miten te jaatte kotityöt? kauan olette asuneet yhdessä, minkä ikäisiä olette ja mistä maasta kumppanisi on kotoisin?
meillä mies hoitaa lähes kokonaan ruoanlaiton, minä yleensä pesen pyykit ja hoidan tiskit. me molemmat imuroidaan ja luututaan aika saman verran.
me ollaan asuttu yhdessä vasta 4kk, eikä me koskaan riidellä kotitöistä tai oikeastaan mistään muustakaan. Mies on israelista ja me ollaan noin 25v. molemmat :)
meillä mies hoitaa lähes kokonaan ruoanlaiton, minä yleensä pesen pyykit ja hoidan tiskit. me molemmat imuroidaan ja luututaan aika saman verran.
me ollaan asuttu yhdessä vasta 4kk, eikä me koskaan riidellä kotitöistä tai oikeastaan mistään muustakaan. Mies on israelista ja me ollaan noin 25v. molemmat :)
Vastaukset 40
Vanhimmat
Heipä hei!
Ollaan nelikymppisiä, naimisissa 15 v, ei olla riidelty kotitöistä, kun itse tyhmänä olen tehnyt aina lähes kaiken. Viime aikoina olen väsähtänyt, ja joskus sanon hänelle, että voisitko sitä ja tätä, ja hän sanoo, että kohta, tai joskus tekee heti, mutta yleensä tekemättä jää, enkä jaksa odotella, vaan teen itse.
Ruokaa hän on viimeaikoina alkanut enemmän laittelemaan, kun mun sapuskat ovat kai liian yksitoikkoisia...Mies on Pohjois-Afrikasta.
Tässä näette hyvän typerän esimerkin, että miestä ei pidä liikaa passata alusta lähtien, muuten se tottuu passattavaksi, eikä myöhemminkään osallistu. Heti vaan kaikki hommat suurinpiirtein puoliksi, niin jatkossakin sujuu paremmin ;)
Intiasta, ja meillä mennään sillä periaatteella, että se tekee, joka ehtii/osaa paremmin/viitsii/jaksaa. Mies hoitaa selkeät miesten työt (vaihtaa renkaat, korjaamiset, voimaa vaativat hommat) ja imuroi. Minä pesen pyykit ihan vaan siitä yksinkertasesta syystä, että en luota hänen lajittelutaitoonsa.
Kimpassa ollaan oltu kymmenisen vuotta, eikä meilläkään ole ollut tarvetta riidellä kotitöistä. Eikä kyllä mistään muustakaan.
Meillä minä hoidan lähes kaikki kotityöt, koska en käy töissä. Ei tulisi mieleenkään laittaa miestä siivoamaan pitkän työpäivän jälkeen. Kaupassa käymme yhdessä. Mies toki hoitaa sellaiset asiat, jotka hän katsoo "miesten töiksi", eli autoon liittyvät asiat, elektroniikan korjaukset jne.
Olemme asuneet yhdessä yli viisi vuotta. Mies on Venäjältä kotoisin. Molemmat olemme kaksikymppisiä, mies minua viisi vuotta vanhempi. Mekään emme kotitöistä ole riidelleet, emmekä riitele.
Anteeksi uteluni, mutta menitkö 15 v jo asuman yhteen miehen kanssa?
Kaksikymppisillä moni tarkoittaa 20-29 vuotiaita.
Kaksikymppisellä tarkoitan 20-29-vuotiasta, kuten joku tuossa jo ehti mainitakin. Mutta olin kyllä hyvin nuori, kun muutimme mieheni kanssa yhteen ja menimme naimisiin.
Asia ei tietenkään minulle kuulu, mutta 29-vuotias ei ole enää kaksikymppinen, vaan kolmikymppinen. Mies, joka on 25 v ei myöskään ole enää kaksikymppinen. Miksei voi sanoa suoraan oman ikänsä esim. olen 25-vuotias eikä niinkuin aloittaja kirjoittaa, että on n. 25 vuotias.
minusta on ihan ok luokitella itseni noin 25-vuotiaaksi, jos minulla on muutaman viikon päästä syntymäpäivä. ja mieheni tosiaan on 25v. pahoittelen, jos ilmaisin itseni epäselvästi =)
Meidän suhteessamme mies laittaa yleensä ruuat, sillä hän osaa sen paremmin. Leivon kyllä miehelle usein, siinä olen hyvä!
