Adventin aika tuo valoa ja iloa

Lumimyrsky on laantunut, luonto lepää puhtaanvalkeassa vaipassaan hiljaisena, valkoisissaan juhlakautta varten. Meillä on tapana laittaa adventtitähdet muutamaan ikkunaan, vanhanaikaiseen nelihaaraiseen kynttelikköön sytytän aina yhden kynttilän lisää adventinajan edetessä. Pihapuiden valot tuikkivat lämpimen pikkutähtien lailla koko naapurustossa, ikkunoilla loistaa kynttelikköjä, oviseppeleet on ripustettu. Joulun odotus on nyt käsillä, syksyinen pimeys on voiton puolella.

Meillä lapset ovat aina pitäneet adventtivirrestä "Tiellä ken vaeltaa", sitä pitää laulaa joskus kesälläkin, "ken aasilla ratsastaa". Viime vuonna olimme pienempien lastenlasten kanssa Lohjan Vivamossa jouluvaelluksella, joulunäytelmään saa yleisökin osallistua, on oikea seimi , lampaat ja aasi. Joskus olen miettinyt, miksi adventin tapahtumat sijoittuvat kirkkovuodessa joulua edeltäviksi, Jerusalemiin ratsastushan tapahtui ennen pääsiäistä.

Rauhaisaa adventin aikaa !

Onhan nyt ainakin valoisampaa. Kaikella on kuitenkin ikävä kääntöpuolensa. Nyt ovat talvehtivat linnut pitkän nälkäkuurin edessä.
Kun vein tyhjän pienkiinteistön tontille linnuille tarkoitettua murkinaa, niin pian sinne näkyi ilmestyvän ruokailijoita. Kerrostalot kieltävät eläinten ruokkimisen.

Muistetaanhan pieniä varpusia!

http://www.youtube.com/watch?v=ri7GmXJU1o4

Iltalehti ounasteli kovan pakkasrintaman lähestyvän Venäjältä päin Skandinaviaa. Ihan mukavasti riittäisivät tällaiset enintään -12 C.

Ikkunastani kadun puolella aivan huikea vanhanajan näkymä....puut pehmeän lumihuurteisina, yksi koivu melkeinpä parvekettani koskettaa. Nykyinen vimma laitattaa ne lasiseinät parvekkeelle, en missään nimessä laitata, miksi jossain lasiseinän sisällä luontoa ja elämää katsella. Saa tuulenkin tunnelman lähelleen ja jaksaa toki puhdistella vähäiset lumet parvekkeelta.
Kiva, kun eräs vanhempi naishenkilö huolehtii näköjään lintujen talviruokinnasta, on tietty paikka tuolla pihan puolella isojen kuusten alla, joten lintujakin yllinkyllin riittää katseltavaksi siellä suojaisassa paikassa . Kaupungissahan on lintujen ruokkiminen parvekkeilla kielletty.

Minulla on kiva vaihtoehto oviseppeleelle, omenanoksa punaposkisine omenoineen, häkellyttävän oikean näköinen. En yhtään muista, mistä sen oon kopannut, muoviahan se tietysti, monena vuonna nyt joulunajan ovessa houkuttelevana riippunut. Voi olla, että monikin omenia hipaissut, ovatko oikeita!

Joulun ajan koristuksiin onkin erityisen tunnepitoinen suhde. Hyvin sopii omena oksineen jouluun, laulun mukaan :No onkos tullut kesä nyt talven keskelle, ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille". Rappukäytävissä havuseppele kuivuukin nopeasti, ja nyt on kohistu kielloista, koska niitä pidetään paloturvallisuusriskinä. Minä olen täälläkin kehunut sammalteoksillani, sydämillä ja kransseilla, annoin hyväntekevisyyden arpajaisvoitoiksikin. Ne säilyvät ulkona pitkään, koristeeksi sopii pienet kävyt, oksat, lumimarjapensaastani laitan usein valkeaa. Olen askaroinut sammalesta myös pienoisjoulupuita kepin päähän kukkaruukkuun, ohutta kultalankaa kietonut ympärille, tänä vuonna laitoin tähtianista tuoksumaan. Ne säilyvät sisällä, jos suihkuttelee niitä.

Joskus olen päättänyt, että nyt koristelen kuusen vain hopealla ja valkoisella tai pelkillä olkikoristeilla, mutta aina siitä on sukeutunut riemunkirjava, eihän vanhoja muistorikkaita koristeita voi hylätä. Aina siinä on lapsena tekemäni villalankatontut , pieniä lasten ja lastenlasten askaroimia koristeita ostohelyjen seassa. Joulukukat ja kynttilät ovat kuitenkin minulle rakkaampia, havuntuoksun saisi kuusenoksastakin. Joululiinat ovat myös tärkeitä, osa meidän molempien lasuuskodista peräisin, tuntuu hyvältä saada näinkin yhtys menneisiin sukupolviin juhlapäivinä.

