Yläproteesiin tottuminen

Melkein 60 v "mittarissa". Jouduin hankkimaan koko yläproteesin. Pari päivää sitten sain kaluston suuhuni. Justiinsa saan pidettyä suussa, välillä ei haittaakaan. Toki on sinänsä mukava, että hymy on kaunis, mutta syöminen on todella onnetonta. Olen yrittänyt jotain kokeeksi purra, ja onnistuin jo jotakin pilkkoa uusillla hampailla pikku hiljaa, vaikka proteesi oli koko ajan irti ja keinui suussa ja kolisi pitkin kitalakea ja ikeniä. Samoin puhuminen on onnetonta. Ässät ja ällät eivät onnistu ja muutenkin on homma vähän mongerrusta. Vähän kovemmin kun jotain koittaa sanoa proteesi putoaa. Monta kertaa kun olen jotain sanonut, proteesi on kudonnut ja yököttänyt nin, että on kesken juttelun ihmisten edessä pitänyt vetää irronnut proteesi yökkien suusta ja työntää taskuun, ja jatkaa puhumista ilman proteesia. On tässä se hyvä puoli, ettei turhaan tule höpöteltyä ja syöpöteltuä.
Kuinka kauan ihmisiltä on suunnilleen mennyt totutellessa yäproteesiin? Miten puhuminen ja syöminen on lähtenyt onnistumaan? Miten noita juttuja voisi harjoitella? pitääkö ja onko tapana pitää proteesia jatkuvasti, yöllä, nukkuessa jne?
Onko kaikilta nämä onnistuneet ennen pitkää?
Huomenna on proteesien sopimisen tarkastus, mitä mun pitäisi siellä sanoa ja mihin kiinnittää huomioni, että osaan oikeista asioista sanoa?
Imlantteja mulle ei voi kuulemma edes laittaa kun on niin ohut ienluu ja ja paradontiitti-bakteesi saattaa mennä implanttienkin ikeniin.

-Pentti