Häkämies hylkää raamiratkaisut

EK:n uusijohtaja Häkämies kannattaa liittokohtaisa TES sopimuksia.
Nyt voi liito korja omia puutteita sopimuksissa ei ole TUPO esteenä.

Häkämies haluaa liittojen neuvottevan sopimukset, ja näistä taasen tulee nauttimaan nämä "vapaamatkustajat" jotka kuluu YTK, on se niin väärin.

Vaan pelkääkö Häkämies palkkakustanusten nousua jos työnantajat neuvottelee palkat YTK kuuluvien kanssa, onhan nämä hyviä neuvotteljoita jos kirjoituksiin on uskominen.
9<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Liitot ovat muinaisjäänne. Liitot haluaa olla olemassa, jotta voivat viedä duunarin rahat.

Äänestä
  • Kuka neuvottelee sopimukset, jos liitot lopetetaan?.
    Kerro se asia lyhyesti miten silloin toimii sopimusyhteiskunta?.

    Äänestä

  • AY1 kirjoitti:

    Kuka neuvottelee sopimukset, jos liitot lopetetaan?.
    Kerro se asia lyhyesti miten silloin toimii sopimusyhteiskunta?.

    Kollektiivinen neuvotteluoikeus tarkoittaa sitä, että jollakin on oikeus neuvotella muita sitovia sopimuksia.
    Jokaisella työntekijällä on luonnollisesti oikeus neuvotella omista asioistaan JA SOPIMUKSISTA työnantajansa kanssa.
    Luottamusmiehellä, jonka asema perustuu työpaikalla työehtosopimuslain nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, on oikeus neuvotella sopimukseen sidottujen työntekijöiden puolesta, EI MUIDEN.
    Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin luottamusmiehellä. Hän voi neuvotella SOPIMUKSET.
    Yksityisellä sektorilla EI OLE olemassa mitään erikseen säädettyjä "neuvottelu- tai sopimusoikeuksia". Järjestöillä on oikeus edustaa ja neuvotella jäsentensä puolesta JA JOKAISELLA ON OIKEUS NEUVOTELLA OMASTA PUOLESTAAN YKSIN.

    Äänestä

  • liitot historiaa kirjoitti:

    Kollektiivinen neuvotteluoikeus tarkoittaa sitä, että jollakin on oikeus neuvotella muita sitovia sopimuksia.
    Jokaisella työntekijällä on luonnollisesti oikeus neuvotella omista asioistaan JA SOPIMUKSISTA työnantajansa kanssa.
    Luottamusmiehellä, jonka asema perustuu työpaikalla työehtosopimuslain nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, on oikeus neuvotella sopimukseen sidottujen työntekijöiden puolesta, EI MUIDEN.
    Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin luottamusmiehellä. Hän voi neuvotella SOPIMUKSET.
    Yksityisellä sektorilla EI OLE olemassa mitään erikseen säädettyjä "neuvottelu- tai sopimusoikeuksia". Järjestöillä on oikeus edustaa ja neuvotella jäsentensä puolesta JA JOKAISELLA ON OIKEUS NEUVOTELLA OMASTA PUOLESTAAN YKSIN.

    Voidaanko työpaikalla neuvotella esimerkiksi nyt sovitusta 0,4% eläke prosentin muutamiseta?.Jonka sopiivat työmarkkinajärjestöt.
    Epäilen että ei voida kuulu liittoon tai ei.
    Liitot ei ole eikä tule olemaan historiaa vielä vuosikymmeniin
    Liitoilla on oma tehtävä sopimusyhteiskunnassa.
    Liitot on monessa paikassa asiantuntijoina kun lakia ja muita asetuksia valmistellaan.

    Onko myös EK järjestönä historiaa, sekä muut työnantajien järjestöt?.