Puolisoni tekee "miesten työt", sekä vie välillä roskat, ja kantaa kaupassa ostokset. Itse siivoan, tiskaan ja pesen pyykit. Meillä ei olla riidelty työnjaosta ikinä. Mieheni on myös onneksi hyvin siisti. :)
Ollaan molemmat 26v, asuttu yhdessä n.8kk ja mies Irakin kurdi.
Meillä mies siivoaa, koska on tottunut jokapäiväiseen siivoamiseen. Itselle ei olisi niin väliksi jos villakoirat pesisivätkin sohvan alla pari päivää, eli imurointi kerran viikossa riittäisi, mutta miehelle se ei kelpaa.
Kokkailut hoitaa se joka tulee ensiksi kotiin, ja kokki ei koskaan tiskaa. Minä hoidan pyykit, ja hän ns. miesten työt (paitsi minä kokoan huonekalut jos niitä satutaan ostamaan). Kaupassa käymme yhdessä kerran viikossa, ja täydentelyt hoitaa kokkausvuorossa oleva.
Mies on afrikkalainen, ja iältämme olemme 30:n molemmin puolin - minä vähän nuorempi. Yhdessä olemme asuneet noin 3 vuotta.
Itse odotan, että ne villakoirat pesisivät sen sohvanalusen. Toistaiseksi näin ei ole käynyt. Harkitsen vaimon hankkimista asiaa hoitamaan.
Olemme asuneet yhdessä puolisen vuotta, minä 21 ja sri lankalainen mies 29. Hän laittaa yleensä ruuan ja minä pesen pyykit....Siivoamista jaetaan, mutta tällä hetkellä hän tekee enemmän kuin minä. ei riitoja asian suhteen.
Monella ystävälläni on suomalaismies joka ei osallistu kotitöihin lainkaan. Istuvat illat lähiöräkälässä tai sitten dokaten kotisohvalla ja piereksien.....välillä käyvät Tallinnassa viinaa hakemassa.
Ikävää rasismia
Mitä rasismia toi muka on? Haukutaanhan täällä jatkuvasti suomalaisnaisia, eikä kukaan sitä sano rasismiksi ja tottahan toi on miten suomalaiset miehet röhnöttävät sohvalla tv:n äärellä ja juovat kaljaa, kotityöt ei pahemmin kiinnosta.
on aina vastattava tyhmyydellä?
Mitäs tyhmää vastauksessani oli? Edelleenkin ei ole rasismia, kun suomalaisia miehiä kritisoidaan ja tottahan se on miten he käyttäytyvät.
"tottahan se on miten he käyttäytyvät. "
Harmillista, että lähipiirisi koostuu kuvaamasi kaltaisista miehistä. Mutta suomalaisia on kaikenlaisia. Voin vakuuttaa, että jokaista kaljaa juovaa ja kotitöitä karttelevaa sohvaperunaa kohti on useampi täysin erilainen suomalainen mies. Mutta ehkäpä sinulla ei ole sellaisista kokemusta. Tasan ei käy onnen lahjat.
"tottahan se on miten he käytäytyvät"kaljaa juovia ja kotitöitä karttelevia sohvaperunoita löytyy myös naisista. että miksi aina syylistetään vain miehet.
Klassinen veto: "Harmillista että tuttavapiirisi koostuu kuvaamasi kaltaisista miehistä."
Alunperinhän miehiä kuvailtiin kaljakuppilassa istuviksi tai kotisohvalla piereksiviksi nimim. "ovat surkeita" toimesta. Totesin asian todeksi eri sanoin. Tunnen tai tiedän sellaisia miehiä, mutta sukulaisissani heitä ei ole eikä ystäväpiirissäni. Kyllähän monet naiset kertovat miten heidän miehensä vaan röhnöttävät sohvalla ja katsovat kaljaa kitaten telkkaria ja monet kerrat saa lukea täälläkin minkälaisia laiskamatoja heidän suomalaiset miehensä ovat.
Miten se nyt sinua niin harmittaa, jos jotkut miehet ovat sellaisia ja itse et ole vai onko juuri niin että olet sellainen? Asian ydinhän oli kuitenkin siinä, että joku sanoo rasismiksi sitä, että joku nainen kehtaa mainita ääneen täällä minkälaisia suomalaiset miehet ovat ja minä puolestani sanoin, ettei se ole rasismia. Jos on, niin rasismia on kaikki suomalaiset naisten haukkumiset ulkonäöstä kokkaamstaitoihin.
