Miehen sisko sai viikko sitten lapsen. Sovimme aluksi, että menisimme yhdessä katsomaan uunituoretta tulokasta yhdessä, mutta miehen sisko ilmoittikin, että en saa tulla. Syyksi sisko sanoi, ettei tunne mua ja vauvakin on niin pieni. Mies meni siis yksikseen.
Olenko jotenkin viallinen, vai miksen vain ymmärrä siskon päätöstä? Olen ja tulen olemaan kuvioissa mukana, miten hän voi kuvitella, että olisin vauvalle vaarallinen? Lasta on käynyt sitä paitsi katsomassa jo yksi jos toinenkin jo tässä välissä. Ihan väkisin tulee mieleen, onko tässä kyse jostain siskon mustasukkaisuudesta lasta ja veljeä kohtaan vai mitä ihmettä.
Olenko jotenkin viallinen, vai miksen vain ymmärrä siskon päätöstä? Olen ja tulen olemaan kuvioissa mukana, miten hän voi kuvitella, että olisin vauvalle vaarallinen? Lasta on käynyt sitä paitsi katsomassa jo yksi jos toinenkin jo tässä välissä. Ihan väkisin tulee mieleen, onko tässä kyse jostain siskon mustasukkaisuudesta lasta ja veljeä kohtaan vai mitä ihmettä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei hän kuvittele, että olet vaarallinen, et vain ole tarpeeksi läheinen. Koti voi olla hyrskyn myrskyn (varsinkin jos on muita lapsia) ja äiti itse kipeä synnytyksestä, imetyskin on hyvin intiimiä, joten ensiviikkoina mitkään vieraat eivät välttämättä ole kovin tervetulleita. Itse komensin äitini ja isänikin kotiinsa, koska vauvalla oli unirytmi päinvastoin.
Älä ryhdy tuota mielessäsi vatvomaan aivan turhaan. Voi olla synnyttäjiä, jotka haluavat kylään koko naapurustonkin, toiset eivät kuin lähimmät.
Tee lastensuojeluilmoitus! Ei normaalia ettei sukulaiset saa nähdä veljen tai siskon lasta!
no miten hän oppii sinut tunteen jos ei halua tavata ? miehesi oisi pitänyt puoltaa sinua ja sanoa " tulette kahden tai ette ollenkaan " en tiedä miten tuore suhde teillä on että voi se tietenkin vähän vaikuttaa asiaan. mutta jos mies on kanssasi tosissaan niin oisi täytynyt puoltaa sinua.
En ymmärrä sun miestäsi, miksi menee katsomaan vauvaa ilman sua. Törkeää käytöstä. Otat nyt tämän vakavasti puheeksi miehesi kanssa, koska eka ongelma on hänen kanssa, tämän sisko ja sen vauva on toissijainen juttu. Jos tämä sisko ei halua, että sinä tulet katsomaan sitä vauvaa, ei mene miehesikään. Se on molemmat tai ei kumpiakaan. Varmaan odottaa, että ostatte kivat lahjatkin sille vauvalle, joulu tulossa ja kaikki, vaikka ei kylään käsketä.
Törkeää.
Älä oikeesti ota tuosta itteesi ja unohda koko juttu, nimittäintajua tilanne niin kuin se on : jos on viikko aikaisemmin päkistäny tenavan maailmaan, niin ihan takuulla on vielä kanttuvei ja haluaa takuulla tavata veljensä vaimokkeen hieman edustavammassa kunnossa kun tikit persiissä kivistäen.
Kiitos hyvästä naurusta kun luin sun kommentin tikeistä, enpä oo nauranu pitkään aikaan näin hyvin. Oon muuten samaa mieltä sun kanssa tästä asiasta että kannattaa unohtaa eikä ottaa nokkiinsa.
Sinulla on lässykkä mies ja hänen olisi pitänyt sanoa siskolleen että tulemme pariskuntana tai ei ollenkaan eikä antaa siskonsa pompotella teitä.
