Pitkä ja monimutkainen juttu, mutta tässä se tulee. Olen lesbo ja hain kesällä netistä pelkkää seksiseuraa koska sillä hetkellä koin että en ole valmis mihinkään muuhun, mutta haluja kuitenkin oli. Löysinkin kesäkuussa kivan naisen ja näimme aika usein, hänellä ei ollut paljon töitä kesäaikaan ja minulla oli vapaata opiskeluista. Meillä oli silloin yksi este, hänen pitkäaikainen kihlattunsa (mies). Heillä olivat tunteet kuitenkin viilenneet ja asuivat kuin kämppäkaverit. Mietin muutaman kerran ennen kuin lähdin tekemään mitään mutta lopulta sorruin. Tällä hetkellä tilanne on se että hän on eronnut poikaystävästään mutta he joutuvat asumaan vielä pari viikkoa samassa asunnossa käytännön asioiden takia. Olen jopa sanonut tälle naiselle mitä tunnen, ne kolme maagista sanaa, mutta en ole saanut niihin suoraa vastausta. Tiedän että hän välittää minusta mutta en tiedä onko se tarpeeksi. Tämä on vasta hänen toinen suhde, jota hän kutsuu tapailuksi. Minusta se ei ole enää sitä. Olen tuntenut hänet nyt 6 kuukauden ajan ja puhumme, teemme kaikkea mitä ns. normaalit pariskunnatkin tekevät. En haluaisi pelottaa häntä pois, painostaa häntä mitenkään. Tiedän että hänellä on suhteen kariuduttua ollut myös monia muita huolenaiheita elämässä joissa olen yrittänyt auttaa. Myös se fakta että olen naispuolinen, saa minut joskus miettimään, haluaako hän varsinaista seurustelusuhdetta naisen kanssa vai onko se vain hetken huumaa. Mietin vain että kuinka kauan minun kannattaa olla tässä tilanteessa, muuttuuko tilanne koskaan haluamaani suuntaan vai tuhlaanko vain pidemmällä aikavälillä katsottuna aikaani? Hän on suurenmoinen ja ihana ihminen ja todellakin rakastan häntä. Olenko vain kärsivällinen ja odotan että hän saa ajatuksiaan enemmän kasaan? Olen keskustellut näistä asioista hänen kanssaan ja huomannut että häntä selvästi ahdistaa jossain määrin, onko aika ainoa lääke?
Tapailu/seurustelu
mulder8
6581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Painostamalla et saa kuin eron aikaiseksi. Anna nyt hyvä ihminen eronneelle tai eroavalle rauhassa aikaa miettiä mitä hän haluaa! Kuulostat tämän pohjalta sellaiselta ihmiseltä, että itselleni tulisi etääntyminen kyseeseen.
Jos naisella on esim. masennusta tms, niin anna hänen palautua erosta ensin ja katsokaa vasta sitten mihin olette menossa. Kuulostat itsekkäältä, toivottavasti et ole sitä..
Vaikea sanoo, mut ehkä sun kannattais yrittää vielä puhua hänen kanssaan. Tai sitten odotella, mistäpä sen tietäis. Itsellä vähän vastaava tilanne ja ei aavistustakaan ole mitä toinen miettii ja mitä pitäis tehdä. Mennä kohti vai perääntyä, siinäpä ongelmaa.
Etkä mun mielestä yhtään itsekkäältä vaikuta, mut ihmiset nyt tulkitsee näitä omien juttujensa kautta, sellasta se.
Kiitos palautteista, mielestäni en ole itsekäs, ainakin yritän olla mahdollisimman huomioonottava kaikissa asioissa. Olen paremmalla mielellä luettuani nämä, antavavat positiivisemman kuvan tulevaisuudesta. Olen kuitenkin saanut selviä viitteitä ja verbaalisestikin että toinen haluaa minut. Ensimmäisen kommentin kanssa olen siinä samaa mieltä että minun pitäisi kyllä antaa tilaa enemmän, mutta sekään ei nyt ole niin yksiselitteistä koska kyseinen nainen hakeutuu aina minun luokse ja pitää minun luokse tuloaan hengähdyspaikkanaan. Kiireinen elämä muutenkin tällä hetkellä tekee sen että näemme vain viikonloppuisin ja silloinkin ei oikein jaksa tehdä muuta kuin olla kotona. Se taas ei haittaa tässä vaiheessa suhdetta, toisen lähellä kun on vaan niin ihana vain olla. Mutta tosiaan, nautin nyt tästä tilanteesta enkä ala kyselemään liikoja. Kiitos.
Mulder8. Jos tietäisimme, mitä tuleman pitää, olisi kovin helppo neuvoa. Ymmärrän kyllä tarpeesi nähdä tulevaisuuteen. Sitä varten on oikein huijarien ammattikuntakin. Ehkä sinun kannattaisi yrittää nauttia nykyisyydestä, niinkuin itsekin sanot. Toisen eroprosessi on vielä meneillään. Ei hän vielä ole itsekään selvillä vesillä. Koska teillä ei ole ristiriitoja tai muita syitä, miksi erota, uskoisin, että tässä tilanteessa on hyödyllisintä odottaa. Siunausta sinulle!
hmm..mitäs mieltä olet siitä,kun itselläni on sellainen tilanne että olin noin puoli vuotta sitten juuri eronnut miehestäni,kun tapasin erään naisen jonka kanssa aloimme tapailla ja koko kesän ajan olin häneen(siis tähän naiseen)ihastunut,mutta surin vielä osittain eroani enkä ollut vielä varma haluanko vielä mitään vakavaa kenenkään kanssa.tämä nainen oli ainakin kesällä se enemmän ihastunut osapuoli ja pelkäsi että satutan häntä pidemmän päälle yms..sitten loppukesästä tunteeni syveni ja lokakuun alussa tiesin että olen häneen aivan rakastunut ja sanoinkin sen hänelle.hän ei pysty vieläkään sanomaan minulle mitään vastaavaa(siis että on rakastanut tai että rakastaa),mutta haluaa silti seurustella kanssani.kuinka kauan kannattaa odottaa että tykkääminen muuttuu rakkaudeksi?(hänellä on edellisestä suhteesta aikaa jo vuosia)