"Asian ydinhän oli kuitenkin siinä, että joku sanoo rasismiksi sitä, että joku nainen kehtaa mainita ääneen täällä minkälaisia suomalaiset miehet ovat "
Asian ydin on, että suomalaiset miehetkin ovat monenlaisia. Sinun yleistyksesi puolestaan on typerä ja todellisuudenvastainen.
"...se ole rasismia. Jos on, niin rasismia on kaikki suomalaiset naisten haukkumiset ulkonäöstä kokkaamstaitoihin. "
Aivan oikein. Ei naisten haukkuminen ole sen fiksumpaa tai hyväksyttävämpää kuin miestenkään haukkuminen. Olet siis alentunut samalle tasolle naisten nimittelijöiden kanssa. Onneksi olkoon saavutuksestasi. Yritä nyt sitten elää sen tosiasian kanssa, että olet samaa ryhmää täällä esiintyvien miespuolisten öykkäreiden kanssa.
Kylläpä kärpäsestä tehtiin tekemälläkin härkänen. Edelleen rautalangasta: ei ole rasismia todeta, että monet suomalaiset miehet makaavat sohvalla ja kittaavat kaljaa TV:n äärellä. Rasismi on ihan eri asia. Puhuttiin miehistä, mutta en ole sanonut, että KAIKKI miehet tekevät niin.
Silloin yleistetään, kun moni, suuri joukko, massa, näkyvä osa jne. tekee niin tai käyttäytyy tms. Esim. yleistetään, kun suomalaiset juovat etelän lomakohteissa ja käyttäytyvät huonosti ja aiheuttavat ongelmia. Tässä ei puhuta yksittäistapauksista, vaan mitä yleensä tapahtuu. En minäkään vedä hernettä nenään, siitä, että suomalaisia pidetään etelän lomakohteissa juoppoina, kun en itse juo paljon.
Yleistykseni nyt ei ole milläänlailla totuudenvastainen, vaan nimenomaan totuudenmukainen. Varmaan on niitä naisiakin, jotka tekevät samaa enkä ole sitä kieltänytkään. Harmi vaan, että jollekkin ottaa noin koville, kun puhutaan miesten huonoista tavoista. Harmi, että nyt alennuin samalle tasolle, kyllä meni sunnuntaipäivä ihan pilalle...nyyh. Yritän elää sen tosiasian kanssa.
On se rankkaa kun päästelee röyhtäyksiä ja joutuu sitten epätoivoisesti väittämään niitä laulamiseksi. Kannattaisi ehkä vain olla hiljaa, jos ei pysty parempaan.
???
Niin, kannattaa olla hiljaa, jos ei ole mitään sanottavaa:-)
Mieheni on Vietnamista, ollaan asuttu yhdessä 18 vuotta, ikää on neljänkympin molemmin puolin. Kotityöt sujuvat hyvin, mutta kyllä niistä kinastellaankin joskus, kun on työpäivän jälkeen väsynyt ja lapsetkin vaativat huomiota. Riitaa ei tule niinkään siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, milloin alkaa tapahtua :)
Ennen yhteenmuuttoa mieheni oli tottunut huolehtimaan itsestään erilaisissa olosuhteissa ja oli asunut Suomessa omillaan. Kotityöt siis sujuivat. Nykyään mä hoidan vaatehuollon, mies tosin pääsääntöisesti silittää omat vaatteensa. Isot ostokset teemme yhdessä, mä teen täydennysostoksia työmatkan varrelta. Molemmat tekevät ruokaa, mutta miehellä on tässä päävastuu. Itse haluaisin pitää siivouspäivän säännöllisesti, mutta mies on enemmän mañana-tyyppiä eli siivoaa silloin, kun siltä tuntuu. Mies pesee vessan useammin kun minä ja valitsee mieluummin imuroinnin kuin lattioiden pesun. Keittiöstä on tosi tarkka. Jos olen työmatkalla, voin luottaa siihen, että koti pysyy siistinä ja lapset hoidettuina ilman erillistä ohjeistusta.
Auto on miehen vastuulla, mutta renkaiden vaihto ja vahaaminen ei ole vierasta mullekaan. Olen lapsuudenkodistani saanut mallin, ettei ole miesten ja naisten töitä. Mieheni taas tuppaa omimaan teknisemmät työt: jos hän näkee mun hakevan ruuvimeisselin tai vasaran, hän on heti utelemassa, mihin niitä tarvitsen ja tuppautuu tekemään.
