Olemme mieheni kanssa seurustelleet kaksi vuotta, olemme 30- ja 27-vuotiaita. Vauvakuume on alkanut poltella. Miten otan miehen kanssa vauvan puheeksi? Olemme kyllä lapsista puhuneet, ja haluamme molemmat niitä kaksi kolme. Kuitenkin mieheni vauvoista puhuessa toteaa, että olisi parempi odotella, että hän olisi hyvässä työsuhteessa (nyt valmistumisen jälkeisiä pätkiä) ja minäkin olisin oman alan töissä (olen nytkin opintojen ohella, mutta osa-aikaisena, valmistun siis pian). Miten saisin mieheni tajuamaan, että ikää alkaa olla sen verran, että ei tässä voi odotella kuinka kauan hyvänsä, jos ennen kolmevitosta pitäisi olla kolme lasta jaloissa.
Miten ottaa vauva miehen kanssa puheeksi?
amanda7
1187226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 118
Vanhimmat
Odotya että kummallakin on vakityöt koska nainen jolla on lapsi on vaikeata saadä työtä ja sinulla vielä 10-15 vuotta aikaa saada lapsia. Itse miehnä olin 34 ja naisni 37 kun saimme ainoan lapsen ja itseäni olen siitä kiittänyt etten nuorempana lapsia hankkinut koska silloin pitä jaksaa olla illat kotona ja kaikki menot järjetettäv siten että lapsi joko mukana tai toinen vanhempi kotona.
Heh, minä taas murrosikäisen vähän reilu kolmekymppisenä äitinä olen kiitollinen siitä, että lapsi tuli hankittua ajoissa :) Ei sitä oikeaa aikaa voi toisille mennä esittämään. Menojen järjestäminen ja iltojen kotona olo tulee lapsen myötä ihan vanhempien iästä riippumatta. Lapsi ei muuten ole koskaan haitannut työnsaantia. Työnantajahan on suorastaan iloinen siitä, ettei tuon ainokaisenkaan kanssa jäädä enää kotiin sairastamaan :-p
Itsellä ainakin alle kolmikymppisenä ihan muut asiat mielessä ja kun oli vielä reissuhommissa niin ei siihen lapset vielä silloin sopinut ja nyt olen 52v ja lapsi tayttää kolmen viikon päästä 18v ja olisi kamalaa jos tässä iässä olisi lapsenlapsia.
Ihan hyvä idea periaatteessa, mutta:
A) Vakityö voi olla nykypäivänä monelle jo pelkkä haave vain.
B) Ei se sen helpompaan ole lapsettoman naisenkaan saada työtä, kenties on jopa vaikeampaa, kun työnantaja ajattelee, että kohta tuo kuitenkin pamahtaa paksuksi, jos töihin ottaa. Voi olla melkein parempi, kun pystyy työnantajalle sanomaan, että lapset on jo tehty.
Ei mulla muuta.
Ihmisiä on monenlaisia, niiden joilla on kova menotarve nuorempana, kannattaa jättää perheenperustaminen hieman myöhemmäksi. Itse kuulun sellaiseen osaan ihmisiä, ettei ole oikein ikinä kiinnostanut bailaaminen... paitsi mitä nyt opiskelijana tuli käytyä, ja vaimoni tavattuani perustimme perheen melko pian ja melko nuorena, itse taisin täyttää 25 lapsen syntymän aikoihin ja vaimo on 3 vuotta nuorempi.
Ratkaisu on ollut meille oikea, meillä on nyt 3 lasta ja ollaan tosi onnellisia ratkaisustamme... tämä ei tietenkään tarkoita sitä että ratkaisumme olisi kaikille muille oikea. Kannattaa aina tehdä isot päätökset elämässään sen mukaan mitä itse haluaa, eikä välittää ympäristön paineesta.
Ei se bailaaminen oletärkeää mutta itse en pidä siitä vastuusta minkä lapsi tuo ja elämä olisi helpompaa kun olisi vain itsestä vastuussa ja olisi kahdestaan puolison kanssa mutta lapsi tuo muuta sisältöä elämään että silleen. Jos tykkää matkustella niin se on paljon helpompaa ilman lapsia kun heidän kanssaan ja jos töiden puolesta joutuu matkustelemaan niin silloin jää liian vähän aikaa kotonaolemiseen ja perhe-elämään. Yksi asia on että kaikki eivät halua lapsia sekoittamaan elämäänsä.
Anteeksi vain, mutta miten niin nainen jolla on lapsi on vaikeaa saada työtä? Vai tarkoititko raskaana olevaa naista? Eikö se ole äitiysloman paikka muutenkin
Voi höpötys sanon minä. Eiköhän jokainen tiedä itse parhaiten milloin on valmis vanhemmaksi. Itse sain esikoiseni alaikäisenä ja kyllä minä hänet maltoin hoitaa ja kasvattaa, kuten olen malttanut nuorimmankin, jonka synnytin 30-vuotiaana. Työn saannissa ei ole ollut mitään ongelmaa edes nyt neljän lapsen äitinä. Vakituisena olen tälläkin hetkellä, vaikka nuorimmaista odottaessa irtisanouduin edellisestä työpaikasta.
Vaikka ei bailaaminen kiinnostaisikaan, niin ei se siltikään tarkoita sitä, että silloin tarvitsisi välttämättä hankkia lapsia. Sama asia on melkein se, että vaikka eläisikin "vapaampaa" elämää niin ei sekään tarkoita sitä, etteikö voisi menojalkaa hiljentää ja perustaa vaikka perheen.
