ja toisaalta pariutumiseenne?
Kuinka teillä on tapana esitellä kumppaninne vanhemmillenne? Miten innostuneita vastaanottoja odotatte sen seitsämännen parisuhteen kohdalla?
Kuinka teillä on tapana esitellä kumppaninne vanhemmillenne? Miten innostuneita vastaanottoja odotatte sen seitsämännen parisuhteen kohdalla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No muutama vuosi sitten yrittivät välillä kysellä että olenkos ketään naista tavannut, mutta eivät ole enää viime aikoina kyselleet. Kai hekin tajusivat, etten minä tule itselleni kumppania löytämään.
En esittele vanhemmilleni ketään, kun ei ole mitään esiteltävää. Asun myös sen verran kaukana vanhemmistani, että suhteen täytyisi olla jo vähän vakavampi ennen kuin veisin seurustelukumppanin sinne asti. Eipä minulla ole mitään lyhytaikaista säätöä vakavempaa ollut enää vuosikausiin.
Kuinka olettaisit heidän suhtautuvan? Nykyään suhteet kestävät muutaman vuoden ja sitten loppuvat. Jaksaako sitä vanhempi väki innostua aina uudesta kumppanista? Odottaisitko?
Sanoisin heille, että seurustelen ja menen naimisiin oikean käteni eli nyrkki-Kyllikin kanssa??
No, eipä ole tullut kysyttyä, kun toinen vanhemmista kuoli ollessani rapiat 10-vee ja toisestakin on jo aika |ättänyt jo yli 10 vuotta sitten. Kyl on helppoa...
Mutsi haluis että löytäisin jonkun, faijaa ei tunnu kiinnostavan hevonpaskaakaan.
Heitä ei kiinnosta, koska tietävät että ovat nujertamisellaan yksinäisyyteni omalta osaltaan aiheuttaneet.
Äitini rakasti vain veljeäni, jolla on jo lapsia, mikä riittääkin sitten hänelle. Kun veljeni oli avoliitossa ja avopuoliso raskaana, äiti edelleen paritti komeaa veljeäni tuttaviensa tyttärille. Minun vapaan sinkkumiehen olemassaolosta hän ei hiiskunutkaan, koska olin hänestä ruma.
Ja isäni ei koskaan välittänyt kuin itsestään, vaikka jotain nyt aikuisena onkin pyrkinyt hyvittämään. Toki aina välillä kysyy, pitäisikö minun ottaa veljeni entinen vaimo, jonka kanssa veljelläni on myös lapsia, tämä kun on vapaa. Mutta ei kiitos, siihen en alistu.
Minun tapauksessa perheessä vallitsee tietty konsensus, että asiasta on aika turha puhua, koska ei siitä koskaan ole tullut kuin riitaa. Minä elän elämääni yksin ja jos niin kävisi että löytäisin itselleni rakkauden, mitäpä tuo heille kuuluisi.