Eli olen normaalikokoinen 17v tyttö. Mittani ovat 90cm/78cm/96cm ja olen 163cm pitkä ja painan 61,5kg. Ongelmani alkoi tässä vähän aikaa sitten kun ystäväni sairastui anoreksiaan, mutta selvisi kuitenkin siitä.
Nyt kotona vanhemmat väittävät että olen myös laihtunut ja laihtuisin koko ajan vain lisää, mutta johan nuo mitat kertovat että olen normaalikokoinen!
Kun aloin tässä vähän aikaa sitten harrastamaan liikuntaa, kun en sitä muuten hirveästi harrasta niin kotiväki sanoo että olen saanut tartunnan kaveriltani kun laihdun ja sanovat että minulla olisi jokin neuroosi laihtumisen kannalta..
Tämä ärsyttää koska en todellakaan yritä laihduttaa ja mittani eivät ole pudonneet kuin ehkä n.kaksi senttiä jostain, ja painokin on tippunut vain kilon! Ja varmaankin vain sen takia että olen alkanut liikkumaan.
Syön kunnolla ja suhteellisen paljonkin joskus.
Alimillaan kesällä painoin ehkä 58kg, mutta en todellakaan enää ja ylimmillään olen painanut joku 63kg. En ole mielestäni "laiha" vaan normaali. Haluaisin toki kiintetyä vatsastani koska siinä on kyllä kolme "pelastusrengasta", mutta nekään eivät minua haittaa kamalsati, kyllä ne lehtisivät jos tekisin töitä sen eteen..
Anteeksi paljon niille ketkä tämän jaksoivat lukea, mutta oli vaikeaa kertoa asia juuri siten miten se menee, mutta kun alkaa ärsyttämään kun kotona joutuu vähän niinkuin "paineen alle", koska kaikki jopa siskotkin vain huutelevat että siellä se hikopinko vaan juoksee vaikken ees kamalasti juoksis. Ja kun vanhemmat puhuvat laihtumisastani koko ajan... Millä saan niille sanottua etten yritä laihduttaa ja mitat on samat kuin ennenkin! Vai alanko oikeesti laihuttamaan että sitten voi sanoo että oon laihtunu..
Nyt kotona vanhemmat väittävät että olen myös laihtunut ja laihtuisin koko ajan vain lisää, mutta johan nuo mitat kertovat että olen normaalikokoinen!
Kun aloin tässä vähän aikaa sitten harrastamaan liikuntaa, kun en sitä muuten hirveästi harrasta niin kotiväki sanoo että olen saanut tartunnan kaveriltani kun laihdun ja sanovat että minulla olisi jokin neuroosi laihtumisen kannalta..
Tämä ärsyttää koska en todellakaan yritä laihduttaa ja mittani eivät ole pudonneet kuin ehkä n.kaksi senttiä jostain, ja painokin on tippunut vain kilon! Ja varmaankin vain sen takia että olen alkanut liikkumaan.
Syön kunnolla ja suhteellisen paljonkin joskus.
Alimillaan kesällä painoin ehkä 58kg, mutta en todellakaan enää ja ylimmillään olen painanut joku 63kg. En ole mielestäni "laiha" vaan normaali. Haluaisin toki kiintetyä vatsastani koska siinä on kyllä kolme "pelastusrengasta", mutta nekään eivät minua haittaa kamalsati, kyllä ne lehtisivät jos tekisin töitä sen eteen..
