Avun hankkiminen?

bulimikko

Hei, olen 17 vuotias tyttö ja bulimian sekä masennuksen kanssa olen elänyt viimeiset 9kk. Ahmin, oksennan ja paastoan, ajattelen ruokaa jatkuvasti. Bulimialla on ote elämästäni enkä enää osaa elää ilman sitä.
Tänään jäin kiinni. Söin valtavasti, ja menin suihkuun oksentamaan. Kesken kaiken siskoni juoksi suihkuhuoneeseen, näki minut polvillani oksentamassa ja kysyi mitä teen. Yritin sepittää jotakin, mutta ei se läpi mennyt. Jäin kiinni, ja nyt pelkään hänen kertovan vahemmilleni.
Paniikissa kerroin yhdelle hyvälle ystävälleni (joka tietää tästä sairaudesta), yhdelle kohtalotoverille joka on parantunut bulimiasta, sekä poikaystävälleni. Kaikki olivat yksimielisesti sitä mieltä että minun tulee hakea apua.
Nyt kysymys on siitä, haenko apua ja puhunko jollekulle. Iso osa minusta haluaa parantua, kun taas on vielä se osa joka haluaa pitää syömishäiriöstä kiinni kynsin hampain. Pelkään siaraalloisen paljon että saan huomiohuoran maineen, koska en ole tarpeeksi laiha sairastaakseni syömishäiriötä. (169cm/55kg, korkeimmillaan painoin 75kg.) Tiedän myös että parantuminen toisi mukanaan normaalin syömisen sekä lihomisen, joka on minulle melko pitkälti sama asia kuin maailmanloppu.
Haluan parantua, mutten halua. En tiedä kunpaa haluan enemmän. Tiedän jo mille opettajalle voisin mennä puhumaan heti huomenna, jos niin päätän. Mutta mistä ihmeestä kerään kaiken sen rohkeuden??

Onko kenelläkään teistä kokekemuksia avun hankkimisesta? Mistä saitte rohkeutta kertoa jollekkin? Miten lähipiirinne reagoi? (sitä pelkään tässä kaikista eniten..)
Ja.. Pitäisikö minun nyt yrittää selättää tämä bulimia ja ottaa elämäni takaisin haltuun?

18

215

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Karu Totuus

      Jos olisit oikeasti rakastunut, niin silloin sun ei tarvis ajatella ruokaa koko ajan.

      Olet ilmeisesti onnettomassa suhteessa, koska pakenet ongelmiasi ruokaan.

      Tästä voi päätellä, että sinun ja "poikaystäväsi" tykkäämisleikki ei olekaan rakkautta.. kumpikin teistä on vain joutunut tyytymään toisiinsa, vaikka haluaisitte parempaa.. mutta kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia.

      • bulimikko

        mun suhde ei liity tähän mitenkään. bulimiset tavat alkoivat jo kauan ennen kun suhde edes alkoi. Kuka sinä olet sanomaan, että suhteemme on onneton? Se on itse-asiassa parasta mitä minulla on enää jäljellä.


      • arvoton huora
        bulimikko kirjoitti:

        mun suhde ei liity tähän mitenkään. bulimiset tavat alkoivat jo kauan ennen kun suhde edes alkoi. Kuka sinä olet sanomaan, että suhteemme on onneton? Se on itse-asiassa parasta mitä minulla on enää jäljellä.

        ai että oikein "suhde".. Kyllä sitä ollaan niin aikuista. Korkeintaan jotain tykkäämisleikkiä. Oletteko jo puhuneet naimisiinmenosta? Ette varmana ole aikuisena enää yhdessä. Hyvä jos vuoden päästäkään.

        Olet pelkkä ihmisarvoton huora.ansaitset kaikki vastoinkäymiser elämässäsi. Anna kun arvaat olet mieliala/masennuslääkityksellä? Voi voi kun se pikkuisen elämä on niin rankkaa että.


      • ihmisarvoton huora
        bulimikko kirjoitti:

        mun suhde ei liity tähän mitenkään. bulimiset tavat alkoivat jo kauan ennen kun suhde edes alkoi. Kuka sinä olet sanomaan, että suhteemme on onneton? Se on itse-asiassa parasta mitä minulla on enää jäljellä.

        aha olit siis buliminen ennen tätä vuosisadan rakkaustarinaa? Unelmoit varmaan silloin että rakkaus pelastaa sinut prinssin ansiosta sun ei tarvi ahmia oksentaa?

