Tarviiko ositus tehdä aina ja tarvitseeko se lähettää jonnekin (käräjäoikeuteen). Eron toinen vaihe lähestyy, mutta yhteinen asunto on edelleen myymättä ja saman katon alla asutaan, miten tämä laitetaan ositukseen/täytyykö kirjallista osistusta myöhemmin muuttaa kun asunto on myyty??
Kiitos!
Kiitos!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ota yhteyttä, niin saat asiantuntevaa neuvoa.
Puhelinnumeron löydät nettisivuilta:
www.kolumbus.fi/salama
>>Tarviiko ositus tehdä aina ja tarvitseeko se lähettää jonnekin (käräjäoikeuteen).>Eron toinen vaihe lähestyy, mutta yhteinen asunto on edelleen myymättä ja saman katon alla asutaan, miten tämä laitetaan ositukseen/täytyykö kirjallista osistusta myöhemmin muuttaa kun asunto on myyty??
"Jos tarkoitit, onko tuleeko se tehdä kirjallisena, niin näinkin on syytä tehdä."
Tarkennus:
Osituksesta tulee laatia jakokirja ("osituskirja"), se on päivättävä, allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi. Suullinen sopimus ei täytä osituksen muotovaatimusta.
Keskustelun avaaja halusi tietää, onko ositus AINA tehtävä. Avioliittolain mukaan ositus on tehtävä, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, se on lain mukaan vaadittaessa jaettava osituksessa. Laki ei siis edellytä AINA osituksen tekemistä. Ositus tehdään, jos jompi kumpi osapuoli sitä vaatii. Jos yhteistä omaisuutta ei ole, ositusta voi olla turha vaatia. Kattiloista ja vaaterievuista ei kannata osituspapereita vääntää. Jos yhteistä omaisuutta on ja se on puoliksi molempien nimissä, niin myös silloin ositusta ei aina tarvitse vaatia. Jos sen sijaan itse haluaa heti tilit selviksi tai puolisoilla on omissa nimissä olevaa omaisuutta, osituksen vaatiminen voi olla ihan perusteltua.
Mutta juurikin nix-nax sanoo: asiat ovat sitten "loppuviimetteeks" yksinkertaisempia, kun ko paperi on tehty. Ei tarvitse olla ihmeellinen, asiakirjamalleja löytyy netistä. Itsellä on tällainen "ositussopimuksen" nimellä tärkeiden papereiden joukossa, koska sitä tarvitaan kun meikäläisestä aika joskus jättää. Ei ole kiva, että asioita pitäisi alkaa "pöyhiä" perunkirjoituksen toteuttamiseksi - tuttu lakimies totesi, että toki hän voisi sanoa, että täysin tarpeetonta on tehdä "lappu" sopuosituksesta, mutta tänne jälkeen jäävien puolesta neuvoo niin tekemään.
>>Kattiloista ja vaaterievuista ei kannata osituspapereita vääntää.
Kiitos! TÄmä selvensi mukavasti :)