kuusi vuotta yhdessä muijan kanssa vietetty ja 12 vuoden ikäero. Ajatusmaailma poikkeaa täysin toisistaan. Ei vaan jaksaisi välillä koko pa*kaa ja miettinyt että ero parempi kummallekin (tai itselle) mutta toinen on sellainen ressukka ettei pärjää yksin tai alkaa itkemään jos puhuu erosta. Ei tykkää pornosta tai seksistäkään kai kovin paljoa, itseä lähinnä seksi ei kiinnosta hänen kanssaan. kyttää netissä varmaan tätäkin viestiä (tässä tulee hulluksi) koska kuulee naputusta ja on mustasukkainen omista harrastuksistani esm pornoon liittyen. riitelelyä ja on väkivaltainen humalassa. että sellaista kellään samanlaista menoa päällä tai vinkkejä?
kyllästynyt suhteeseen
tyypitys36
11395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikä ihmeen harrastus porno on?! Taidat olla tynnekylmä tyyppi ja nainen on ylitunteellinen.
Tietenkin te eroatte. Kuka vain ihminen selviää ilman sinua, ja varmaan selviää paremminkin kuin elää tuollaisessa rakkaudettomassa liitossa, joka lopulta sairastuttaa ja tuhoaa hyvinvoinnin.
Tunnekylmä :) juuh sitäkin, eivätkös kaikki kykene olemaan tarpeen vaatiessa tunteettomia ja puhtaan loogisia.
Sitä olen itsekin ajatellut että hänen voisi tosiaankin olla parempi ilman minua ja saisi kokeilla yksinasumista (kissojen kanssa), löytäisi ystäviä, menisi kouluun sitten töihin ja viettäisi hyvän elämän.
Eroamisen todennäköisyys on suuri mutta paljon mahtuu maailmaan ihmeitä, surua ja iloa. En näe tulevaisuuteen.
Oireilua hmm voisiko johtua sitten siitä omat skitsoilut?
Kiits.
Harrastuksena porno? :DD Ei sitä pitäs kyl arvostella toisia mut... ehkä sun pitäs vaikka olla kuukaus tai kaks ilma sitä pornoo. Ettei vaan sulki olis addiktio ja yrität vaa piilottaa sen sanan "harrastus" alle.
Hyvinkin mahdollista tuo addiktio, en vaan taida pystyä olemaan pois koneelta kuin muutamia päiviä kerrallaan.
*Hän soitti äsken ja oli todella iloisella päällä*
Pahaa tekee sitten joskus jos/kun eteen tulee se tilanne että erilleen mentäisiin asumaan jos edes uskaltaa sellaista ehdottaa kun voi tehdä itselleen jotain ja on valmiit suunnitelmat yhteisen tulevaisuuden suhteen ja rakastaa minua muttei kuitenkaan omasta mielestäni tarpeeksi :( kissat myös pieni ongelma koska emme koskaan ole todella kaksin että VAIN me kaksi.
1 - porno ei ole harrastus eikä sitä tarvitse tai saa tyrkyttää toiselle. Sinä voit katsella pornoa niin ettei se koko ajan tunge toisen "naamalle" kaikki eivät tykkää pornosta, kaikki eivät halua jakaa seksikumppaniaan edes pornon kanssa. Kunnioita toista ja yritä harrastaa sitä pornoa niin, että olet yksin.
Pornosta tykkäämiseen ei ole miyään velvollisuutta eikä se ole sen parempi jos tykkää tai ei tykkää. Se, että media tunkee pornoa joka paikkaan ja joka ihminen jaksaa nyt Liekin esimerkillä hokea, että porno on kivaa, ei tee siitä tosiasiaa: porno on kaupallista seksiä, runkkausmateriaalia ja semmoista tavaraa, ettei se oikeasti vaan kaikkia kiinnosta. Eikä ole pakkokaan. Joten muista että sinä olet sinä, ja hän on hän, ja te olette kaksi eri ihmistä.
2 - No ei varmaan seksi toisen kanssa kiinnosta, jos asenne on tuo. Lopeta se pornon palvominen, nytkin mainostat sitä suorastaan. Onko sinulla riippuvuus pornoon vai helppouteen? Ihmiset on oikeita, eläviä ja fantasiat fantasioita. Porno on telkkaria. Riippumatta siitä, eroatteko vai ette, lopeta pornon palvominen ja hanki terveempi asenne. Mieti sitä. Kunnioitatko toista? Mitä toinen ihminen sinulle merkitsee? Mitä sinulle on seksi: runkkaamista vai yhdessä oloa... Älä vastaa minulle vaan itsellesi.
3 - Tyttöystäväsi pitäisi hakeutua sitten psykologille, jos on aina yliherkkä ja väkivaltainen: eipä sellaisenkaan kanssa voi elää. En usko, että olet kovin terveessä suhteessa. Ainakin teidän pitäisi asua erillään, nuorella naisellasi on kasvuongelmia ja sinulla asenneongelma.
Mutta sinä et voi korjata kuin itsesi, hänelle pitäisi toki jutella, että jospa hänen kannattaisi hakea kasvulleen tukea ja apua, mutta sitten se on hänen käsissään.