        No nythän prinssi saapui pelastamaan sut. Et sitten lopettanut ahmimista oksentamista? Eikö siitä voi päätellä jotain "suhteestasi"? Ehkei se olekaan rakkautta koska se ei pelastanut sinua.


      • bulimikko
        arvoton huora kirjoitti:

        ai että oikein "suhde".. Kyllä sitä ollaan niin aikuista. Korkeintaan jotain tykkäämisleikkiä. Oletteko jo puhuneet naimisiinmenosta? Ette varmana ole aikuisena enää yhdessä. Hyvä jos vuoden päästäkään.

        Olet pelkkä ihmisarvoton huora.ansaitset kaikki vastoinkäymiser elämässäsi. Anna kun arvaat olet mieliala/masennuslääkityksellä? Voi voi kun se pikkuisen elämä on niin rankkaa että.

        en ole millään lääkityksellä :)
        Ja kyllä, mulla on itseasiassa ollut aika rankkaa. Ei sillä tavalla "rankkaa" että äiti ja isi ei anna iPhone5 synttärilahjaks tai että kaveri vähän nälvii. Kun oikeasti. Älä leiki että tiedät minusta tai elämästäni mitään, sillä et oikeastaan tiedä siitä paskaakaan.
        Ja kyllä, suhde. Ja kyllä, ollaanpa sitä aikuistamista. Toisin kuin sinä tai edellinen kommentoija erittäin epäkypsine kommentteinenne. Yritän täältä löytää apua ja sitä pientä rohkeutta jota tarvitsen, ja teidänlaisenne ihmiset tulevat lyömään jo lyötyä. Mutta ihan vapaasti, jos se teidän surkeaa itseluottamustanne mitään parantaa.
        Olen kyllä erittäin luottavainen sen suhteen, että olemme vielä aikuisina yhdessä.


      • bulimikko
        ihmisarvoton huora kirjoitti:

        aha olit siis buliminen ennen tätä vuosisadan rakkaustarinaa? Unelmoit varmaan silloin että rakkaus pelastaa sinut prinssin ansiosta sun ei tarvi ahmia oksentaa?

        No nythän prinssi saapui pelastamaan sut. Et sitten lopettanut ahmimista oksentamista? Eikö siitä voi päätellä jotain "suhteestasi"? Ehkei se olekaan rakkautta koska se ei pelastanut sinua.

        ja sinun mielestäsi ilmeisesti rakkaus on vastaus kaikkeen. No, ei ole. Ja en todellakaan unelmoinut että "rakkaus minut pelastaa", koska tiedän ettei niin voisi käydä. onhan tilanne hieman parantunut, mutta ei kokonaan.
        Sä et tiedä musta, mun elämästä ja kokemuksista mitään, lakkaa esittämästä että tiedät.


      • ezekiel totuus
        bulimikko kirjoitti:

        ja sinun mielestäsi ilmeisesti rakkaus on vastaus kaikkeen. No, ei ole. Ja en todellakaan unelmoinut että "rakkaus minut pelastaa", koska tiedän ettei niin voisi käydä. onhan tilanne hieman parantunut, mutta ei kokonaan.
        Sä et tiedä musta, mun elämästä ja kokemuksista mitään, lakkaa esittämästä että tiedät.

        Hahahah! Ja sinäkö tiedät rakkaudesta jotain? Et tied. Etkä myöskään elämästä.

        Painu vittuun ja kuole pois, vitun ihmisarvoton huoranpentu,


      • bulimikko
        ezekiel totuus kirjoitti:

        Hahahah! Ja sinäkö tiedät rakkaudesta jotain? Et tied. Etkä myöskään elämästä.

        Painu vittuun ja kuole pois, vitun ihmisarvoton huoranpentu,

        en varmaan tiedä rakkaudesta sne enempää kuin sinäkään. Sama juttu elämästä.
        Kuka sinä olet kertomaan, kuka on arvoton ja kuka ei? Mutta aivan sama, alkaa vähän jo maistua puulta tämä asiallisena oleminen kun sieltä päästä tulee pelkkää paskaa. Olet joko pikkuteini joka kaikin keinoin yrittää saada minut murtumaan, taikka aika helvetin asiaton ja epäkypsä sekä jostakin katkera aikuinen, joka vihaansa minuun purkaa.
        Paha sanoa.