Meillä jakautuu tasan kotityöt: lastenhoito ja ruuanlaitto. Mies tosin haluaa tehdä korjaukset vaikka itsekin siihen pystyn. 3,5v asuttu yhdessä ja mies on amerikasta. Itse 29v ja mies 28v
Kokkaavatko ulkomaalaiset puolisonne "pakosta", siis koska eivät koe suomalaisten vaimojensa kykenevän laittamaan riittävän hyvää ruokaa, vai onko keittiötöihin osallistuminen kulttuurissaan normaalia? Kaverillani on thaivaimo, joka pitää keittiötä omana valtakuntanaan, johon miehellä ei ole asiaa. Voisin kuvitella vastaavaa asennetta löytyvän monesta patriarkaalisesta kulttuurista.
Vietnamissa kotityöt, mukaan lukien ruoanlaitto, ovat ns. naisten töitä, mutta tuntemissamme perheissä myös miehet osallistuvat ruoanlaittoon. Pitokokkeina on sekä miehiä että naisia.
"Riittävän hyvää ruokaa"? On selvää, etten aluksi osannut laittaa vietnamilaista ruokaa, joten jos/kun mieheni sitä halusi, hänen oli kokattava itse. Vain hän tiesi, miltä jonkin ruokalajin kuuluu maistua. Toisaalta sitten mulla oli ja on päävastuu, jos teemme jotakin suomalaista. Aika paljon kehittelemme omia ruokalajeja, joissa sovellamme aineksia molempien keittiöistä. Jos mieheni on myöhään töissä, teen hänelle ruoan valmiiksi, kun hän tulee kotiin.
Voi todeta, mikä jossakin kulttuurissa on normaalia tai tavallista, mutta perheissä voi olla hyvinkin erilaisia toimintatapoja. Omasta suvustanikin löytyy esimerkkejä leipovista ja ompelevista tosimiehistä. Mieheni on omien sanojensa mukaan halunnut vaimon, ei palvelijaa, ja tehnyt elämässään asioita, joita hänen maanmiehensä konservatiivisemmasta päästä ovat katsoneet kieroon, esim. jäänyt vanhempainvapaalle. Uskoisin siis, että vaikka miehelläni olisi millainen vaimo, hän silti laittaisi ruokaa.
Koska me molemmat puolisot olemme työelämässä, aikaa ruoanlaittoon jää vähemmän ja siksikin on järkevää, että teemme ruokaa yhdessä. Ihan oikeasti tykkäämme ruoan laittamisesta, siinä voi samalla vaihtaa päivän kuulumisia.
Kokkaavatko ulkomaalaiset puolisonne "pakosta"
Siinä mielessä pakosta, että en olisi ottanut miestä, joka ei osaisi laittaa ruokaa ja huolehtia itsestään. Halusin aikuisen miehen.
mun mieheni rakastaa ruoanlaittoa ja on työskennellyt monta vuotta kokkina. hän myös tykkää tehdä minut iloiseksi ja kokkaaminen on hänen tapansa hemmotella minua :) kyllä minäkin välillä jotain helppoa ruokaa teen niinkuin pizzaa jne mutta mies ehdottomasti laittaa parempaa ruokaa!!
Ei ole normaalia hänen kulttuurissaan, siellä nainen tekee valmiiksi kaiken.
Yleisesti ottaen kurdimies tekee parempaa ruokaa kuin suominainen, joten olen suosiolla ruoantekovastuun luovuttanut miehelleni. Lisäksi mielestäni kurdiruoka on paljon parempaa kuin suomiruoka! :-)
Meillä menee kotityöt aikalailla tasan, meillä on sopimus että se tekee joka jaksaa/viitsii ja jos ei kumpikaan jaksa, niin sitten ei tehdä. Kotitöistä ei olla koskaan riidellyt enkä ole koskaan pyytänyt miestäni tekemään mitään, hän tekee omasta halusta. Hän yleensä imuroi ja luuttuaa lattiat ja minä pesen pyykit, loput kotityöt menevät aikalailla puoliksi. Mieheni tykkää kokata, itse kokkaan ruokia hänen kotimaastaan, youtubesta saa oivia vinkkejä! Mies afrikkalainen (länsi) ja ollaan oltu yhdessä hieman yli 5v.