4 - Naisellasi on huono itsetunto, hän on siitä itse vastuussa. Teidän pitäisi puhua asioista, mutta näinköhän teistä kumpikaan pystyy aikuiseen keskusteluun... Hieman epäilyttää. Sinä nyt et kuitenkaan voi olla lapsellisen ja väkivaltaisen mustiksen kanssa, ei se tuota tilannetta paranna.
Te olette molemmat aikuisia ja ihan itse pitää ottaa vastuu omista valinnoistaan, kasvamisestaan, fiiliksistään, kodistanne, kestämisistä jne. mutta sinä et ole sen oikeammassa kuin hänkään. Muista se.
5 - Kyllä hän pärjää yksinkin. Hän sitten oppii. Ei säälistä voi toisen kanssa olla, luulisi että tuossa iässä jo tietää sen. Muuttakaa erilleen ja opetelkaa elämään omissa asunnoissanne ensin. Ei tarvitse heti erota, vaan sopikaa, että seurustelette ja tapailetta, mutta hankitte hieman OMAA elämää. Sitten katsotte toimiiko se ja pystyttekö rakentamaan mitään. Naisesi voisi hankkia harrastuksia, itsenäisyyttä ja vahvistaa itseään (kannusta häntä siihen, puhu positiivisesti ja kannustavasti aina ennemmin), sinä katsella sitä pornoa vaikka kun haluat, ja hankkia terveempi suhde siihen, ja miettiä millainen aikuinen olet, olet aika vanha jo.
6 - Ikäero on ongelmallista kun kumpikaan ei ole kypsä. Kypsillä ja aikuisilla ikäerolla ei ole merkitystä, koska molemmilla on oma pohja, terve itsetunto ja oma elämä jne. eli parisuhde on toki perhe ja osa elämää, muttei koko elämä. Teillä ei semmoista pohjaa ilmeisestikään ole.
Kiitos pitkästä vastauksestasi.
Olen yliseksuaalinen ihminen ja hän tietää sen myös, en katso pornoa päivittäin vaan silloin tällöin. Yritän lopettaa/vähentää mutta vaikeata.Porno ei ole todellista sen tiedän kuitenkin ja elävä elämä erilaista.
Olemme aiemmin puhuneet erilleen muutosta että saisi molemmat omaa tilaa mutta hän ajattelee että se on kuin ero ja alan seurustelmaan jonkun toisen kanssa vaikka sanonut että jos joskus eroan en halua ketään piiitkään aikaan ja nauttisin vain omasta rauhasta ja voitaisiin silti olla yhdessä.
Olen itse kova puhumaan asioista ja haluaisin jutella ihan kaikista asioista hänen kanssaan mutta on asioita mistä hänen kanssaan ei voi jutella kuten erilleen muutto ja eroaminen. Tekee itselleen jotain kuitenkin.
Hän on käynyt psykiatrilla/psykologilla ja syö mielialalääkkeitä. Nyt hän käy jossain töissä muutamia tunteja päivällä missä ihmiset vähän kait henkisesti sairaita jollain tapaa. Hänellä huono itsetunto ja menneisyydessä kiusaamista.
Ongelmallista erilleenkin muutossa on se että olemme muuttamassa toiseen kaupunkiin vuonna 2013 joten tilannetta ei voi muuttaa ennen sitä mitenkään. Joulu yhdessä ja on/off kiinnostus yhdessä-oloa kohtaan. Haluaa olla yhdessä mutta toisaalta ei haluakaan.
Ikä-ero on myös yksi ongelma, joskus päätin etten seurustele itseäni nuorempien kanssa mutta tietenkin tein sen virheen uudestaan.
Viestistäsi oli paljon apua kiitos.
Kuulostaapa harvinaisen sairaalta ihmissuhteelta, parisuhteeksi en tuollaista kutsu.
Eikö väkivaltaisuus ole jo sellainen hälytyskello että tajuat jättää toisen?
Tai se että pidät pornosta enemmän kuin omasta kumppanistasi?
Ehkäpä olet addiktoitunut pornoon ja sinua kyrsii ettei kumppanisi halua tehdä samanlaisia asioita sängyssä?
Erotiikka aikuisten suhteessa ja molempien osapuolien tahdosta on mukavaa viihdettä ja siitä varmasti saa ytyä petipuuhiin, mutta jos toinen sitä ei tahdo nähdä ei sitä saa hänen naamalleen työntää.
Kiitos hyvistä vastauksista. kun kirjoitin tätä olin pahalla päällä. en tajua mikä on kun välillä menee hermot toiseen ja uhkaan erolla sitten. tuntuu kuin olisi joku toinen ihminen enkä ollenkaan minä itse. skitsoa tiedän. kait nettiporno vaikuttanut myös jotenkin elämään ja hakee kenties jotain mitä ei ole olemassa(?) en ole itse varma mitä oikein haluan, enkä ole tyytyväinen itseeni enkä elämääni, vaan vertailen häntä toisiin naisiin, mutta vain ajatuksissa.
