Kyllä miehet onnistuneesti pyytää naisia treffeille myös selvin päin ja muuallakin kuin baarissa. Tämä voi kuulostaa nyt leveilyltä, mutta ilman empiriaa väite jää vähän tyhjäksi. Minua on pyydetty treffeille esim. kirjamessuilla, elokuvakerhossa, opiskelijaruokalassa, kirjaston kahvilassa, vapaaehtoistyössä sekä töiden yhteydessä. Voin kertoa, että tuhannesti mieluummin olen lähtenyt kahville sellaisen miehen kanssa, joka on lähestynyt selvin päin kuin baarissa.
Ainahan sanotaan, että ei kannata kysyä naisilta neuvoa naisten iskemiseen, mutta nyt voitte arvioida, meneekö yhtään lähelle. :) Ainakin minuun on suunnilleen tällaiset eleet toimineet, ja varoitukset taas pohjaavat niihin tapauksiin, joiden kanssa en ole sitten lähtenyt kahville tms.
Homma on toiminut seuraavalla tavalla:
1. Alkuun hieman katsekontaktia. Ei loputtomasti, pienen vilkuilun jälkeen reippaasti vaan juttusille - liian pitkä kyttääminen voi vaikuttaa creepyltä, kun taas nopealla, rennolla ja hymyilevällä lähestymisellä luo miellyttävän kuvan itsevarmuudesta.
2. Keskustelun aloittaminen ihan vain sanomalla moi ja kysymällä kuka olet tai miten menee, voiko tähän istua tms. Tämä vaihehan on tietenkin älyttömän vaivaannuttava kaikille osapuolille, mutta huumorilla siitä pääsee eteenpäin.
3. Sitten vain jotain kevyttä juttelua, kannattaa varmaan kysellä siitä naisesta ensin jotain ja kertoa jotain itsestään. Hyvä kuitenkin jos saa jostain aiheesta, vaikka kuinka pienestäkin, sellaisen kevyen ja hyväntuulisen keskustelun aikaiseksi, ettei mene pelkäksi tenttaamiseksi. Tässä vaiheessa keskustelu on siis tietenkin myös naisen harteilla. :) Tärkeintä, että saa keskusteluyhteyden avattua. HUOM: Heti kärkeen ei todellakaan kannata kysyä mitään vakavaa esim. seurustelutilanteesta tai muuten mennä "suoraan asiaan", se on tunkeilevaa ja tuntuu epämukavalta, tärkeintä on vain vähän tutustua.
4. Jos/kun tuntuu, että jonkinlainen yhteys on luotu ja juttua tekisi mieli jatkaa joskus, niin vasta sitten kannattaa kysyä, lähtisikö nainen joskus kahville, ja hoitaa tarvittavat yhteystietojen vaihdot. Tätä ensimmäistä kohtaamista ei tarvitse jatkaa kovin pitkään, jos ette ole entuudestaan tuttuja, sillä se voi mennä vaivaannuttavaksi, mutta kuitenkin niin pitkään, että huomaa juttelun olevan mukavaa ja herää halu tutustua enemmän. Tietenkin jos juttu vain jatkuu ja jatkuu omalla painollaan, niin hyvä.
5. Viestiä vaikka seuraavana päivänä. :)
Noin. Rohkeuttahan se vaatii, mutta ei tuo kuitenkaan niin vakavaa ole loppujen lopuksi. Lähtökohtaisesti selvin päin lähestyvästä miehestä ei koskaan voi ajatella pahaa. Tai no, tässä asiassa naisia on varmasti monenlaisia, mutta ainakin sellaiset vähän avoimemmat ihmiset katsovat varmasti hyvällä, ja niiden kylmien naisten mielipiteistä teidän ei tarvitse välittää. :)
Ja ei, en ole jakanut p****ani estottomasti treffeillä. Tai no vapaaehtoistyömiehen kanssa aloin lopulta seurustelemaan.
Ainahan sanotaan, että ei kannata kysyä naisilta neuvoa naisten iskemiseen, mutta nyt voitte arvioida, meneekö yhtään lähelle. :) Ainakin minuun on suunnilleen tällaiset eleet toimineet, ja varoitukset taas pohjaavat niihin tapauksiin, joiden kanssa en ole sitten lähtenyt kahville tms.
Homma on toiminut seuraavalla tavalla:
1. Alkuun hieman katsekontaktia. Ei loputtomasti, pienen vilkuilun jälkeen reippaasti vaan juttusille - liian pitkä kyttääminen voi vaikuttaa creepyltä, kun taas nopealla, rennolla ja hymyilevällä lähestymisellä luo miellyttävän kuvan itsevarmuudesta.
2. Keskustelun aloittaminen ihan vain sanomalla moi ja kysymällä kuka olet tai miten menee, voiko tähän istua tms. Tämä vaihehan on tietenkin älyttömän vaivaannuttava kaikille osapuolille, mutta huumorilla siitä pääsee eteenpäin.
3. Sitten vain jotain kevyttä juttelua, kannattaa varmaan kysellä siitä naisesta ensin jotain ja kertoa jotain itsestään. Hyvä kuitenkin jos saa jostain aiheesta, vaikka kuinka pienestäkin, sellaisen kevyen ja hyväntuulisen keskustelun aikaiseksi, ettei mene pelkäksi tenttaamiseksi. Tässä vaiheessa keskustelu on siis tietenkin myös naisen harteilla. :) Tärkeintä, että saa keskusteluyhteyden avattua. HUOM: Heti kärkeen ei todellakaan kannata kysyä mitään vakavaa esim. seurustelutilanteesta tai muuten mennä "suoraan asiaan", se on tunkeilevaa ja tuntuu epämukavalta, tärkeintä on vain vähän tutustua.
4. Jos/kun tuntuu, että jonkinlainen yhteys on luotu ja juttua tekisi mieli jatkaa joskus, niin vasta sitten kannattaa kysyä, lähtisikö nainen joskus kahville, ja hoitaa tarvittavat yhteystietojen vaihdot. Tätä ensimmäistä kohtaamista ei tarvitse jatkaa kovin pitkään, jos ette ole entuudestaan tuttuja, sillä se voi mennä vaivaannuttavaksi, mutta kuitenkin niin pitkään, että huomaa juttelun olevan mukavaa ja herää halu tutustua enemmän. Tietenkin jos juttu vain jatkuu ja jatkuu omalla painollaan, niin hyvä.
5. Viestiä vaikka seuraavana päivänä. :)
Noin. Rohkeuttahan se vaatii, mutta ei tuo kuitenkaan niin vakavaa ole loppujen lopuksi. Lähtökohtaisesti selvin päin lähestyvästä miehestä ei koskaan voi ajatella pahaa. Tai no, tässä asiassa naisia on varmasti monenlaisia, mutta ainakin sellaiset vähän avoimemmat ihmiset katsovat varmasti hyvällä, ja niiden kylmien naisten mielipiteistä teidän ei tarvitse välittää. :)
Ja ei, en ole jakanut p****ani estottomasti treffeillä. Tai no vapaaehtoistyömiehen kanssa aloin lopulta seurustelemaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hirveän paljon höpöjuttuja tuossa tekstissä.
Lähestyjän täytyy olla miellyttävän näköinen ja itsevarma.
Se mitä sanoo ei tarvitse olla mikään kaavamainen sepustus vaan ihan normaalia tutustumista jota tehdään saman sukupuolen kanssa.
Siinäpä se.
Olen samaa mieltä. Tällä palstalla tuntuu kuitenkin pyörivän sellaisia miehiä, jotka oikeasti miettivät, miten naisen kanssa voi aloittaa keskustelun vaikka julkisella paikalla, mitä ihmettä siinä muka sanotaan jne. Ajattelin, että tällaisessa tilanteessa auttaa, kun tuo normaali keskusteluyhteyden avaaminen kirjoitetaan tähän auki.
Monestihan nämä miehet ovat vähän sellaisia ujoja ja sosiaalisesti kömpelöitä alkuun, mikä ei ole mikään synti. Silloin voi kuitenkin yksityiskohtaisemmista ohjeista olla enemmän apua kuin yleispätevistä latteuksista tyyliin "käyt vain suihkussa ja olet oma itsesi" tai "puhut vain ihan normaalisti". Yleensähän se lähestyminen on se vaikea paikka, kyllähän kun vähän tutustuu niin alkaa juttua tulemaan vähän ujommaltakin.
Jokainen tuolla tavalla lähestymäni nainen on ollut varattu tai ainakin sanonut olevansa varattu.
Tapasin mukavan naisen baarissa ja meillä oli kivaa. Sovittiin treffit seuraavalle viikonlopulle ja mentiin ihan vain kahville. Nainen sanoi etten minä olekaan niin hauska tyyppi kuin sillon baarissa humalassa, jolloin vitsiä tuli jne.
En niin olekaan. Olen hieman hiljaisempi selvänä. Tai hieman on aika heikko termi. Tämän takia mun ei ainakaan kannata etsiä seuraa muualta kuin baareista.
Meidän homma loppui puolentoista tunnin kahveihin...
Muuten hyvä, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun nainen huomaisi että syy aloittaa keskustelu hänen kanssaan oli hän itse eikä jokin varsinainen asia jota olisin voinut yhtä hyvin kysyä keneltä tahansa ja vastauksen saatuani lähteä tyytyväisenä tieheni, hän pitäisi minua vähintäänkin epätoivoisena pillunvonkaajana, mahdollisesti jopa pelottavana ahdistelijana.
Ahdistun suunnattomasti jo siitä, jos joudun jonkun kaverini kanssa samaan hiljaiseen tilaan kahdestaan. Näen myös heidän hermostuneisuutensa siitä, kun minun kanssani ei saa jutun juurta mistään. Nieleskelyä, kännykän räpläämistä ym. Miten voisin ikinä jutella jonkun tuntemattoman naisen kanssa? Ei minulle oikeasti tässä elämässä ole olemassa ketään. Kaipa nuo ihan hyviä vinkkejä aloitusviestissä onkin. Humalassa olen yhtä hiljainen kuin selvänä.
Harmittaa ihan älyttömästi tällaiseksi omegaurokseksi päätyminen, miksi muille keskustelu näyttää olevan niin helppoa. Suomessahan ollaan muka hiljaisia, mutta en ole kyllä sellaista havainnut missään. Ehkäpä jollain kansainvälisellä mittarilla, mutta oikeasti tällaista täydellisen hiljaista ihmistä en ole toista tavannut.
Olen ollut suurimman osan elämästäni creepy. Jopa moninkertaisesti samaan aikaan.
Kiitos muuten harvinaisesta naisnäkökulmasta tulleesta ohjeesta ja rohkaisusta.
Creepy taidan olla sitten itsekin, kun pitkin vaeltelevin katsein olen silmäillyt kiinnostavia naisia. Pitänee sitten muuttaa se nopeiksi vilkaisuiksi. Tosin, eipä tuota katsekontaktia ole pahemmin tullut minun suuntaanikaan, joten miksi sitten vaivautua.
Mitä tuohon baarissa tapaamiseen tulee, niin tapasin kesällä aluksi mukavalta vaikuttavan naisen baarissa. Heittelin vitsiä ja olin puhelias. No sitten kun tapasin hänet selvinpäin, niin hänkin ihmetteli hiljaisuuttani. Ajan mittaan sitten tutustuin ja ujous katosi, niin olinkin sitten kuulemma liian puhelias. No se säätö kesti vain 1,5-kuukautta.
Miksi baarissa ei voisi olla selvinpäin tai ainakin kohtalaisen selvänä, jolloin alkoholilla ei olisi mitään vaikutusta ainakaan negatiivisessa mielessä? Totta kyllä, että baarissa joillakin naisilla on valmiiksi jo torjuva asenne päällä, jolloin heitä voi olla hankala tuolloin onnistuneesti lähestyä. Toisaalta muissa tilanteissa nainen ei odota lähestymistä, joten se tulee hänelle yllätyksenä. Riippuu naisesta onko tuo yllätys negatiivinen vai positiivinen. Itse miehenä en ainakaan pitäisi siitä ainakaan yleisesti ottaen. Ehkä esimerkiksi keilaamassa voisi olla mukavaa jos nainen tulisi ottamaan kontaktia, mutta esimerkiksi syödessäni en todellakaan haluaisi treffipyyntöjä.
"Tapasin mukavan naisen baarissa ja meillä oli kivaa. Sovittiin treffit seuraavalle viikonlopulle ja mentiin ihan vain kahville."
"Mitä tuohon baarissa tapaamiseen tulee, niin tapasin kesällä aluksi mukavalta vaikuttavan naisen baarissa. Heittelin vitsiä ja olin puhelias. No sitten kun tapasin hänet selvinpäin, niin hänkin ihmetteli hiljaisuuttani."
Miten ihmeessä tuo on mahdollista? Siis että mies menee baarissa juttelemaan jollekin naiselle jota ei ennestään tunne, ja sen sijaan että nainen käskisi miehen painua helvettiin siitä häiritsemästä, niin hän jopa viihtyy miehen seurassa?