Sinkun tylsä arki

Saavutus on jo se, että jaksaa seuraavaan päivään, jaksaa suorittaa tehtäviään töissä, jaksaa harrastaa, jaksaa pörrätä ulkona viikonloppuisin. Että jaksaa elää elämäänsä.

Ala sijoittamaan ne tienatut eurosi vaikka hyväntekeväisyyteen tai pörssiyrityksiin joiden tulevaisuuteen sä uskot. Siinä sulle seuraava missio, jos arki on muuten niin tylsää ja tasapaksua.
Tuolla samalla tavalla sä voit ajautua ajattelemaan vaikka sulla olisi perhe ja mökki ja kaksi autoa ja lomamatkat, koska se tylsyys asuu ennen muuta siellä sun omissa arvoissasi ja ajatuksissasi. Niistä ei voi syyttää kuin itseään.

Pistän paremmaksi: olen aina ollut sinkku, enkä käy edes töissä tai harrastuksissa...

Miks ihmisillä on niin kauhea tarve saavuttaa jotakin?

Mikä ihme tuossa elämäntilanteessa on mukamas pielessä? Itse elän muutoin samalla tavalla, mutta en enää kauheasti "pörrää". Tietysti jos ei sinkkuelämään sopeudu, niin eihän sille sitten mitään voi.

Omaa elämää tulee usein verrattua muiden elämään ja siksi sitä huomaakin, että onpa se tylsää. Jotkut sinkut reissaavat ympäri maailmaa, toiset kikkailevat sijoituksilla, jotkut rakentavat taloa ja toiset taas keskittyvät uraansa ja pääsevät huipulle. Nämä olivat vaan havainnollistavia esimerkkejä, mutta minä en ole ole tehnyt mitään noista. Olen vaan elänyt tasapaksua elämääni, johon olen kyllästynyt. Joka päivä yhtä ja samaa. En ole edes kotiani rempannut, kun sille ei ole välitöntä tarvetta. Jotkut remppaavat pelkästään remppaamisen ilosta.

Kunpa tuohon olisikin selkeä vastaus, itsekin elänyt samanmoista elämää paitsi sillä erotuksella etten ole ollut päivääkään minkään firman palkkalistalla palkollisena.

Olis mulla yksi nainen lähipiirissä, jonka tuntenut jo 12 vuotta, mutten tiedä mitä pitäis tehdä hänen suhteensa, iskeäkö kuin sika limppuun vaiko jättää hänet omaan arvoonsa ja jatkaa omaa elämääni. Ollaan oltu ihan ystäviä, ei kyseessä mikään pari- eikä seksisuhde. Minäkin siis heteromies.

Kyllä, vieroitusoireita on mulla tästä naisesta kun pitkiä tovia ollaan ettei viestitellä/soitella toisillemme.

Onhan hän aikamoisen vetävännäköinen mimmi ja säteilee läsnäollessa eroottista vetovoimaa.

Ei ole mulla selkeätä vastausta pulmaasi.

Olen alkanut käymään salilla ja tänään oli jo viidennet treenit. Treenaan kaksi tuntii aamulla. Salilla on kauniita naisia ja tuijottelen niitten perseitä siellä. Siinäpä hyvää ajankulua teille muillekkin ätmeille.

Tämä tylsä oma arkeni on juuri hyvä minulle :) Miksi pitäisi olla jotain tai jotain saavuttaa?

Tämän illan kuuntelen musaa ja juon olutta. Eiole tylsää.

Suurin osa ihmisistä on tylsiä. Ihmiset ei käy ulkona, eivät jaksa mitään harrastaa, eivät tapaa ihmisiä. Sen takia on paljon yksinäisiä jotka vaan ovat kotona eivätkä tee mitään.

Tylsäähän tämä on ja siihenkin vähän tottuu ettei ilonhetkiä oikein ole. Tai jos onkin niin ne on niin pieniä että melkein hävettää. Pelkkää suorittamista ja vapaa-ajalla lepoa ja haaveilua joka ei johda mihinkään. Kevättä voi aina odotella ja tieto sen tulemisesta usein piristää.

Pitää myös luoda keinotekoisia merkityksiä elämäänsä. Lenkki ennen saunaa on tehtävä ja olut saunan jälkeen on palkinto. Parhaassa tapauksessa saattaa tuntua kuin tuossa parin tunnin aikana olisi tapahtunut jotain jolla on pientä merkitystä, vaikka turhaahan sekin tietysti on.

kuunten musaa..otan muutaman oluen... ei oo tylsää..
baareissa ylpeitä naisia...ei niille kelpaa mikään...
ettikää vaan niitä miljönäärejä....

ehkä voi väsyttää sitten jos hirveän pitkiä pyöräilylenkkejä,

"Tietenkin normi mies haluaa tulevaisuuden, vaimon jne"
Miksi?

Miten "normi miehen" määritelmä on se että tietenkin haluaa vaimon jne."?

Itse koen olevani hyvinkin normaali -vaan en ehkä sitten normi- nainen, enkä ole koskaan halunnut miestä jne.
Mikähän minussa on vialla?

Elän hyvää ja onnellistakin elämää tehden työtä josta nautin, tapaan ystäviä, harrastan mieleisiäni asioita, seuraan maailman tapahtumia ja olen kiinnostunut ympäröivästä maailmasta.
Jatkuvasti opin jotain uutta, saan uusia oivalluksia, otan selvää kiinnostavista asioista. Ja myös vietän ihan omaa rauhallista aikaa omassa kodissani tapaamatta ketään. Hiljaisuudesta nauttien hyvän kirjan tai elokuvan ääressä.
Ajoittainen tylsyyskin kuuluu elämään.

En ymmärrä mitenkään miten jotkut eivät löydä mieltä ja sisältöä elämäänsä ilman sitä pakollista kumppania. Kuitenkaan ne parisuhteet näyttää suurimmalta osin olevan kaikkea muuta kuin harmonisia ja onnellisia. Haukutaan ja solvataan puolisoa netissä, riidellään ja tapellaan. Arvostellaan ulkonäköä ja luonnetta. Sekö sitten on se "saavutus ja sisältö" elämälle? Kiitos mutta ei kiitos!!

Väkisin pitäisi se kumppani saada, yksin ei pärjätä.
Itse valitsin toisin ja olen hyvin tyytyväinen valintaani vaikka en sitten "normi" olekaan. Pääasia että itse olen tyytyväinen.

-nainen-

Oletko tyhmä kuin Batman, pattipää.