Rukoile että tuo vauva eläisi aikuiseksi ja vanhukseksi. Silloin sinulla on kymmeniä vuosia tutustua tuohon uuteen ihmiseen.
täydellisen turhaan suret ettet ole vielä päässyt tapaamaan häntä. Lapsen äiti ei ole vielä valmis tapaamaan kaikkia ihmisiä (ryhmä johon sinä kuulut).
Vain lähettele äidille ja pienokaiselle kauniita, rakastavia ja helliä ajatuksia. Aivan varmasti tulet tapaamaan tuon pienokaisen ennemmin tai myohemmin.
Olisi hyvin asiallista lahettää äidille kaunis onnittelukortti jonka vain sinä allekirjoitat.
Hei te kaikki neuvojat,
jotka olette kehottaneet aloittajaa unohtamaan ja ymmärtämään. Onko teille tapahtunut aivan samalla tavalla?
Lähipiiriinne on syntynyt lapsi, ja teidän puolisonne on kutsuttu, mutta teille on sanottu, että sinä et saa tulla, et ole tarpeeksi läheinen. Sitten olette vain kiltisti lähettäneet lämpimiä ajatuksia tuolle lapsiperheelle, vaikka teille ei ole niitä lähetetty yhtään. Olette lähettäneet kortinkin ja kukkasen, ja oikein paljon rakkautta, vaikka teitä on solvattu.
Oikeuttaako se, että lähisukuun syntyy LAPSI, sen, että alkeelliset käytöstavat parin kutsumisesta yhdessä kylään voi unohtaa?
Odotellaan kuukausi, on joulu, aloittaja kutsutaan ehkä, ehkä kylään, koska on joulu ja pitää viedä lahja. Tai sitten ei kutsuta. Mutta sekin pitää antaa anteeksi.
Kertokaapa, kuinka monta kuukautta aloittajan pitää unohtaa ja lähetellä kortteja ja lämpimiä ajatuksia tuolle lapsiperheelle, ja onko tuolla lapsiperheellä velvoitetta samaan. Jälkimmäiseen vastaus teiltä: noh, ei tietenkään.
Hyvää, tulevaa lähimmäisten ja ei niin läheisten juhlaa kaikille.
Henkilo, jota ei ole kutsuttu mihinkään tilaisuuteen, oli se sitten vauvan näkeminen, häät, päivälliset... voi ajatella hyvin suuttuneesti " miksi minä en muka kelpaa heille" tai " ovatpa toykeitä kun jättävät minut listastaan pois" tai " minä jos kukaan pitäisi olla se halutuin vieras" tai tai tai...
Me emme ole ajatusten lukijoita. Me emme tiedä pohjimmaista syytä miksi juuri ei olla tultu kutsutuiksi.
Miksi ajatella kutsujasta heti negatiivisesti. Hänellä on (omasta mielestään) tarpeeksi vahvat syyt olla kutsumatta. Siinä ei ole mitään anteeksiannettavaa/ anteeksiantamatonta! Niin vain on.
Kutsumaton ei voi vaikuttaa toisen mielipiteeseen mutta kutsumaton VOI vaikuttaa omaan suhtautumiseensa.
Joten vain hyväksy tosiasia ettei sinua kutsuttu tälläkertaa. Oman itsesi takia ajattele heistä kauniisti (saat siitä paremman mielen kuin haukkumalla/nolaamalla/vihoittelemalla heitä) ja saat olla aivan vuoren varma että aikanaan sinä TULET tapaamaan tuon pienokaisen!
Hanki itsellesi muuta tekemistä/ajattelemista kuin pettymyksen hautomista. Sinä itse olet se ainoa joka siitä kärsii. Ei kukaan muu. Joten anna olla ja keskittäydy muihin asioihin.
Ihan on suoraan sanottu, että tuleppa sitten kun ei tarvitte istua uimarenkaan päällä. Ja minä siihen, että allrights keksinpä muuta puuhaa.
