin itseasiassa apua, ja sainkin ainakin pikkuhiljaa mutta tähän hätään se ei ehkä vielä ehdi kun pitäis olla palautunut kuntoon jo pikkuhiljaa. :D Niin.. ehkä se mehupaasto selkiyttäis kun on sentään jääkaappi ja rahaakin nyt sitten mistä jatkaa siitä eteen päin ja tota vähän ruokaa kerrallaan-juttua oonkin toteuttanut usein juuri kaiken tällaisen välttämiseksi. Huoh.. Olo on ku ruokajuopolla. Noh, ihmisillä on erilaiset ongelmat mutta harmi että sitä tulee tehtyä näin isoja juttuja näistäkin... Keskitietä odotellessa.....
Tunnistan jotain itsestanikin luettuani "Erittain surullisen" ongelmista. Olen itsekin onnistunut aikaisemmin laihduttamaan isoja maaria ja sitten ratkennut syomaan ja kaikki kilot on aina tulleet takaisin. Kun tama syomiskausi alkaa, olo on kamala kun tietaa etta paino nousee, mutta itselleen ei mitaa mahda. Olen esim ottanut itsestani kuvia hoikassa kunnossa ikaan kuin silta varalta etta jos kohta ratkeaa syomaan ja lihoo ja turpoaa niin ainakin on muisto jostain paremmasta. Joillekin ruoka on kuin toisille viina... Jos sulla on tosiaan "alamaki" alkanut, parasta ja helpointa olisi nyt ottaa 7-10 pv paasto ja saada tilanne hallintaan. Tama kohentaisi enemman itsetuntoasi ja paasisit taas kontrolloimaan itseasi. Suunnittele paastosi hyvin, hommaa sopivat mehut jne, heita kaikki roska- ja lihottava ruoka pois kaapista. Pida aina raikasta vetta saatavilla ja nauti kevyesta olosta ja siita etta sait moron haadettya.
Minä en kyllä suosittelisi paastoa tai muutakaan kitukuuria. Sellaisessa on iso riski, että elämä muuttuu paastoamisen ja ahmimisen vuorotteluksi, eikä se tee pääkopalle ollenkaan hyvää. Sinulla on jo tuota syömishäiriötaustaa, älä lietso enää epänormaalia syömistä - älä syömättömyyttä äläkä ahmimista.
Parhaiten saat syömisen hallintaan, kun alat syödä kohtuullisesti ja normaalisti, oikeaa ruokaa ja säännöllisin välein. Painon pudotus on sillä tavoin hitaampaa, mutta mihin sinulla on kiire? Hitaasti pudotetut kilot pysyvät paremmin poissa.
Noniin, sopivasti hajosi heti uusi jääkaappi, joten lisää stressiä ruoka-asioihin..
Kiitoksia tuestanne.. :) Nyt on alkanut menemään paremmin, ei enää ahmimista, mutta koska olen ollut porukoillani ja he tuputtavat ruokaa, olen "sortunut" hiilaripitoisiin kotiruokiin ja nehän ei tätä painoa näköjään laske. :( Mutta yli kulutuksen en ole syönyt.. Ainoa on tämä kärsimättömyys, en kehtaa esim nähdä kavereita ennen kuin painan mitä painoin ihan juuri hetki sitten ja olin painanut jo kauan :(
Niin, ei olisi mihinkään kiire.. mutta.. kun kilot tulivat muutamassa päivässä ! luulisi niiden lähtevänkin ja jostain syystä pää ei kestä tätä lihavaa olotilaa. En siis ahmi edes "herkkuja",vaan kaikkea ruokaa yms.. No nyt yritän sitä paastoa että voisin lähteä urheilemaan taas, kun sinne lähden rytmi tasoittuu toivottavasti kuin itsestään ja kierre olisi katkaistu.. Kiitoksia vinkeistä. :)
siitä on siis jo vuosia kun olen ollut ylipainoinen.. :( mutta niin hoikkana mitä olin, niin oli melko uusi juttu ja vaati vielä näköjään sisäistämistä. :(
luulisi että palautuu nopeaa sinne kun nopeaa tulikin. :(