    Äänestä

  • AY1 kirjoitti:

    Voidaanko työpaikalla neuvotella esimerkiksi nyt sovitusta 0,4% eläke prosentin muutamiseta?.Jonka sopiivat työmarkkinajärjestöt.
    Epäilen että ei voida kuulu liittoon tai ei.
    Liitot ei ole eikä tule olemaan historiaa vielä vuosikymmeniin
    Liitoilla on oma tehtävä sopimusyhteiskunnassa.
    Liitot on monessa paikassa asiantuntijoina kun lakia ja muita asetuksia valmistellaan.

    Onko myös EK järjestönä historiaa, sekä muut työnantajien järjestöt?.

    Työeläkelaitokset hoitavat eläkevakuutuksia ja maksavat työeläkkeet. Eläketurvan lain päätökset tekee eduskunta. Alan lakisääteisenä yhteiselimenä toimii Eläketurvakeskus. Lainsäädäntöä kehitetään valtion, työnantajien sekä työntekijöiden ja yrittäjien kesken. Toisin sanoen sama neuvottelu- ja sopimusoikeus kuin aiemmin.

    EK ei edusta kuin pientä osaa yrityksista. EK edustaa noin viittä prosettia yrityksista. Yritysmaailman suurin osa kokee sen pelkäksi haitaksi.
    Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Suomessa on 318 951 yritystä (Tilastokeskuksen laskelma vuoden 2010 lopussa). Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä on 262 548. Niistä mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijän yrityksiä on 245 099 eli 93,4 prosenttia.

    EK ja SAK ovat molemmat täysin turhia verorahoilla kustannettavia politiikan työkaluja, joita kansa ei tarvitse mihinkään. Ne ovat poliittisen vallan ylläpitovälineitä. Niiden kautta voi tehdä päätöksiä ja sopimuksia ilman demokratiaa.

    Äänestä

  • liitot historiaa kirjoitti:

    Työeläkelaitokset hoitavat eläkevakuutuksia ja maksavat työeläkkeet. Eläketurvan lain päätökset tekee eduskunta. Alan lakisääteisenä yhteiselimenä toimii Eläketurvakeskus. Lainsäädäntöä kehitetään valtion, työnantajien sekä työntekijöiden ja yrittäjien kesken. Toisin sanoen sama neuvottelu- ja sopimusoikeus kuin aiemmin.

    EK ei edusta kuin pientä osaa yrityksista. EK edustaa noin viittä prosettia yrityksista. Yritysmaailman suurin osa kokee sen pelkäksi haitaksi.
    Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Suomessa on 318 951 yritystä (Tilastokeskuksen laskelma vuoden 2010 lopussa). Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä on 262 548. Niistä mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijän yrityksiä on 245 099 eli 93,4 prosenttia.

    EK ja SAK ovat molemmat täysin turhia verorahoilla kustannettavia politiikan työkaluja, joita kansa ei tarvitse mihinkään. Ne ovat poliittisen vallan ylläpitovälineitä. Niiden kautta voi tehdä päätöksiä ja sopimuksia ilman demokratiaa.

    Miten esimerkiksi Helsingin kaupunki neuvottelisi jokaisen kanssa erikseen työehdoista?.
    Jos lasketaan että jokainen henkilö käyttää tähän aikaa 30 minuuttia vuodessa niin 39000* 0,50h= 19500 tuntia hukkaan heitettyä työaikaa.

    Minä kyllä väitän että mikään iso työnantaja ei halua tähän järjestelmään.
    Pienissä työpaikoissa se onnistuu, ja vielä varmaan hyvin, jos se päällikkö on vain ”ihmismäinen” mutta kaikki ei ole sitä.

    Jos liittojen puleilta ei olisi sitä asiantuntemusta niin kyllä ne lait olisi mitä sattuu, kun ne nytkään ei aina onnistu kerralla.

