olen seurustellut mieheni kanssa jo reilu puolitoista vuotta. Suhteen alussa mies teki selväksi kuka hän on. Eli teki kaikkea hauskaa ja oli aina menossa mukana. Soitteli usein ja tekstaili minun kanssa ja ettei pelannut paljoakaan. Mutta nyt on käynytkin sitten ilmi että tämä sama mies onkin ihan erilainen mitä antoi ymmärtää. Hän pelaa hirveästi tietokoneellaan ja jos laitan hänelle viestiä niin viestin vastaamiseen voi mennä useampikin tunti, ellei vuorokautta. Tai jos soitan niin saattaa olla että hän vastaa n. parin tunnin päästä. Hän ei jaksa tehdä mitään arkena, eikä viikonloppuna. melkein aina vaan samaa marinaa:''Ei jaksa. Väsyttää..''
on se kyllä ihme kun melkein ikinä ei voi mennä minnekkään kun heti kuuluu valitusta.
Ja näemme nykyisin vain pari kertaa viikossa. joskus vain kerran viikossa.
olen puhunut hänelle tästä, mutta aina keksii jonkun hyvän ympäripyöreän selityksen miten hän pääsisi pois tästä tilanteesta.
aina kun hän tulee minun luokseni käymään tai minä hänen luo niin silloin on taas kaikki olevinann hyvin. katsomme 80% ajastamme telkkaria ja makaamme sängyssä pimeässä huoneessa. ja joskus hän saattaa nukahtaa pariksikin tuntia jolloin itse katson telkkaria ja kuolen tylsyyteen. ja hänen väsymyksellehän minä en voi mitään. en jaksa tälläistä enää, mutta en halua jättää häntä.
mihin kadotin sen spontaanisen ihmisen joka jaksoi aina tehdäkkin suhteemme eteen jotain?
vai olenko minä se joka valittaa kaikesta turhasta vai mikä tässä on?
on se kyllä ihme kun melkein ikinä ei voi mennä minnekkään kun heti kuuluu valitusta.
Ja näemme nykyisin vain pari kertaa viikossa. joskus vain kerran viikossa.
olen puhunut hänelle tästä, mutta aina keksii jonkun hyvän ympäripyöreän selityksen miten hän pääsisi pois tästä tilanteesta.
aina kun hän tulee minun luokseni käymään tai minä hänen luo niin silloin on taas kaikki olevinann hyvin. katsomme 80% ajastamme telkkaria ja makaamme sängyssä pimeässä huoneessa. ja joskus hän saattaa nukahtaa pariksikin tuntia jolloin itse katson telkkaria ja kuolen tylsyyteen. ja hänen väsymyksellehän minä en voi mitään. en jaksa tälläistä enää, mutta en halua jättää häntä.
mihin kadotin sen spontaanisen ihmisen joka jaksoi aina tehdäkkin suhteemme eteen jotain?
vai olenko minä se joka valittaa kaikesta turhasta vai mikä tässä on?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.