Välillä kyllä miettinyt että parempi erota että hän saisi kokeilla elämää ilman minua ja itsenäisesti. Tämä vaan ei ole mahdollista mitenkään johtuen hänestä, en osaa selittää mutta ero ei tule kysymykseen, kai pelkään että hän tekee jotain itselleen jos lähden tai sitten että on hyvä olla suhteessa kuin olisin yksin.
Väkivaltaisuudet hänellä johtuvat mustasukkaisuudesta ja alkoholista, silloin tällöin kuitenkin ilmenee uudestaan, yleensä teräaseet silloin olleet kuvioissa, viillellyt myös itseään salaa. Sanonut hänelle monta kertaa että jos jatkaa niin lähden pois, en luota häneen täysin kun hän juo ja joudun usein piilottamaan kaikki teräaseet asunnosta. Hänellä ennen ollut ns sairas mustasukkaisuus minusta.
Yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia tehty jotka vielä -kesken- ja jotka tuntuvat hyviltä meitä ajatellen ja menee melko ok mutta sitten ero ajatukset tulevat taas yllättäen ja/tai toisen provosoimana jollain tapaa. Tuntuu että elämän pitäisi olla erilaista ja paljon enemmän, toisenlaista..halua kokea enemmän.
Rahat eivät riitä ja jos asuisimme eri osoitteissa hänkin saisi enemmän itselleen rahaa koska nykyään kaikki rahat menevät vain laskuihin ja ruokaan. Matkustelu ym olisi mukavaa molemmista mutta ei rahaa kun ei voi säästää. Tätäkö elämää haluan jatkaa? kysyn itseltäni.
Toinen myös hallinnut henkisesti koko suhteen ajan minua jollain tapaa että jos joskus katson pornoa tai kuvia netissä naisista yksin niin tuntuu että tekisin jotain pahaa. En ole mikään pornoaddikti vaan tavallinen mies joka koittaa keksiä lisää jotain kivaa sänkyleikkeihin. Yhdessä pornon katsominen ei onnistu kun hän vertaa itseään heihin tai ei tykkää että katson heitä. Yksin hän kyllä katsoo pornoa salaa ja hän on myös biseksuaali. Muttei katsota yhdessä.
Varmaan kaikista isoin ongelma on että olen itse yliseksuaalinen jonka hän myös tietää. Joskus tuntuu etteivät 'ajatuksemme' kohtaa koskaan kunnolla kuin viallinen peli jossa kaksi yhteensopimatonta palapelin palaa.
Vaikka kommentteja tuleekin negatiivisia, en välitä ainakaan kovinkaan paljoa, en yleensä tänne kirjoittele ja taitaa olla ensimmäinen kerta, on kokemus tästäkin kirjoittamisesta vapauttavaa.
Tunnekylmyydestä sen verran että olen välillä tosiaankin 'tunteeton' koska ajattelen loogisesti mutta olen myös emotionaalinen ihminen joka tuntee, välittää ja suojelee.
Mikä minussa on vialla? saan tosiaan nykyään jotain ihme raivokohtauksia jotka menevät onneksi ohi nopeasti ja silloin haluan jättää hänet. Hoitoa en tarvitse tuohon 'vaivaan' kuitenkaan enkä halua lääkkeitä koska haluan elää elämää ilman lääkkeitä.
Jos jatkan elämää normaalisti hänen kanssaan eteenpäin en tiedä olen joskus tulevaisuudesta täysin tyytyväinen nyt tekemiini päätöksiin ja tuhoanko vain oman elämäni ja elinvuoteni turhaan.
Hän ei halua myöskään lapsia kuten en itsekään ennen halunnut kun aloitimme suhteen mutta jotain on ehkä muuttunut iän mytötä ja haluaisin ehkä perheen, oman talon ja lapsia ja erilaisen elämän ilman 'kissalapsia'.
Anteeksi typot..
*Jos jatkan elämää normaalisti hänen kanssaan eteenpäin en tiedä olenko joskus tulevaisuudessa täysin tyytyväinen nyt tekemiini päätöksiin ja kulutanko vain oman elämäni johonkin turhaan jonkun kanssa josta en edes ehkä oikeasti välitä kunnolla?
Kulutat.. Et voi elää elämääsi toiselle ihmiselle.
Tee palvelus molemmille ja lähde jatkamaan omaa tietäsi, tulee paha mieli teidän molempien puolesta lukiessa tuota, varsinkin sinun puolestasi.
Ei kukaan voi tai saa kiristää toista parisuhteeseen sillä että pelkää toisen tekevän itselleen jotain enkä usko että tuollaisessa suhteessa voi olla kaksi tasapainoista jäsentä, tai palapelin palaa niinkuin itse sanoit. Kumppanisi tarvitsee apua, ihan oikeaa apua sillä hän kuulostaa masentuneelta.
Ehkäpä voisitte erota ystävinä ja voisit ystävänä tukea häntä ja kannustaa terapiaan?
Onko täällä mahdollista poistaa tätä koko keskustelua? moderaattori? apua!!