    Vaikka EK:on kuuluu pieniosa työnantajista niin se kyllä sanelee ne TES:it kaikille pienilleyrityksille myös, halusi sitä tai ei

    Äänestä

  • AY1 kirjoitti:

    Miten esimerkiksi Helsingin kaupunki neuvottelisi jokaisen kanssa erikseen työehdoista?.
    Jos lasketaan että jokainen henkilö käyttää tähän aikaa 30 minuuttia vuodessa niin 39000* 0,50h= 19500 tuntia hukkaan heitettyä työaikaa.

    Minä kyllä väitän että mikään iso työnantaja ei halua tähän järjestelmään.
    Pienissä työpaikoissa se onnistuu, ja vielä varmaan hyvin, jos se päällikkö on vain ”ihmismäinen” mutta kaikki ei ole sitä.

    Jos liittojen puleilta ei olisi sitä asiantuntemusta niin kyllä ne lait olisi mitä sattuu, kun ne nytkään ei aina onnistu kerralla.

    Vaikka EK:on kuuluu pieniosa työnantajista niin se kyllä sanelee ne TES:it kaikille pienilleyrityksille myös, halusi sitä tai ei

    Julkisella sektorilla voi ymmärtää yhtenäiset työehdot. Ne neuvottelut eivät päättyisi muuten milloinkaan.

    "Vaikka EK:on kuuluu pieniosa työnantajista niin se kyllä sanelee ne TES:it kaikille pienilleyrityksille myös, halusi sitä tai ei "
    Tämä on yksi suurimmista epäkohdista. Pienissä- ja mikroyrityksissä työssä oleville TESsi on yleensä vain haitaksi. Työnantajan ja työntekijän työt ovat usein samoja töitä ja palkat ym. sovitaan kahviossa joustavuuden vuoksi.

    Äänestä

  • liitot historiaa kirjoitti:

    Julkisella sektorilla voi ymmärtää yhtenäiset työehdot. Ne neuvottelut eivät päättyisi muuten milloinkaan.

    "Vaikka EK:on kuuluu pieniosa työnantajista niin se kyllä sanelee ne TES:it kaikille pienilleyrityksille myös, halusi sitä tai ei "
    Tämä on yksi suurimmista epäkohdista. Pienissä- ja mikroyrityksissä työssä oleville TESsi on yleensä vain haitaksi. Työnantajan ja työntekijän työt ovat usein samoja töitä ja palkat ym. sovitaan kahviossa joustavuuden vuoksi.

    Olen tästä kanssasi samaa mieltä.
    Näin se menee.

    Pienissä yrityksissä sitä TES kirjaa ei välttämättä tunneta, kun ei aina vähän suuremmissakaan yrityksissä.
    Kaikki muuttuu nopeasti, ja pikkuyrittäjällä ei ole aikaa selvittää kakkia kiemuroita mitä työpaikalla pitää noudattaa.

    Otan esimerkin Trukin ja henkilönostimen käytöstä.
    Molempiin pitää olla työantajan kirjallinen käyttölupa, väitän että näin ei ole kaikissa paikoissa kuten omakotityömailla.

    Äänestä

Häkämies ei aio neuvotella kaikkien työntekjöiden kanssa TES sopimuksesta erikseen vain liittojen kanssa.
Mitätähän sanoo nämä jotka kehuu itse neuvottelevansa työehdot.?

Tätä minä kyllä jo epäilin että näin tässä käy.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


AY1 kirjoitti:

EK:n uusijohtaja Häkämies kannattaa liittokohtaisa TES sopimuksia.
Nyt voi liito korja omia puutteita sopimuksissa ei ole TUPO esteenä.

Häkämies haluaa liittojen neuvottevan sopimukset, ja näistä taasen tulee nauttimaan nämä "vapaamatkustajat" jotka kuluu YTK, on se niin väärin.

Vaan pelkääkö Häkämies palkkakustanusten nousua jos työnantajat neuvottelee palkat YTK kuuluvien kanssa, onhan nämä hyviä neuvotteljoita jos kirjoituksiin on uskominen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu