Olen nelikymppinen nainen onnellisesti aviossa ja pari lasta.
Ongelmani on eiliset pikkujoulut. Olin aivan liian päihtynyt ja loppujen lopuksi harrastin noin kolmekymppisen osastopäällikömme kanssa seksiä.
Ja nyt krapulaa ja suurta morkkista potien.
Tunnen itseni likaiseksi, emme tietenkään käyttäneet edes kondomia. Miestäni en kehtaa katsoa silmiin ja huomenna pitäisi vielä mennä töihin. Miten toinen osapuoli suhtautuu minuun, moniko työkavereista tietää asiasta...?
Oletko pettänyt ja miten olet asian käsitellyt?
Ongelmani on eiliset pikkujoulut. Olin aivan liian päihtynyt ja loppujen lopuksi harrastin noin kolmekymppisen osastopäällikömme kanssa seksiä.
Ja nyt krapulaa ja suurta morkkista potien.
Tunnen itseni likaiseksi, emme tietenkään käyttäneet edes kondomia. Miestäni en kehtaa katsoa silmiin ja huomenna pitäisi vielä mennä töihin. Miten toinen osapuoli suhtautuu minuun, moniko työkavereista tietää asiasta...?
Oletko pettänyt ja miten olet asian käsitellyt?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miesvaltaisella työpaikallani äijät jakaa aina kaiken toisten kanssa, jos joku onnistuu kaatamaan firman naisia. Härskejä äijäjuttuja.
Se, kuinka moni tietää, riippuu työpaikasta ja tyylistä, jolla tuohon pisteeseen päädyitte.
Olen kokenut vastaavaa, morkkis menee ohi ja jättää turtumuksen. Seuraava kerta on helpompi, jos et jää kiinni. Onnea peliin, välinne töissä ovat todennäköisesti pitkään hankalat - kunnes...riippuu niin monesta asiasta.
Minun kävi huonosti, ihastuin tosissani. Suhdetta takana 4 vuotta. Joka tapauksessa lopputulos on perkeleelliset sydänsurut. Ja ne on kärsittävä yksin.
Suurin ongelma tuossa on seksikumppani. Osastopäällikkö. Onko hän esimiehesi?
Työpaikalla sinun kannattaa olla niinkuin et muistaisi mitään. Pyrkiä olemaan ihan normaali.
Olen kerran pettänyt miestäni firman virkistysmatkalla. En todella tiennyt mitä tein ja miten selviäisin tilanteesta kun lopulta tajusin sen koko kaameudessaan. Ensimmäinen päivä kotona meni krapulaa valitellen mutta ennekaikkea hirveän morkkiksen kourissa. En millään voinut kerta miehelleni mitä olin tehnyt varsinkin kun hän oli jo ennen matkaa puoliksi leikillään muistuttanut minua pitämään housut jalassa ja jalat yhdessä.
Yön valvottuani en enää jaksanut salata mitään ja kerroin miehelleni ihan tarkalleen mitä oli tapahtunut. Hirveä sotahan siitä tottakai puhkesi.
Mies lähti töistä veljensä luokse ja minä jäin pois töistä itkua tuhertaen lasten kanssa kotiin. Olin jo ihan varma että ei olisi pitänyt kertoa ja erohan tästä tulee.
Mies tuli kuitenkin seuraavana iltana kotiin ja kertoi kuulleensa tutun tutun kautta että olin käynyt vieraissa. Oli kuulemma vain todennut jo tietävänsa asiasta ja kävikin sitten juttuttamassa minua pannutta miestä. Ilmeisesti juttutuokiolla oli tehoa kun koko asiasta en ole kuulluut hiiskaustakaan en seuraavana päivänä enkä koskaan sen jälkeen.kii.
Mies passitti minut lääkäriin ( ja olisin sinne mennyt muutenkin tuntien panomiehen maineen naistenkaatajana) ja pisti karanteeniin muutamaksi viikoksi.
Sanoi harkitsevansa mitä tehdä. Parin viikon kuluttua lähetti molemmat lapset viikonlopuksi veljensä luokse ja alettiin puhua, tai mieheni se oikeastaan puhui. Joka tapauksessa lupasin että tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun häntä petän, vaihdan työpaikkaa niin pian kuin mahdollista ja yritämme jatkaa elämäämme yhdessä. Loppujen lopuksi en joutunutkaan vaihtamaan työpaikkaa kun se panomies oli vähän myöhemmin jäänyt kiinni toisenkin työkaverin kanssa vehtaamisesta samalla reissulla ja saanut pahasti turpiinsa hänen poikaystävältään ja lupauksen jatkokäsittelystä jos vielä kertaakaan edes katsoo tyttöä. Katsoi raukka parhaaksi häipyä itse vähin äänin.
Ei se yhteiselo miehen kanssa ensialkuun ruusuilla tanssimista kyllä ollut mutta kun tiesin että voin syyttää vain itseäni toisen pahasta olosta jaksoin yrittää pysyä rauhallisena vaikka joskus tuntuikin ettei yhdestä virheestä voi loputtomiin joutua kärsimään.
Nyt kymmenen vuoden kuluttua asia on unohdettu puolin ja toisin mutta ikinä en mene enään pettämään niin rankka kokemus se on ollut.
Ainakin minusta tuntuu että tein oikein kun kerroin. Olen melko varma että olisimme eronneet jos mieheni olisi kuulluut asista ensin muilta.