    • rohkeastivaan

      Olettepa (2 edellistä kommentoijaa) säälittäviä..keitä te luulette olevanne tuomitsemaan muita ihmisiä ja heidän suhteitaan?
      Ite hain apua suoraan terveyskeskuksesta..ensin terveydenhoitajalle, sitten yleislääkärin kautta syömishäiriöpoliklinikkaan..kannattaa tietysti hakea apua. Vannon, että tulet katumaan jos et tee niin. Otan itsekin avun vastahakoisesti vastaan..kamppailen sen ajatuksen kanssa, ettei tämä ole sairaus vaan keksimäni harrastus, muttei se vaan ole niin. Hae apua, olet sen arvoinen, olet oikeutettu siihen ja tarvitset sitä! Älä kuuntele mitään tuollaisia negatiivisia kommentteja, nuo ihmiset ei tiedä mistä puhuvat. Tiedät itse, että olet arvokas ja sinulla on oikeus normaaliin, onnelliseen elämään.

      • bulimikko

        vaikutat olevan ainoa asiallinen tällä sivulla. Kiitos asiallisesta kommentista ja mielipiteestä, arvostan sitä todella


    • fuck daddy

      "Sä et tiedä musta, mun elämästä ja kokemuksista mitään"

      Kunnon teiniangstia! Kalkkikset ei vaan ymmärrä!

      Onko isäs laittanut sormensa sun vaginaan pienenä vai missä vika pikku-prinsessalla ?

      • bulimikko

        Kunhan totesin tämän faktan, aijempien kommenttien sisällön takia, joissa yritettiin kovasti filosofoida ja arvailla minkälaista minun elämä on ollut.
        En nyt tiedä missä vika piilee, kun juuri tänne tullaan aukomaan päätään oikeen urakalla. Tai sitten yksi katkera ihminen piiloutuu monen eri käyttäjänimen taakse. En osaa sanoa. Mutta ei, seksuaalista ahdistelua ei tämän "pikku prinsessan" elämään kuulu.


    • hei oikeesti

      mikä helvetti teitä oikein vaivaa? miks tuutte tänne päätänne aukomaan ja vittuilemaan vaikka tämä on ihan asiallinen palsta ja aloittaja pyytää vain neuvoja. Luulette olevanne jotenkin parempia vai, koska aloittaja on mielestänne ihmisarvoton huora. Luulette itse vai olevanne kauheen aikuismaisia lapsellisine ja säälittävin kommentteine. täysin naurettavaa. Ja näytätte kommenttejenne perusteella tietävänne kaiken alottajan elämästä, etkä voi sanoa että hänen suhteensa ei ole oikea, hän ei ole edes ilmoittanut ikäänsä....... täysin naurettavaa käytöstä, koittakaa ite vähään aikuistua

      • bulimikko

        KIITOS. usko siihen että ihmiskunnassa on järkeviäkin yksilöitä palautui. En todellakaan ymmärrä, mikä ensimmäisessä viestissäni sai minut vaikuttamaan huoralta.


    • lilac pompom

      lihomisen pelkohan meidät tähän sairauteen lukitsee, kunnes saavutetaan se sairaalloinen paino, alempi kuin mihin pyrittiin, ja sieltä ylösnouseminen on varmasti paljon vaikeempaa kuin sinnitellä normaalisyömiseen suht ok painosta. ja normaalisyöminen on kirosana, kun pitäisi olla normaali, olisi "kuin kaikki muut" eikä omassa elämässä olisi enää sitä täytettä, minkä syömishäiriö antaa. anoreksia oli mun turva, ainoa ystävä kun olin yksin ja vihasin sitäkin, tätä ahmimis-paastoomishäiriötä vihaan kahta kauheemmin, eikä se tuo mulle turvaa. oon kyllästynyt, mutta irtipäästäminen näin monen vuoden jälkeen on aika vieras ajatus, siis normaalisyöminen.

      ole ylpeä itsestäs, kun oot pystynyt kertomaan noin monelle ihmiselle. mulla kesti ikuisuus myöntää ongelmaa ja sitäkään en selvinpäin tehnyt, kaikki kaverit tiesi syömishäiriöstäni, mutta siitä ei puhuttu. vasta kun oon alkanut avautua asiasta, oon alkanut todella käsitellä sitä ja huomannut, kuinka viallista tää toiminta on. ja avun hakeminen ei todellakaan tee susta huomiohuoraa, vaan ihmisen, joka haluaa selviytyä. oot jo kokenut tarpeeksi syömishäiriötä, on aikasi kokea tervettä elämää. syömishäiriöinen vaan ajattelee, että apua voi hakea vasta kun letkuruokinta uhkaa, mutta tää elämä on liian lyhyt hankkiutua siihen kuntoon. henkinen kehitykses on vielä kesken, ja kun voitat bulimian, voit olla ylpeä itsestäs. sinä selviät. ongelmia tulee aina, mutta jostain näin konkreettisesta selviäminen tekee susta vahvemman.

