Puolisen vuotta sitten mietin, joskos uskaltautuisin laittaa seuranhaku ilmon nettiin.
Kävin sitä ennen vielä lueskelemassa täällä ihmisten kokemuksia nettideittailusta.
Ja kuinkas kävikään, olen aivan kauhuissani näistä keskusteluista täällä! Varsinkin miehet näyttäytyvät katkerina, ilkeinä ja valittavina.
Onneksi en koskaan laittanut ilmoitustani nettiin. Olisi ollut ihan hirveää päätyä treffeille jonkun kyynisen, epäluuloisen ja ilkeän ihmisen kanssa.
Jos ei sitä miestä tule vastaan livenä, niin ei sitten. Ne miehet jotka täällä ovat esillä, ovat sellaisia, joihin en haluaisi tutustua.
Kävin sitä ennen vielä lueskelemassa täällä ihmisten kokemuksia nettideittailusta.
Ja kuinkas kävikään, olen aivan kauhuissani näistä keskusteluista täällä! Varsinkin miehet näyttäytyvät katkerina, ilkeinä ja valittavina.
Onneksi en koskaan laittanut ilmoitustani nettiin. Olisi ollut ihan hirveää päätyä treffeille jonkun kyynisen, epäluuloisen ja ilkeän ihmisen kanssa.
Jos ei sitä miestä tule vastaan livenä, niin ei sitten. Ne miehet jotka täällä ovat esillä, ovat sellaisia, joihin en haluaisi tutustua.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Ne miehet jotka täällä ovat esillä, ovat sellaisia, joihin en haluaisi tutustua"
Täällä olevat miehet ovat hyvin pieni otos nettideittimiehistä, olisi väärin rngaista viattomia meidän muutamien synneistä.
"Olisi ollut ihan hirveää päätyä treffeille jonkun kyynisen, epäluuloisen ja ilkeän ihmisen kanssa."
Niin naistako olitkin hakemassa :D...enpäs malttanut olla hiljaa mutta oikeasti kenestäpä ei, voi sieltä silti löytyä joku ei-kyyninen, epäluuloton ja ystävällinenkin ihminen.
Onhan täällä näköjään ihan liikaa typerää ja lapsellista syyllistämistä ja katkeruutta. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Jos nainen ei ole kiinnostunut eikä vastaa viestiin, niin mitä sitten?
Miksi te yleensä otatte tämän touhun yleensäkin niin perkeleen vakavasti, ihan kuin tässä olisi elämä ja kuolema kyseessä ;)
Jätkillä tuntuu olevan sellainen vika että on joku ylemmyyskompleksi, jotkut kuvittelevat olevansa paljon hienompia karjuja kuin oikeasti ovat. Mielikuvituksettomat, lyhyet ja kieliopillisesti väärin kirjoitetut tekstit eivät useimpia naisia sytytä, puhumattakaan siitä että elvistelee vielä jollakin, omaisuudella, koulutuksella, lihasmassalla tai rakastelutaidoillaan. Tai töksäyttää jotain kömpelöä ja karkeaa joka on miehen mielestä hieno osoitus huumorintajusta mutta naisen mielestä mautonta keekoilua.
Niin kas kun naisia ei semmoinen kiinnosta niin vastaavat tietysti että "ei kiitos" mikä romahduttaa miehen itsetunnon kuin pornokorteista tehdyn korttitalon. Sanomattakin selvää että se käy suomipojan luonteelle ihan liikaa, naisen täytyy olla ruma läski horo tai jotain muuta kun kehtaa vastata "ei kiitos" palstan hienoimmalle jätkälle ja siitä täytyy antaa välittömästi palautetta joko muikille itselleen tai sitten tänne keskustelupuolelle.
Että kyllä siinä joillakin tosiaan on elämä ja kuolema pelissä kun niin verisesti aletaan loukkamaan ettei muka kiinnosta :D
Ne pahimmin siipeensä ottaneet eivät kai ole hiffanneet että alle 5% naisista saa yli 95% viesteistä eivätkä ehdi vastaamaan tai ei vaan huvita kun on vara valitakin.
Kun lähettää laadukkaampia viestejä harvemmin niissä on parempi vastausprosentti kuin massapostauksissa, näin se vaan menee.
Naiset vasta pohjanoteeraus ovat täällä.
- Jos ei kuvaa, ei vastausta(Ulkonäkö tärkeintä)
- Miehen tehtävä aina aloite (kädetön nainen)
- Miehen oltava pitkä(avuton ja turvaton nainen)
- Miehen kirjoittettava piiiiitkä viesti)prinsessakompleksi)
- Agressiivisia, vain vaatimuksia mielessä, vaikka itse olisi ties mitä.