Yhdessä 11 vuotta. Minä 34, mies 39. Mies on kotoisin Länsi-Afrikasta. Mies hoitaa yleensä isommat siivoukset, minä teen ylläpitosiivousta ja järjestelen paikkoja. Vessat siivoan minä, koska haluan olla varma, että se tehdään kunnolla. Minä laitan ruuat, paitsi silloin, kun tekee mieli afrikkalaista ruokaa. Mies on hyvä kokki. Tarvittaessa osaa laittaa muitakin ns. perusruokia kuin omiaan. Mies hoitaa yleensä kauppareissut, mutta tekee ostokset minun ostoslistani mukaan. Pyykkihuoltoa tekee se, joka ehtii ja jaksaa. Nykyään ei juurikaan riidellä kotitöistä. Tein alusta asti miehelle selväksi, että minusta ei ole kodinkoneeksi.
Tuntuu näitä juttuja lukiessa, että suomalaisilla naisilla on ihan samanlainen rusinat pullasta -meininki kuin thainaisia hakevilla miehilläkin. Jotenkin olisin kuvitellut, että naisten ulkkissuhteet ovat jotain suurta rakkautta ja tunteen paloa, mutta sitten lukeekin näitä juttuja kuinka miehiä ei olisi otettu ilman tiettyjä ehtoja jne. Siis länsimaalainen ihminen asettaa säännöt joihin kehitysmaalaisen on sitten alistuttava. Sekä miesten että naisten tapauksessa näyttää siltä että ulkkis joutuu kotityökoneeksi ja länsimaalainen saa elää vapaasti haluamallaan tavalla, joka ei onnistuisi samasta kulttuuritaustasta olevan kanssa (mies kärsisi naisen feminismistä ja feministi nainen siitä ettei saa pomputettua miestään kulttuurierojen pohjalta).
Kalahti ;) Ilmoittaudun, jos tarkoitat "rusinat pullasta" -meiningillä kahden aikuisen tasaveroista suhdetta. Se, että mies tekee kotitöitä yhtä lailla kuin nainen, ei mielestäni ole pompottamista. Kas kun naisen(kaan) ei aina tarvitse määräillä, vaan asioista voidaan myös sopia. Suurta rakkautta ja tunteen paloa löytyy kyllä, mutta jonkun ne lakanat on silti vaihdettava :)
Kun katson supisuomalaisia perheitä lähipiirissäni, näen töiden tasapuolista jakoa enkä feminististä pompotusta. En siis koe, että työnjakomallimme olisi erityisen poikkeava. Mieheni tekee ehkä keskimääristä useammin ruokaa - koska on hyvä siinä. Jaamme hommat niin, mitä kumpikin osaa ja tykkää tehdä. Eikä tämä sulje pois sitä, ettenkö hemmottelisi ja miellyttäisi miestäni.
Huomauttaisin vielä, että ihminen, joka on suhteessa toisenlaisesta kulttuurista olevan kanssa, usein kokee vapautta, kun ei tarvitse toimia totuttujen normien mukaan. Esim. oma mieheni oli ikionnellinen, kun _sai_ jäädä vanhempainvapaalle. Vietnamilaisen vaimon kanssa tämä ei luultavimmin olisi tullut kyseeseen tai ainakin ympäristön painostus olisi ollut vahva.
Mun vaatimukset miehen suhteen olivat ihan samoja, oli mies mistä tahansa kotoisin. Arvostan kykyä pitää huolta itsestään ja siisteyttä. Ja kyllä, edellytän, että mies hoitaa yhteisiä lapsiamme. Tämä tuli selväksi jo ennen lasten "hankkimista", joten ei tarvinnut tässäkään asiassa pomottaa. Joillekin miehille vastuun kantaminen kai sitten vain on ominaista. Mä halusin miehen, elämänkumppanin, en keskenkasvuista huollettavaa.
Kaikilla vastanneilla ei muuten ollut puolisoa kehitysmaasta.
miten te jaatte kotityöt? kauan olette asuneet yhdessä, minkä ikäisiä olette ja mistä maasta kumppanisi on kotoisin?
Olemme olleet yhdessä 4 vuotta, ja olemme asuneet yhdessä n. 2 vuotta. Olemme naimisissa. Mies on 28v. ja kotoisin Turkista. Itse olen 26v.
Meillä kotityöt jaetaan tasapuolisesti. Tällä hetkellä tosin minä teen enemmän, koska olen työtön. Mieheni käy töissä. Mielestäni on luonnollista, että kotona oleva tekee enemmän kotitöitä. Sitten kun minäkin käyn taas töissä, teemme jälleen tasapuolisemmin kotitöitä.