      karu totuus ja ihmisarvoton huora: jotkut täällä voi sairastaa ja rakastaa samaan aikaan. ihan helppo se on sairastua syömishäiriöön suhteessa, kun vähän kasvatte kotona, huomaatte sen. eikä bulimikko kuin maininnut kertoneensa poikaystävälleen, ihme kun siihen takerrutte noin vitusti.

      sulla on oikeus mennä terveydenhoitajalle yms. mitä nopeemmin, sen nopeemmin oot TERVE.

      • bulimikko

        Kiitos ihanasta ja asiallisesta kommentista. En vielä ole mennyt opettajalle yms aikuiselle puhumaan, mutta päätin itse yrittää ryhdistäytyä. Nyt 4 suht " normaalia" syömistä takana, ja WC pöntön halailua olen myös pystynyt välttämään.
        kerrankin mulla on olo että tästä selvitään.


    • jfosdofjirosjhyrshji

      Mä jouduin, tai ''pääsin'' juuri tarkkailuun ym. hoitoihin. Pari vuotta tätäkin helvettiä kestin ja laihduin tosi paljon, mutta silti en ollut itseeni tyytyväinen, enkä ole edelleenkään. Kyllä sitä tulee edelleen pitkin viikkoa laattailtua useampaankin otteeseen, mutta pahin on onneksi jo ohi.
      Ja kyllä sinne lääkärille kannattaa varata aika, vaikka hävettäisikin ihan valtavasti. Tämä lääkäri, mikä mulla nyt on, ei kuitenkaan ole kovin empaattista laatua, mutta kyllähän se mua yrittää auttaa.
      Pelottaa, kuinka voin koskaan parantua tästä, koska oksentaminen, niin oudolta kuin kuulostaakin, tuo välillä helpotuksen mun huonoon henkiseen olooni.

      Suosittelen todella paljon avun hakemista, tsemppiä!(:

    • Tyttö22v

      Ensinnäkin. Minä olen 22v. Olen sairastanut bulimiaa on-off jo 7vuotta. Olen normaalipainoinen! Painoni heilahtanut 10kg, mutta silti BMI20-25.

      "Bulimiaa sairastavat hakeutuvat usein hoitoon vasta vuosien päästä oireiden alkamisesta. Tämä johtuu mm. siitä, että sairauden kulku saattaa olla aaltoileva: välillä bulimiasta kärsivä ei tunne tarvetta ahmia ja oksentaa tai kykenee olemaan tekemättä niin, vaikka haluaisikin. "

      Olet fiksu, kun nyt jo haet apua! Minä vasta tänä vuonna tajusin. Vaikka vuosia aina välillä oksentanut, niin pidin itseä silti vaan ikuisena laihduttajana. Ensimmäinen askel onkin myöntää! Kävin kouluterveydenhoitajalla. Siitä 2viikkoa niin koulunlääkärille. Siitä kuukausi niin pääsen psykiatrille. Eli ensi viikolla. Minulle aloitetaan Fluoksetiini-lääkitys sekä psykoterapia. Lääkäri perusteli hyvin. "Lääke auttaa ehkäisemään ja lieventämään ahmimis/oksentamis kohtauksia, mutta tarvitset psykoterapian joka korjaa taustalla olevan syyn."

      Ja vielä! Tuo parisuhdesoopa mitä noi on jauhanut on täyttä paskaa! Mä löysin elämäni miehen ja ensimmäinen kuukausi kun olimme yhdessä, minulla oli terve vaihe. Mutta sitten se taas alkoi! Ei ihana poikaystävä korjaa vuosien ajatteluvääristymää mielestäni.

      Tässä on muutama luotettavaa tietoasiältävä linkki, mitkä luin itse monta kertaa ennenkuin ymmärsin, että minähän se bulimikko ole.

      http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00352&p_haku=Ahmimish%E4iri%F6%20(bulimia)

      http://www.e-mielenterveys.fi/mielenterveyden-hairiot/syomishairiot/bulimia/

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      11
      3585
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      69
      1896
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      542
      1578
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      81
      1204
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      62
      1014
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      968
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      214
      888
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      843
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      834
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      768
    Aihe