Ja noin katsoa miestäni silmiin ilman omantunnontuskia. Sinun on itse päätettävä omalta kohdaltasi mitä teet ja miten pystyt jatkamaan elämääsi.
Helppoa se ei tule ensi alkuun olemaan teit niin tai näin mutta aika parantaa isommatkin haavat.
Tärkeintä on että uskallat antaa itsellesi anteeksi.
Maapallolla kuolee nälkään ihmisiä ja sä mietit jotain humalasekoilua. Laita asiat oikeisiin suhteisiin ja auta niitä ihmisiä maailmalla. Juo vähemmän ensi kerralla.
Ongelma ei ole siis seksi, vaan alkoholin määrä ensisijassa. Joka johtaa seksiin muiden kanssa.
Väärin. Ongelma ei ole alkoholi, vaan itsekkyys ja selkärangattomuus. Ap on yksinkertaisesti huono ihminen. Alkoholi vain alentaa kynnystä tehdä asioita, joita haluaa. Siis paljastaa sen, mikä oikeasti on. Sillä, että ihmisiä kuolee nälkään ja sotiin ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Ei kannata ottaa sitä viinaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Suhteellisuudentajua hyvät ihmiset, ei se pettäminen ole niin kauheaa!
Mieti vaikka sitä että et ole Columbialainen ilotyttö jossain Cancunin tien varressa odottamassa "asiakkaita" vaan asiallinen toimisto tyttö suomesssa...henkäise syvään ja unohda koko juttu ja jatka huolettomin mielin elämääsi!
Oletko tosiaan sitä mieltä kun miettii kolumbialaisen ilotytön kovaa elämää niin omat huolet häviää? Eipä silloin ole opittu mistään mitään, ei millään lailla autettu ilotyttöä, eikä otettu opiksi omista hölmöilyistä, vaan jopa käytetty hyväksi ilotytön kovan kohtalon aiheuttamaa syyllisyydentunnetta, peittämään omaa syyllisyyttä.
Jos kerran pettää ja päättää unohtaa, ja valehtelee puolisolleen. Tulee toinenkin kerta. Ja kolmas, ja... Kerro puolisollesi.
Väärin. Kun käytät suhteellisuudentajua, niin huomaat, että pettäminen on kauheaa. Se on niin alhaista kuin vain voi olla siksi, että se tehdään tahallaan. Tsunamieja ja maanjäristyksiä tulee ja niille me emme voi mitään. Pettäminen on asia, joka ei tule, vaan se tehdään. Se on aina tietoinen valinta ja teko.
En usko koko juttuun, täyttä puppua koko aloitus. Näitä aloituksia riittää että keskusteltaisiin, mutta mielenkiinto menee jo foorumeiden luotettavuuteen.
Vai himokaskikka. Hohhoijaa. Samaa sarjaa halukkaanjannan ja kumppaneiden kanssa? Keksisit ees uusia nikkejä joskus.
Sano seuraavana työpäivänä, että sinä et muista mitään. Jos mies inttää, sano että hänellä oli varmaankin niin pieni että se ei tuntunut missään... Kerro sama miehellesi. Eihän mies kadehdi mitään niin paljon kuin isovehkeistä sonnia.
mitä sitä miehet aina kehuskelee kun naisen kaatanu, samalla lailla nainen voi kehuskella ja jopa kertoa muille koot sun muut,,,no pettää nyt ei ketään tarvii kuitenkaan, se on väärin jos on sovittu et ollaan uskollisia..
Ap kirjoittaa varsin aihellisen tähän ajankohtaan sopivan varoituksen sanan.
Niin ne "pikkujoulut" ne ovat perheelle uhka, jkos vähänkin on sinne viinilasien kallisteluun tapipumusta, saattaa raja ylittyä ja siinä tilassa sitten on täysin vietävissä ja kyllä luuserit haistavat haaskan, siinä vain on koko elämä panoksena.
Mokikaan puoliso ei kestä pettämistä ei edes sen humalan varjolla ja sekin kielii jotin sinusta, joka et osaa pitää rajaa viina ottamisessa, olisiko aihetta hieman tarkistaa niitä omia tapoja.
On järkyttävää katsella näitä työtovereita ja heidän suunnatonta peliään, pienten lasten äidit juovat sumeilematta itsensä pöytien alle ja ovat valmiit vaikka ukko mustalaisen matkaan lähtemään.
Kun eron saa tällä aikaan ja pienet lapset kulkemaan reppu selässä äidin ja isän kotien väliä, sen hinnan tuosta harhailusta maksavat nuo lapsiressukat elämässään ja lisäksi usein vielä sinne koteihin tulevat häijyt uusioihmiset, jotka ovat tieskö monennellako kierroksella sotkemassa perheiden elämää. Lapsi saatta olal paljonkin noilta jäljiltä, joista eivät pidä minkäänlaista huolta.
Tässä kuulun juuri jutun tällaisesta miehestä, kun lapsi tuli murrosikään ja alkoi hieman tuoda omia ajatuksiin esiin, tämä isä sanoi, että ala laputtaa ja takaisin ei ole tulemista. Lapsi oli lähtenyt itkien äitinsä luokse, eikä hän enää saa tavata isäänsä lainkaan, mutta tämä isä kyllä itse on kuin maailman omistaja ja tekee tuhoaan kaiken aikaa.