Ehtii noita ipanoita moikata ja ihastella sittenkin kun ne jotain jo kommunikoi.
....ja jos joku ei haluu kutsua omaan kotiin, niin so what, elämä jatkuu ja ei kaikista pysty tykkään. Mutta jos sulla jäi pahasti hampaan koloon, niin anna fudut tankero äijällesi mieluummin kuin kiristelet loppuelämäsi hampaita jollekkin lähisuvun ääliölle.
Kuka hölmö hönkii kylään viikon kuluttua synnytyksestä?
Antakaa aikaa sopeutua rauhassa ettei uuvu ja tuu masis kun saa viellä vieraita serviseerata.
Mutta olis se veljen vaimoke mennyt siinä samalla kun velikin.
eli aika juntti se sisko . Miten tollaseen nyt sitten pitää suhtautua. En kyllä mitään kortteja kehota lähettelemään jos ei kerran ole edes päässy katsomaan koko ipanaa.
Oot aivan oikeassa!
Vaikuttaa nyt siltä että olet lapsellinen kun haluat tässä tilanteessa tehdä itsestäsi päähenkilön. Et ole päähenkilö. Vauva ja vauvan äiti ovat.
Käyttäydy sen mukaan äläkä kiukuttele kuin uhmaikäinen kakru.
Niin, vauva on tärkein. Aina. ja vauvan äiti. Aina. ---- Ei todellakaan.
Eihän tuosta ap:n viestistä selviä edes se, onko hän koskaan aiemmin tavannut koko siskoa. Jos kyseessä on joku tuore seurustelusuhde, en yhtään ihmettele, jos ei jaksa jotain täysin outoa tyyppiä tavata, kun on se pieni vauvakin vaatimassa huomiota. Parempi olisi tutustua jossain toisessa tilanteessa. Jos taas tunnetaan jo ennestään, on tilanne erilainen. Tosin silloinkaan ei siskolla ole mitään velvollisuutta kutsua jokaista tuttavaa kotiinsa kakkavaippojen keskelle. Ei ihmisistä noin vain tule lähisukua, vaikka ne veljeä tai siskoa tapailisivatkin. Aikansa sekin ottaa, että niihin tyttö/poika/mies/naisystäviin tutustuu.
Mutta laittakaa vaan "kova kovaa vastaan" ja välit jäihin periaatteittenne vuoksi. Yhtä ja samaa klimppiähän kaikki seurustelevat on ja heitä ei saa kohdella yksilöinä. Huudatte sitten täysillä: "EI OLE SINUA JA MINUA! ON VAIN ME ME ME ME! SE ON JOKO ME TAI EI MITÄÄN!" Onneksi itselläni ei ole tuollaisia ihmisiä lähipiirissä.
Edelleen, olette kovia neuvomaan muita ja syyllistämään, mutta teilläkin on takuulla ongelmia jonkun lähisukulaisen kanssa. Mutta sehän selviää ihan lämpimillä ajatuksilla ja nöyristelyllä.
Et sinä kyllä tiedä, minkälaisia ihmisiä sulla on lähipiirissä. Luuletko ihan oikeasti, että lähipiirisi ihmiset tykkäävät ihan kaikesta mitä sinä teet, ovat aivan samaa mieltä kaikesta mitä teet, että sinä et ole koskaan loukannut ketään?
Tuo "käännä toinen poski" on niin vanhaa, raamatunaikaista soopaa että.
Mistään posken kääntämisestä en ole puhunut mitään, nöyristelystä en myöskään. En edes oleta, että lähipiirini ihmiset tykkäävät kaikeasta, mitä teen tai että he ajattelevat samoin, kuin minä. Varmasti olen myös loukannut joskus jotain. Opettele lukemaan niin, että ymmärrät tekstin sisällön. Sillä, että laitat sanoja suuhuni osoitat vain oman neuroottisuutesi ja tyhmyytesi. Tai sitten opettelet vastaamaan oikeaan viestiin. Sen löydät painamalla oikeaa "vastaa"-nappia.