Anteeksi paljon niille ketkä tämän jaksoivat lukea, mutta oli vaikeaa kertoa asia juuri siten miten se menee, mutta kun alkaa ärsyttämään kun kotona joutuu vähän niinkuin "paineen alle", koska kaikki jopa siskotkin vain huutelevat että siellä se hikopinko vaan juoksee vaikken ees kamalasti juoksis. Ja kun vanhemmat puhuvat laihtumisastani koko ajan... Millä saan niille sanottua etten yritä laihduttaa ja mitat on samat kuin ennenkin! Vai alanko oikeesti laihuttamaan että sitten voi sanoo että oon laihtunu..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itselläni vähän sama tilanne,olen kuitenkin jo aikuinen ja nuorempana sairastin syömishäiriötä.Äidilleni jäänyt siitä varmaankin pelko,kun joka kerta kun nähdään niin kyselee olenko syönyt ja jos olen laihtunut tahattomasti kilon tai pari,niin huomaa sen heti.Rakastan liikuntaa ja käyn salilla,mut siitäkin monesti saan kuulla et liikun liikaa tmv. vaikka aikomukseni ei ole laihtua vaan hankkia lihasta, ja syön paljon!:) Ymmärrän kuitenkin äitini huolen,välillä vaan turhauttaa olla ns. kytättävänä.Koita vain saada puhuttua ja selitettyä,ettet ole laihduttamassa ja että olet tyytyväinen itseesi yms, tai näytä tuo kirjoittamasi teksti heille :)
Yritä vaan saada ne ymmärtämään sinua. He ovat vain ehkä huolissaan sinusta ja toivovovat ettei sinulle käy samanlailla kuin ystävällesi.
Vanhemmat on vaan huolissaan ja onhan se ymmärrettävää, eihän he halua sinun sairastuvan. Onhan se epäileminen ärsyttävää, mutta kyllä se siitä loppuu kun selität heille ettet yritä laihduttaa vaikka liikut.. ja syö heidän nähden
Minulla on sinun ikäinen tytär joka asuu isänsä luona. Tyttäreni laihdutti noin 15kg ja alkoi kasvissyöjäksi, isänsä uusi vaimo pitää tyttöä anorektikkona ja päästänsä viallisena vaikka painaa saman verran kuin sinä, pituutta on 167cm.
Itselläni sama tilanne melkein, paitsi että yritän laihduttaa. Olen jo aikuinen, 20v, mutta äiti ei oiekin ymmärrä tätä etten ole pikkulapsi enää. Olen 167cm ja 63kg, ja olen laihduttanut nyt syksyn aikana n.4kg ja äiti valittaa kokoajan että pienen kauheasti ja alan olla sairan laiha ja tää mene eihan sairaaksi ja kaikkea. Mun BMI on 22,6 eli normaalin aika yläpäässä. Tavoitepainoni on 55-57 mikä on mun pituiselle aikuiselle terveelle naiselle ihannepaino. Äiti valittaa kokoajan, uskon hänen olevan kateellinen, koska hän itse ei saa laihdutettua, mutta minä saan. Alkaa ärsyttää äidin näkeminen kun saa vaan valitusta. Mun mittainen yli 60kiloa painava ei todellakaan ole millään tavalla mitenkään laiha!! Vaan normaali, jopa hiemna pyöreä. Mittani on n. 91/71/97. Eli ihan hyvin on vielä laihdutettavaa.
En kyllä ymmärrä sun äitiä, niinkuin en ymmärrä omaanikaan. Eivätkö vanhemmat halua lastensa olevan terveitä?
Kyllä sun mittainen yli 60-kiloinen voi olla hoikka. Se riippuu ihan rasvaprosentista ja lihaksen määrästä, sekä siitä minne rasva kertyy. Oletpa tietämätön.
163-senttinen yli 60-kiloinen ei missään nimessä ole hoikka.
Anteeks ny vaan, mutta minäpä olen 163,5cm ja painan 61.2kg ja en ole lihava.
Olen ennemmin lähempänä hoikkaa kuin lihavaa. Usein minulle sanotaan että olen hoikka, vaikka asiaa en ihan näin näe mutta lähellä sitä olen.
No tietenkin, koska olet normaalipainoinen. 163 cm 61 kg on normaalipainoinen, ei lihava, eikä erityisen hoikkakaan.
Nimenomaan, 163/61.5 on normaalipainoinen, eikä misään tapauksessa anoreksian puolella, ei sitten missään mittapuussa :) Eikä myöskään lihava, kaukana siitä. Ihan hyvin menee siis.
Kannattaa popsia monipuolisesti sekä terveellisesti. Ja liikunta on jees. Mikäli haluaa painoa vähän pudottaa, tekee sen sitten pienillä hienosäädöillä. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää oppia järkevä painonhallinta, mitä sitten käyttää aseena elämäntilanteiden niin muuttuessa. Että voi niin halutessaan vähän dietata tai sitten kerätä hieman lihaksistoa / massaa / pyöreyttä. Siten että on itsensä kanssa sinut :)