Jotkin hommat ovat sellaisia, että haluan tehdä ne mieluiten itse: kuten pyykkääminen ja vessan peseminen. Mieheni tekee myös usein mielellään ruokaa ja hoitaa tiskit. Ruoanlaitto ja tiskien hoitaminen meillä meneekin eniten tasan :) Siivoamisen (imurointi, lattioiden pesu & pölyjen pyyhkiminen) hoidan tällä hetkellä yksin minä, koska olen nyt paljon kotona. Molempien käydessä töissä, mieheni hoitaa siivoamisen osalta yleensä lattioiden pesun sekä osan pölyjen pyyhkimisestä. Kyllä hän joskus imuroikin, silloin kun minä annan hänen tehdä sen. Olen melko tarkka imuroinnin suhteen, siivousfriikki kun olen :)
Kaupassa käymme sekä yhdessä että erikseen, yhtä paljon.
Meillä ei ole ollut riitaa kotitöistä, sillä molemmille on itsestään selvää, että ne jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti :)
Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kotityöt kuuluvat yhtälailla niin miehelle kuin naisellekin. Näin on ollut myös vanhempieni kohdalla: isäni on aina hoitanut kotitöitä tasapuolisesti äitini kanssa. Onneksi olen löytänyt ihanan, fiksun miehen, joka jakaa saman näkemyksen kanssani :) Tausta ja kulttuuri eivät todellakaan aina sanele sitä, millainen mies (tai vastaavasti nainen) on. Ei voida siis yleistää, vaan jokainen on yksilö, joka toimii omien arvojensa mukaisesti :)
Olen 66 vuotias mies ja oma pikku enkelini on 21 vuotias. Hän tekee kaikki kotityöt. En ymmärrä miksi aikaisempi kirjoitus poistettiin, vaikka rehellisesti kerroin miten meillä jaetaan kotityöt. Oliko joku niin kateellinen asemastani, että halusi poistattaa sen? Ilmeisesti. Kateus ei ole hyvä asia.
Eli siis kerron uudestaan. Löysin pikku enkelini, pelastajani lomareisullani Thaimaasta. Ajattelin viettää lomareissuni hurvitellen, mutta sitten kävikin toisin. Matkustin Thaimaan pohjoisosiin, koska koko lomani oli 2 kk pitkä ja ei ollut kiire kotiin ollenkaan. Alkuperäinen suunnitelmani oli löytää emäntä taloon ja niinhän siinä kävikin loppujen lopuksi.. Maksoin muutamia satoja euroja ja sain ostettua itselleni emännän Thaimaan pohjoisesta pikkukylästä. Siellä oli paljon tarjontaa, mutta yksi ainut ihana söpöliini "pisti silmääni."
Hänen vanhempansa hyväksyivät minut heti, koska olivatkin toivoneet ja odottaneet, että tytön korjaisi talteen joku rikas turistimies. Maksoin lunnaat ja tyyttö on minun nyt.
Kuuliainen palvelija ja osaa tehdä ruokaa ja kaikki muutkin keittiötyöt. Hyvin on äiti opettanut lastaan siihen mihin häntä yleensä tarvitaan. Meillä ei tule riitaa siitä kuka tekee kotityöt, koska hän haluaa tehdä kaikki mielellään. Minä joskun autan jos jaksan ja älyän mm. roskien viemisessä ulos ja tiskaamisessa. Olen yleensä aika väsynyt töitten jälkeen kotiin tullessani etten jaksa hirveesti puuttua kotitöihin. Olen iloinen siitä kuitenin, että hän jaksaa palvella minua aina yhtä iloisesti. Ihan enkelini.
Trolli. Ei saa ruokkia.
Siis kotityöt? Itse olen 34v ja naiseni Suomalainen. Eikös naiset yleensä siivoa ja laita ruokaa ´ja mies tekee remonttihommat ym.. Olenko jänyt ajasta jälkeen vain noinko nykysi eletään. Minä olen kyllä se joka ajaa nurmikon ym. mutta en kokkaa en siivoa en tee akkojen hommia
monet asuvat vuokrakerrostaloissa joissa ei paljon remontteja tai nurmikon ajoja tehdä. eikä seinien maalaus vaaleiksi tai nurmikon pöyhiminen surisevalla koneella nyt niin miehen erikoistumista vaativia tehtäviä ole.
minun mieheni tekee "akkojen" hommia yhtälailla eikä koskaan kutsuisi minua akaksi.