Missä hyvän itsetunnon omaavat, kivat, fuksut ja huumorintajuiset naiset? Varattuja, vaiko jossakin ihan muualla?
Olen eri mieltä.. ehkä ne ovat olleet sitten mun kanssa treffeillä? Ainakin minä olen törmännyt oikein hienoihin ladyihin s24 kautta, toki olen myös suodattanut että profiili vastaa jotakuinkin sitä mitä haen etten epätoivoissani jokaisen kelkkaan lähde :P
- olen saanut aloituksia
- en ole pitkä
- ei erityisen aggressiivisia naisia
Kuvani oli aina profiilissa ja kirjoitan luonnostani melko pitkiä juttuja joten en voi ottaa kantaa noihin kohtiin.
Ja AIVAN IHANIA MIEHIÄ täällä. Olen tapaillut monia ja yllättynyt. Fiksuja ja syvällisiä. Suomalaiset miehet ovat aivan mahtavia!
Täytyypä kompata. Minäkin olen tavannut lähestulkoon pelkästään mukavia ja fiksuja naisia tätä kautta. Esikarsintaa on toki suoritettu profiilin lukemisesta lähtien, ja ne huonommat tapaukset on karsiutuneet viimeistään kirjoitteluvaiheessa. Treffaamistani naisista ei siis ole pahaa sanottavaa. Oikeastaan ainoa toisinaan vähän turhauttava asia on se, että aika moni jättää vastaamatta aloitusviestiin.
Minä olen tainnut mennä paljon pahemmin piloille, enkä vain tämä palstan vaan myös miesten profiilien takia. Toivon oikeasti etten olisi koskaan näille sivustoille tullut ja edes miettinyt nettitreffailua.
Itsetuntoni naisena ei ole ikinä ollut näin alhaalla kuin nykyään. Kesästä lähtien on tullut ylimääräisiä kiloja, mutta en jaksa välittää. En halua enää meikata enkä pukeutua naisellisesti, enne tykkäsin laittautua. En ylipäätään nauti naiseudestani kuten ennen. Tunnen itseni jonkinlaiseksi naishylkiöksi.
Täällä on valtava määrä profiileja, mutta suurin osa hakee samantyyppistä naista. Sellaista jota minä en ole enkä haluakaan olla. Täällä myös puhutaan paljon eri tasoista ja keskustelu on ylipäätään järkyttävän pinnallista, ja usein järkyttävän typerää. Jos joku kirjoittaa jotain erilaista ja jotain jopa vähän fiksumpaa, niin miinuksia pukkaa.
Kaikkein pahin asia on se, että minusta on alkanut tuntua, että jospa ne miehet joiden kanssa olen seurustellut, eivät ole nekään aidosti minusta välittäneet, vaan ovat tyytyneet minuun paremman puutteessa. :( Miehiltä kun sellainenkin näyttää niin hyvin sujuvan.
Olen monta kertaa itkenyt näiden S24 treffien takia ja esim. tällä hetkellä tuntuu siltä että en haluaisi olla miesten kanssa missään tekemisissä enää.
Voiko nettipalsta aiheuttaa oikeaa masennusta?
Voi aiheuttaa masennusta.
Moni mies on pettynyt todella raskaasti ja masentunut. järkyttävintä on että jopa 130cm pitkä nainen vaatii yli 180cm pitkän miehen! Vain ulkonäkö on tärkeää... Ei olen enää mukavaa naista, ihanaa naista. On vain pinnallisia, kylmiä ja agressiivisiä naisia.
Niin, osittain kysymykseni taisi ollakin retorinen, koska tiedän että se voi. Tai voi ainakin yhtenä osatekijänä laukaista masennuksen.
Itse en ole ikinä ymmärtänyt noita naisten pituusvaatimuksia, itselleni miehen pituus on ihan yhdentekevä. Kaipaan kyllä miehestä turvaa, mutta se ei ole yhteydessä miehen fyysiseen kokoon (niin kuin monilla naisilla näyttää olevan), vaan hänen persoonaansa ja siihen miten häneen voi luottaa ja miten vahva tunneside meidän välillä on.
Joo, eihän tuo pinnallisuus koske tosiaankaan vain miehiä. Tämä nykyinen elämänmeno ylipäätään on sellaista, että ainakin herkempiä alkaa masentaa ja ahdistaa yhä enemmän.
