Monesti pitkästä parisuhteesta eroavat ihmiset ovat aavistaneet jo vuosia, että liitto ei tule kestämään. Näin ainakin olen ymmärtänyt - suhteen toimimattomuus on usein ollut näkyvissä jo melko varhaisista vuosista alkaen, mutta ihminen ei ole halunnut myöntää tätä itselleen, tai ero tulee vasta kun tilanne jotenkin eskaloituu.
Missä vaiheessa suhdetta näit jo itse merkkejä tulevasta erosta? Onko sinulla mitään neuvoja siihen, miten tällaisen tilanteen voisi tunnistaa jo varhaisemmassa vaiheessa?
Elämää ei tietenkään pysty ennustamaan, mutta varmaan kokeneemmilla on jonkinlaista viisautta jaettavana. :)
Missä vaiheessa suhdetta näit jo itse merkkejä tulevasta erosta? Onko sinulla mitään neuvoja siihen, miten tällaisen tilanteen voisi tunnistaa jo varhaisemmassa vaiheessa?
Elämää ei tietenkään pysty ennustamaan, mutta varmaan kokeneemmilla on jonkinlaista viisautta jaettavana. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yksi selkeä merkki on se, että jos aiemmin on ottanut toisen aina päätöksissään huomioon ja enää ei ota. Välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta. Niin kauan kun toista vihaa ja rakastaa, asiat ovat suht ok.
Pitkäaikaisen liiton eroon on 3 syytä:alkoholi, uskottomuus tai väkivalta.
Jos toinen puolisoista ei satsaa m,itään yhteisen tekemisen ja olemisen eteen vaan omat menot ovat terkeiämpiä niin ei pitemmän päälle toimi. Riittävä ja tyytdyttävä seksi on kanssa tärkeä asia ettei toisen tartte puutetta kärsiä ja luottamus eikä epäile puolisoaan mistään eli ei ole liian omistushaluinen niin hyvä tulee.
Valitettavasti tunne tuli heti kun pappi sanoi aamen. Kolme vuotta myöhemmin erottiin.
Kun seksi ei enää tuota nautintoa, koska hyvä seksi lähtee halusta rakastella puolison kanssa!!!
En vain aavistanut vaan tiesin. Nuorin lapsi oli kolmivuotias, kun ajattelin eroa 1. kerran. Sitten vain useammin ja useammin. Eron syyksi ei silti vieläkään riittänyt "minusta nyt vain tuntuu siltä".
Elämää ei tosiaan pysty ennustamaan. Elin vuosia liitossa, joka ei toiminut. Jota yritin korjata (yksin ei onnistu, senkin tajuaminen kesti aikansa...). Exäni tuppasi vastaamaan kaikkeen "minulla ei ole aikaa, ei nyt, myöhemmin". Tai sitten sivuuttamaan/ohittamaan minut muilla konsteilla. Lapset kasvoivat, nuorinkin oli jo teini-iässä. Ex sanoi edelleen "nyt ei ole aikaa, myöhemmin". Silloin ymmärsin, että meidän "juna meni jo", kauan sitten. Lasten syntymästä lähtien alkoivat merkit.
Mikäli sinulla tai kumppanilla on erityisen tärkeä elämänkatsomus/vakaumus/usko/harrastus/ammatti, jota toinen ei arvosta, niin liitto ei hevin onnistu. Myöskin se, ettet voi olla kumppanisi seurassa sellainen kuin olet on liiton onnistumisen kannalta vahingollista.