Joulua odotellessa on aamuisin ilo avata joulukalenteri, tässä linkki.

http://www.positiivarit.fi/joulukalenteri

Olen sisämaan pakkasissa ad -25 astetta. Hyvä joulunodotusta.

http://www.youtube.com/watch?v=Z_-z7F9GJoY

Jarkko Ahola, kaunis herkkä ääni.
Teräsbetonin raspikurkku, nice!

http://www.youtube.com/watch?v=FdYvNZVE0to

Illansuussa alkoi käymään pureva viima kun lievää lauhtumista, pakkasen kauhtumista oli ilmassa. Tuntui hyvin kylmältä.
Ihmiset rynnivät päivittäistavarakauppoihin ikään kuin seuraavan kerran ruokaa saisi viikon päästä. Linnut käyttivät annettua einettä vilkkaasti ulkona.

Tiedotusvälineet ovat pullollaan huomisen Itsenäisyyspäivän aiheita. On syytäkin. Kunnioitan yhä harvenevaa sotaveteraanien rivistöä.

Laitan tänne linkin Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän radio-ohjelmasta.
Päivä ansaitsisi oman otsikonkin, ehkä joku musiikin ystävä ja tuntija sen saa aikaan.
Liput salkoon ja kohottavia musiikkielämyksiä !


La 8.12.2012 klo 6.00 - su 9.12. klo 7.00

Lauantaina 8.12. Yleisradion digitaalinen klassisen musiikin kanava Yle Klassinen juhlistaa suomalaisen musiikin päivää ja Jean Sibeliuksen syntymäpäivää. Kanavan ohjelmistossa soi koko päivän ja yön aikana pelkästään suomalainen musiikki. Tänä vuonna kuullaan erityisesti Yleisradion kantanauha-aarteita ja runsaasti Ylen oman orkesterin Radion sinfoniaorkesterin esityksiä.

Suomalaisen musiikin päivän aikana soivat perinteiseen tapaan kaikki Jean Sibeliuksen sinfoniat. Lisäksi ohjelmistossa on mm. Sulho Rannan Kainuun Kuvia, Uuno Klamin Lapsisinfonia, Tauno Pylkkäsen Ultima Thule, Armas Launiksen Suite Nordique ja Tuomas Kantelisen pianokonsertto.

http://yle.fi/radio1/musiikki/suomalainen_musiikki_soi_yle_klassisessa_lauantaina_812_38558.html

Yöklassinen alkaa kello 23.10 harvoin kuullulla tallenteella, jolla viulutaiteilija Heimo Haitto soittaa Jean Sibeliuksen viulukonserton solistina.

Aamupäivällä soi täälläkin klassinen musiikki muuta touhua siivittämässä.

Sulho Rannan,.... *vain tuoksua mintun ja ruusun, jota tuuli kantaa tullessaan* on ihastuttava puhtaassa sävelkulussaan, kuin vain kansalaulu voi olla!

Sisälle kun tulin lenkiltä, tulvi musiikki vastaan kun en ajatellut olla kovin kauan.

Tosi hyvä sää onkin nyt ulkoilla, vaikka jäinkin juttelemaan tutun koiranulkoiluttajan kanssa tuolla portilla eikä palellut yhtään.
Muuten taisivat jo roomalaiset aikoinaan käyttää Pohjolasta tuota nimeä Ultima Thule!

Sulho Rannan 'Vain pieni kansanlaulu' on kaunis.
samoin tämä 'Taas kaikki kauniit muistot':

Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen
Lumivalkeat pellot, puistot ja juhla Jeesuksen
Ani aikaisin puku parhain mun ylleni puettiin
Oli kirkossa oltu varhain, nyt sanaa luettiin

Nyt kuului äidin ääni niin hartain paatoksin
Hänen olkaansa nojasin pääni ja hiljaa kuuntelin
Mitä ymmärsin, sit' en tiedä, pyhätunnelman muistan vain
Sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain

Näin muistot rakkahimmat taas elpyy uudelleen
Ja sanat siunaavimmat taas lankee sydämeen
Niitä lausu ei enää kukaan, mut' niiden tunnelman
Saa joka joululta mukaan tueks' vuoden vaikean

http://www.youtube.com/watch?v=EJvO_WCIFVQ

Tietoja Sulho Rannasta:

http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/6D38D710D8C69544C22575370038FD39?opendocument

Jyrk Anttila sen laulaa tuossa, ja miten tuttu se onkaan!

Minusta Mika Pohjola lauloi sen liian voimakkaasti, valitsin Jyrki Anttilan.

Tuo onkin rakkaimpia jouluun liittyviä lauluja muistoineen. On varmaan sykähdyttänyt monen nuoren sydämen:)

Kun voisimmekin varjella ja säilyttää sen tunteen, jonka se on sielussamme herättänyt!

Suomessa on ollut lauhaa ja tuskin lunta, kohta kääntyy tuulet 45 pakkaset tulee ja 2metriä lunta, siinä on hoosiannaa hyvä laulaa.

Ei pidä paikkaansa! Suotta säikyttelet vaan!