No hei, oot käsittäny koko touhun ihan väärin. Täällä vaan puretaan pahaa oloa eikä monikaan oikeasti ole tuollainen, kun mitä viestit antaa ymmärtää.
Suurimmalle osalle meistä kelpaa ihana ihminen ihan millaisella tahansa ulkokuorella.
Tiedän kyllä että tänne tullaan purkamaan pahaa oloa, mutta kyse ei ole pelkästään siitä.
Kuten kirjoituksestani varmaan näkyy, minulla on ainakin tällä hetkellä aika paha olla. En silti tunne tarvetta hirveästi ilkeillä tai vi*tuilla tai tulla tänne esim. haukkumaan ja nimittelemään tietyn tyyppisiä ihmisiä. Kunhan nyt vain totesin olevani yleisesti pettynyt ja kadun omaa valintaani, että olen lukenut näitä palstoja.
Ja miesten profillit eivät varmaan ole pahan olon purkauksia sentään....Ne ovat minulle enimmäkseen yhtä masentavia kuin tämä palsta.
Ja tuo viimeinen lauseesi ei todellakaan pidä paikkaansa. Mutta ihan hienoa jos sinun kohdallasi niin on.
Ja kiitos, että yritit piristää. :)
Ainakin olet selvästi älykäs ihmisyksilö, joskin pienessä depressiossa juuri tällä hetkellä. Piristy vaan, älä menetä toivoasi miesten suhteen. Älä menetä toivoasi ihmisten suhteen. Tarvitset vaan ihan pienen palasen tuuria, sitä tarvitsee jokainen. Elämä on sarja monimutkaisia sattumuksia joissa onnella aka tuurillakin on sijansa.
Mä olen joskus miettinyt näitä elämän hassuja sattumuksia, jos myöhästyy bussista viime tipassa saattaa koko elämän ketju muuttua sen myötä radikaalisti koska voi tapahtua jotain mitä ei olisi koskaan tapahtunut jos ei olis myöhästyny. Ainakin moni asia menee sitten eri tavalla kuin jos olis ehtiny bussiin. Tiedän tämän kokemuksesta (johon oikeasti liittyy se bussikin lol).
En oo vielä keksiny ratkaisua johtuuko semmonen jostain "johdatuksesta" eli onko asioilla jokin tarkoitus vain onko elämä pelkkää tuuripeliä. Päätin ettei mun tarvi sitä tässä elämässä ratkaistakaan, antaa mennä siten kun menee, yritetään pärjäillä.
Toivotaan että säkin vielä joku päivä myöhästyt siitä "oikeasta bussista" minkä johdosta koko elämänpolkusi muuttaa suuntaansa, kaikki lähtee uusille urille joiden varsilla on parempia asioita.
Sekavan symbolisesti selitetty mutta ymmärsit varmasti että toivotin sulle onnea matkaan ja kaikkea hyvää :)
Kiitos ihanasta viestistä. :)
Viime vuodet ovat olleet itselleni aika rankkoja, joten tämä asia on ilmeisesti jonkinlainen piste iin päälle.
Itsellenikin on sattunut noita bussijuttuja, joten tiedän hyvin mitä tarkoitat. Joku tuollainen onnekas epäonnen tai epäonninen onnekas sattumus voisi olla nytkin ihan kiva… joten laitetaan tilaukseen. :P
Onnea ja kaikkea hyvää itsellesi myös.
P.S . ”Miesvihani” lieveni juuri hiukan viestisi ansioista. :)
Haluan myöskin osaltani huomioida sinua, sillä huomaan, että olet erittäin pettynyt nettideittailuun täällä - ja ymmärrän sinua erittäin hyvin!
Itse olin täällä melko lyhyen aikaa, vajaa pari kuukautta. Profiilini oli mietitty ja keskityin kuvailemaan siinä enemmän omia toiveitani parisuhteelta kuin tulevan kumppanin ominaisuuksia. Sain profiilistani erittäin paljon kiittävää palautetta ja kohtalaisen paljon vastauksia.
Koska nettideittailuni motiivina oli halu löytää parisuhde -eikä siis kirjeenvaihtokaveria- ja tiedän jo aikuisena naisena kohtalaisen selkeästi, mitä miehessä arvostan, tunnistin nopeasti suurimman osan lähestyjistä itselleni ei potentiaalisiksi, ja siten kohteliaasti toivon onnea oikean etsintään.