P.s.Mitä sinä pidät nöyristelynä? Sitäkö, että ottaa huomioi tilanteen ja koittaa hyväksyä toisen ihmiset toiveet? Koetko ylipäänsä toisten ihmisten huomioonottamisen nöyryyttävänä? Taisteletko päivittäin noiden nöyryytyksen ja syyllisyydentunteiden kanssa? Jostain kait nekin kumpuaa...
Aika jännnä ketju tämä. Herättää miettimään kuinka pienestä (vaikkapa vastasyntyneestä vauvasta) asiat voi olla kiinni.
Jos kyseessä EI olisi pieni vauva, vaan puolisonne sukulainen olisi muuten sanonut teille, että et voi tulla käymään, koska ette ole läheisiä, ja miehenne olisi mennyt, niin olisiko suhtautumisenne samanlainen? Miksi piti edes kertoa tuo perustelu aloittajalle? Olisi ollut sitten ihan vaan hiljaa.
Ei sillä miehelläkään mikään kiire olisi ollut sitä vauvaa tapaamaan, että menee ja jättää kumppaninsa kotiin, varsinkaan kun tämä selvästi pahoitti mielensä. Mutta suurin osa ajattelee tätä nyt vain tuon äidin kannalta.
Itse pidän edes tuon sanomista ääneen törkeänä, että ei ole läheinen, vaikka se olisi kuinka totta. Tuskin aloittaja oli ensim. joukossa väkisin tunkemassa kylään.
Olisi voinut ehdottaa tapaamista sitten myöhemmin, vai oliko aloittajan miehellä niin kova vauvakuume, että ehdottomasti piti nähdä vauva? Se vauva ei kuitenkaan tajua yhtään mitään kuka tulee käymään.
Mutta onneksi tämä vauvan näkeminen on tosiaan pieni juttu, katsotaan miten parisuhde tästä kehittyy eteenpäin. Ap kin voisi vaikka tulla kertomaan, mitä sitten tapahtui.
Upuusi vauva syntyi maailmaan ja heti sai aikaan pahaa mieltä.
Tervetuloa tähän maailmaan vauveli, meidän viisaiden aikuisten kanssa elämään.
No, jos jo "yksi jos toinenkin" on käynyt alle viikon ikäistä vauvaa ja vastasynnyttänyttä äitiä katsomassa, voi hyvinkin olla, että äiti on yksinkertaisesti väsynyt ja ruvennut toppuuttelemaan vierailuja. Kiellon tulla katsomaan voi tulkita myös hyvinkin positiivisesti: tuo vaikuttaa sen verran järkevältä tyypiltä, että ymmärtää kyllä eikä turhasta loukkaannu. Kehoittaisin siis aloittajaa ottamaan sen asenteen! "Minä annan tilaa, en ole niin kuin vanhat tädit, jotka väkisin tunkevat hösäämään, ja kun nyt olen ja pysyn kuvioissa, ehdin nähdä vauvan monta kertaa - jospa vaikka viikon tai parin päästä."
Omaa elämää helpottaa, jos ottaa asenteen, että tulkitsee sukulaisten ym. tekemiset ja sanomiset parhain päin. (Siis jos ei nyt ole mistään vakavasta kysymys, kuten päihdeongelmasta tai väkivaltaisuudesta tms.) Ehkä miehesi sisko on töksäyttänyt asiat hölmösti, mutta mitä siitä, sattuuhan sellaista!
Itselläni ollut anopin kanssa sama ongelma. Aina kutsui vain mieheni. TUO ON TODELLA TÖRKEÄÄ KÄYTÖSTÄ JA MOUKKAMAISTA. Miehen käytös myös osoittaa, että niitä alkeellisiakaan käytöstapoja ole kerran meni yksin. Odotahan vain, niin sinua aletaan tuossa suvussa sorsimaan jatkuvasti.