Itkevä nainen

Oma mieheni ottaa minut vastaan hyvässä ja pahassa. Kun menetin vanhempani hän oli siinä eikä lähtrenyt mihinkään. Piti tiukasti sylissä ja antoi itkeä. Itken myös pienistä asioista ja liikutun herkästi = onnenkyyneleet, jolloin häntä kovasti hymyilyttää. (Katsotaan vaikka tv-ohjelmaa missä kaltoinkohdeltu koiranpentu löytää uuden rakastavan kodin) Mutta minä olenkin tällainen tunteellinen hömppä. Iloitsen myös todella pienistä jutuista. Hän on sanonut tämän olevan suloista ja yksi niistä suurimmista syistä miksi rakastui minuun, elän niin hetkessä:)

Mieheni itkee myös jos hänellä on paha mieli, harvemmin hän haluaa puhua mutta arvostaa sitä että olen läsnä enkä kysele turhia. Hän puhuu sitten jos on oikeasti jotain mitä minun pitäisi tietää. :)

Jotkut naiset ja jotkut miehetkin ovat sillä tavalla herkempiä että itku tulee pienestäkin. Sille ei voi mitään, sitä ei pysty estämään. Herkkyys ei ole paha eikä pelottava asia, eikä hävettäväkään. Anna hänen itkeä jos itkettää, äläkä hätäänny siitä. Kyllä itkeä saa. Voit lohduttaa jos haluat, mutta voit myös jättää itkun vähälle huomiolle. Pahinta on, jos toinen ärtyy, kieltää tai pilkkaa itkemistä (kuten isäni teki) - siitähän se itku vain lisääntyy.

Minä olen "itkijänainen" ja tiedän ettei itkussa tarvitse olla mitään kovin dramaattista. Se on vain kyyneliä ja niiskutusta, valitettavasti myös punainen nenä yms. Toinen ei-itkijä saattaa olla yhtä surullinen, mutta ei vain itke. En pysty riitelemäänkään, kun pian alkaa itkettää ja se vie kyvyn keskustella, harmillista. Minä haluan mieluiten olla rauhassa ja yksin kun itkettää. Yksin ollen itkun saa helpommin loppumaan. Osaan suhtautua itkemiseen myös huumorilla ja se auttaa parhaiten. Kyllä. Itkemisestä voi todella myös laskea leikkiä, jos sen tekee lämmöllä.

Herkkyys on täyttä ja todellista elämää, tunteelliset ihmiset kokevat elämän vahvemmin kuin ei-niin-tunteelliset. Itselläni ainakin herää "suojeluvaistot" vaikka nainen itkisi vain elokuvan tai kirjan vuoksi, kun draama on juuri sillä hetkellä asteen liikaa. Se että meneekö lohduttamaan riippuu tietysti syystä ja tilanteesta mutta ainakin tekee mieli halia eli rohkaista jos toisen sielu on auki maailmaan kyynelten muodossa.

Itse ainakin itkin kun tyttöystäväni kuoli. Itkin myös kun ex-muija yllättäen häipyi lapseni mukanaan (en muijan vaan lapsen vuoksi). Tarkemmin ottaen itkin myös kun nuorena luin kirjan "Bim mustakorva" . Eli minussa on myös herkkä puoleni vaikka olenkin mies, ei se mun miehuutta mitenkään tuhoa. Mun mielestä miehille tekee oikeastaan hyvää löytää itsestään herkkyyttä, silloin löytää paremmin myös vahvemman puolensa. Ja elämästä osaa nauttia syvemmin kun on löytänyt molemmat puolensa, näin ainakin ite asian näen.

Kyllä tunteensa voi näyttää, ei ne ketään huononna..

Möä en itse vaikka kukkaan ei mua tule koskaan rakastamaan. En itse jos äitini kuolee, koska se ei ollut hyvä äiti ja hylkäsi mut.

Meillä alussa mies aina suuttui, kun itkin. Käski lopettaa, mikä totakai aiheutti entistä pahemman olon. Johtui itku sitten riidasta, omasta pahasta olosta tai sitten vaikka siitä, että auto on juuri jyrännyt jalan yli ja päättänyt parkkeetana siihen päälle.

Nykyään jos itken, tulee lohduttamaan. Alussa kuulemma oli vain ongelma, ettei osannut reagoida eikä tiennyt, miten voisi auttaa.

Naisille elämän kokeminen tunteiden kautta on hyvin tärkeää. Hyvin usein juuri naiset kysyvät ja ajattelevat, miltä jokin asia tuntuu. Miltä tuntuu kun on rakastunut? Miltä tuntuu kun on masentunut? Miltä tuntuu kun työviikko on takana ja viikonloppu edessä? Näihin kaikkiin sisältyy paljon tunteita. Naiset kokevat nämä tunteet luonnostaan, miehet puolestaan eivät ole kiinnostuneita niiden etsinnästä tai tällaisten tunteiden sisällöstä ylipäätään.

Itkeminen on yksi tapa naiselle ilmaista tunteitaan. Itkemällä nainen viestii (yleensä) että hän on surullinen. Tämä on siis yksinkertaisesti tapa ilmaista naiselle tärkeitä asioita, tunteita.

Viisas mies ymmärtää, että itku on yksi naisen tapa ilmaista tunteitaan ja antaa naisen itkeä. Viisas mies yrittää olla empaattinen ja samaistua naisen tunteisiin, vaikka se yleensä ottaen onkin miehelle vaikeampaa kuin naiselle. Tyhmä mies puolestaan toruu naista itkemisestä. Samalla hän tulee kieltäneeksi naisen oikeuden tunteisiinsa. Tämä on erittäin vaikeaa naiselle.

Kuten edellä tulikin jo ilmi, miehen suhde tunteisiin on erilainen. Miehelle tunteet eivät merkitse samaa kuin naiselle eikä miesten tunnemaailma ole yhtä vahva kuin naisten. Miehille on myös pienestä pitäen opetettu, etteivät "isot pojat itke". Tämä opetus on ennestään heikentänyt kykyämme ja halukkuuttamme ilmaista kivun tunteita itkemällä.

Miehet osaavat silti itkeä. Itkun määrään (ja laatuun) vaikuttaa kasvatuksemme ja tilanne jossa itketään. Yhtä usein tuskin itkemme kuin naiset.