Tämä aiheutti joissakin lähestyjissä erittäin voimakkaita reaktioita, mikä purkautui ala-arvoisena haukkuryöppynä. Muutaman monisanaisemman lähestyjän kanssa kirjoitin useamman viestin, ja tapahtui lopulta tapahtui "hiljainen katoaminen". Tapasin kaksi miestä,joista toisen kanssa totesimme yksissä tuumin, ettemme taida olla toisiamme varten. Toisen kanssa sovimme jatkoista, mutta hänkin "katosi".
Jo nämä kokemukset pahoittivat mieleni. Ei siksi, että olisin vielä ehtinyt kehenkään ihastua, vaan siksi, että minusta tuollainen on vaan erittäin epäkohteliasta. olisin vallan hyvin kestänyt "hyvän jatkon toivotukset". Petyin siis näiden miesten käytökseen ja tunsin itseni aivan pelinappulaksi. Yhden viikonlopun roikuin deittipalastalla ihan liikaa kokemassa lisää kurjuutta, mutta sitten päätin, ettei tämä leikkikehä ole arvoiseni, ja poistin profiilini. Tästä ratkaisusta olen iloinen.
Vaikka hyvin tiedän, että deittipalstalla voi kohdata myös valioyksilön, olen suruissani siitä, että monet meistä siellä unohtavat, että vastassa on aina tunteva ja ajatteleva ihminen. Kasvottomuus ei vapauta hyvästä käytöksestä. Jos tämän muistaisimme ja siltä pohjalta toimisimme, pahaa mieltä koituisi huomattavasti vähemmän..
Ja en muuten kirjoita ajatuksiani yhtään katkeraan sävyyn, enkä ole tällä palstalla nyt käymässä haikaillekseni takaisin deitille, vaan toteamassa oikeksi ratkaisukseni itselle poistaa profiili..
Tapasin vuosi sitten nettideitin kautta miesten valioyksilön, ja vaikka suhteemme ei olosuhteiden takia jatkunutkaan, tiedän, että aarteen voi löytää täysin yllättäen..:)
Voimia sinulle ja valoisaa joulun odotusta..:)
ei meillä kiinnosta häivy pois
En kyllä ihmettele yhtään, että olet muuttanut käsityksen deittailusta, luettuasi
näitä juttuja. Itse äkkäsin tämän keskustelupalstan vasta, kun olin poistanut
profiilini. Se oli mulla vähän toista vuotta.
Kyllähän niitä treffejäkin oli, mutta mitään parinkuukauden kokeilua pidenpää,
ei syntynyt. Kun tosiaan aloin lukea näitä ketjuja, niin tukka nousi pystyyn,
kuin pommin purkajan pojalla, vaikka nainen olenkin.
Profiileja arvostellaan julkisesti, vaikka säännöissä sanotaan, ettei ole
tarkoitettu sitä varten ja ne vaatimukset, joita ihmisillä on, niin huh.
Tottakai pitää tietää millaista hakee, mutta näitä lukiessa mikään ei riitä
kenelleskään ja kielenkäyttö, siis ei mitään rajaa.
Mikäli minäkin olisin löytänyt tämän foorumin ennen ilmoituksen luomista,
niin luulenpa, että tekemättä ois jäänyt, tai ainakin sen rustaamisesta
ois tullut hiton vaikeaa, jottei olisi joutunut naurun alaiseksi..
Nyt en tiedä, enkä välitäkkään, että miten se on ketä mitenkin huvittanut,
mutta varmaa on, etten kuuna päivänä uutta tee.
Ne miehet jotka valittavat täällä ovat lopettaneet seuranhaun netistä. Jos oikeasti etsit seuraa niin pidä ilmoitus vain esillä, jos taas olet nirso nirppanokka jolle mikään ei kelpaa (eikä "sitä oikeaa" ole tullut 1v aikana vastaan) tai olet aseksuaali tai estynyt, pidä vain ilmoituksesi poissa.
siis mitä ja ketä sinä tutkit ??
Nettideittien naisia, siinä sivussa paljastuu tietoja muista miehistäkin.
Tässä joitakin "julkaisujani":
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11086629 (aseksuaalisuus)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11085566 (nirppanokkaisuus)
Hurt and depressed vähän liian mustavalkoisesti katsoo näitä asioita.
Saattaa kuitenkin olla, että suurin osa miehistä vaan purkaa pahaaoloaan siitä, että naiset ovat leikkineet tunteilla, pettäneet, hyljänneet yms.
Sitten jos todellisuudessa tapaat miehen saattaakin olla, että löydät sieltä pinnan alta hyvinkin herkän ja tuntevan ihmisen, joka arvostaa pohjimmiltaan naisia paljon.
Huonot kokemukset on vaan saaneet sen turhautumaan ja tarttee vaihteeksi niitä hyviä.