Yksikielinen Suomi on oikeudenmukaisempi vaihtoehto

Tässä myös kuvamateriaalia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Friesland
http://www.kielipolitiikka.fi/

Sen verran haluan avittaa keskustelua, että pyritään keskittymään vain itse asiaan eli siihen, miten kielivähemmistöt eri puolilla Eurooppaa voivat virallisesti yksikielisissä valtioissa ja millaisia ratkaisumalleja Euroopassa on käytössä. Sen jälkeen voidaan pohtia, mikä on perimmäinen syy siihen, että ruotsin pitää olla toinen pääkieli Suomessa...

Näkökulma 2: Itävalta

Itävallassa ainoa virallinen kieli on saksa mutta jotkut osavaltiot tai jopa ainoastaan yksittäisissä kunnissa ja kylissä on kaksikielisyyttä paikallistasolla. Esimerkiksi Kärntenin osavaltiossa 10 % asukkaista on sloveeninkielisiä, joten osavaltio (ei koko Itävalta) on virallisesti kaksikielinen. Useissa osavaltioissa ja/tai pitäjissä eri puolilla Itävaltaa on merkittäviä unkarinkielisiä vähemmistöjä ja niissä on katukilvet ynnä muut vastaavat sekä saksaksi että unkariksi, jonka ohella niistä löytyy myös unkarinkielisiä kouluja. Burgenlandissa on unkaria äidinkielenään puhuvien lisäksi paljon myös kroatiankielisiä. Alueellisella paikallistasolla sloveeni, unkari ja kroatia ovat Itävallan virallisia kieliä, mutta VAIN paikallisesti. Itävallassa ei valtakunnantasolla ole pakkosloveenia, pakkounkaria eikä pakkokroatiaa, tuskin edes sloveenin-, unkarin- tai kroatiankielisten osavaltioiden ja pitäjien saksankieliselle diasproalle pakkosyötetä sloveenia, unkaria tai kroatiaa. Maassa ei myöskään ole sellaista tilannetta että riippumatta asuinpaikasta ja siitä, missä aikoo työskennellä, niin julkisiin virkoihin päästäkseen olisi kaikkien saksankielisten itävaltalaisten (eli enemmistön Itävallan asukkaista) suoritettava "virkamiessloveeni", "virkamiesunkari" tai "virkamieskroatia", vaikka asuisi ja työskentelisi sellaisessa kunnassa/osavaltiossa, jossa saksa on valtakunnallisen tason lisäksi myös paikallistasolla ainoa virallinen kieli.

Ruotsinkielisiä on Suomessa vain Ahvenanmaalla sekä etelä-, lounais- ja länsirannikolla. Valtakunnantasolla suomen pitäisi olla ainoa virallinen kieli, jolloin ruotsi voisi olla virallinen kieli alueellisesti, mutta vähemmistökieli valtakunnallisesti, kuten saame (jonka puhujat ovat keskittyneet Enontekiöön, Inariin, Utsjoelle ja Sodankylään). Ahvenanmaan kohdalla alueellisuus on huomioitu liiankin hyvin, mutta mantereella ei ollenkaan.

Meidän kielivapauden kannattajien ei kannata puhu yksikielisestä Suomesta. Se antaa vain aseita "kaksikielisyyden" puolustajille, koska jälkimmäinen kuulostaa suvaistevaisemmalta. Vaikka onkin valheellinen.

Puhutaan siis monikielisestä Suomesta, jossa on vain yksi pääkieli. Monikielisyyden kannattaminen kuulostaa suvaitsevaisemmalta ja vie aseet svekojen käsistä. Siten HE kuulostavat suvaitsevattomilta, kun eivät noteeraa muita kielivähemmistöjämme.

"Suomen kaksikielisyys on osoittautunut suureksi kuplaksi, jota kansa ei tue.
Se pysyy pystyssä vain pakottamalla ja voimatoimilla. "

Persujen kyky muuttaa mitään on osoittautunut suureksi kuplaksi, jota kansa ei tue. Puolue pysyy pystyssä Isä Soinia varten, säätiölle rahaa keräämässä.

Suomessa ylläpidetään valheellista leikki-kaksikielisyyttä.
Aikuiset ihmiset, pakkoruotsittajat, leikkivät kaksikielisyys-leikkejä.
Että, hellanlettas sentään!

Oletko mukana leikkimässä?