Että ei nyt sorruta aivan sataprosenttisesti noihin yleistettyihin stereotypioihin, jotka ovat tyyliin: "Vapaampaa" nuoruutta elävät eivät haluaisi perhettä, ja jos ei bailaaminen kiinnosta, niin silloin haluaa perheen.
esim. jos haluaa mailmaa lähteä kiertelemaan vaikka vuodeksi moottoripyörällä tai autolla tai miiten seikkailla niin ei siihen lapset sovi ja itse miehnä olisin pärjännut ilamnkin koska lapsi on aika kallis ylläpidettävä ja varsinkin kun täysi-ikäisyys lahestyy niin kevarit ja ajokortit maksaa ja rahaa palaa vaikka millä mitalla että silleen ja tarivitaa isompi asunto ja kaikki siihen mitä liittyy.
En odottaisi, että on vakityöt. Kyllä lapsen kanssa tulee toimeen ja yhteiskunta aina tukee jos ei pärjää. Jäät odottamaan niin sinulle (aloittaja) käy kuten minulle, että lapsia ei saa ollenkaan. Jotkut voivat moittia jos ei töitä saa, että elät yhteiskunnan tuilla mutta kyllä yhteiskunnan pitää tukea heikompia. Tai ainahan voi valittajille sanoa, että vaihdetaan paikkoja niin jopas hiljenee.
Kyllä sinä keinot keksit, kuinka vahinko tapahtuu ;)
Et kai ole vakavissasi????
Itse olen nainen ja kuukausituloni ovat n. 4200 e/kk, mistä maksan yli 1200 e kuukaudessa veroja. Halveksin suunnattomasti ihmisiä, jotka ajattelevat sinun tavoin, ettei heidän tarvitse töitä tehdäkään, kun esimerkiksi minä raadan ja he voivat loisia ja tehdä ihan mitä lystäävät maksamillani veroilla....
Kun mä olin pieni, mun vanhemmat kyllä saivat virkavapaan töistänsä, ja oltiin 10 kuukautta Usassa reissaamassa, kun mä ja kaks sisarusta oltiin pieniä. Meidän perheelle se oli luksusta ja tärkeä vuosi, koska muuten vanhemmat on paljon töissä ja muutenkin poissa. Se oli seikkailua koko perheen voimin :) Ei nyt mitään viidakkoseikkailua mutta silti. Että kyllä perheenkin kanssa voi pitää hauskaa. :) Toki se on sit rahasta monella kiinni.
lapset tehdään 20 vuotiaina,itse en sen jälkeen lapsia värkkäisi.sen jälkeen puuhataan muuta ammattia työtä säästämistä.säästämistä riittää nyky menolla 80 vuotiaaksi.ja kuntoa on hoidettava että jaksaa 80 vuotiaaksi tehdä töitä.itse pidän kuntoa yllä kahlaamalla lumessä metsässä lenkillä hiihtämällä ym
Onhan tuossa ihan perää. Minullakin on tulot 4300€/kk ja veroja maksan, mutta silti tajuan, että lapset kannattaisi tehdä nuorempana kuin nykyään on tapana. Oletan, että f553 tarkoitti yhteiskunnan tukevan sen aikaa, kun lapset ovat liian pieniä päivähoitoon. Sitten mennään töihin, jos vaan joku töihin ottaa.
Ainakin minun tuntemillani nuorilla naisilla on niin huono tilanne työmarkkinoilla, että jos jää vakiduunia odottamaan, niin suomalaiset on pian loppu, kun ei kukaan tee lapsia. Eikä se ole niistä naisista kiinni, kaikki ovat ahkeria ja töissään arvostettuja, mutta laiton määräaikaisten töiden ketjuttaminen vain on tätä päivää.
Noilla tuloilla sinun yksi äitiysloma tulee yhteiskunnalle niin kalliiksi, että vähätuloinen on yhteiskunnalle pienempi riesa, vaikka hoitaisi lapsen kolmevuotiaaksi kotona. Lisäksi kiinnostaisi tietää, että kuinka monta vuotta loisit veronmaksajien piikkiin koulun penkillä? Kyselijänä nainen, jonka vuosiansiot 45000e.
Tuollaisia katkeria ämmiä niistä tulee, jotka ei nuorena saa lapsia tehdyksi.
Ei näytä tulot ja vakityö onnea tuovan kun 4000€:n kuukausituloilla jaksetaan ruikuttaa äitien 500€:n kodinhoitotuesta.
Et kai ole vakavissasi????
Itse olen nainen ja minulla on kolme lasta. Halveksin suunnattomasti ihmisiä, jotka ajattelevat sinun tavoin, ettei heidän tarvitse lasta tehdäkään, kun esimerkiksi minä raadan ja he voivat loisia ja teettää töitä ja maksattaa vanhuutensa tekemilläni lapsilla....
Minä tienaan noin 65.000€ vuodessa ja olen sitä mieltä että perhe-ettuuksien pitäisi olla parempia. Olisi paljon fiksumpaa että laisia hoidettaisiin kotona eikä laitoksissa, se olisi myös halvempaa ja lapsista tulisi tasapainoisempia.
Sen sijaan juoppoujen ja työhaluttomien elämistä en haluaisi maksaa, mutta pakko meidän on sietää pieni prosentti rupusakkiakin. Milummin maksan niidenkin elämisen veroissa, kuin että ottaisivat itse mitä tarvitsevat kun tulevat vastaan pimeällä kujalla.
Olen jo yli 20-vuotias. Eikä lapsia ole kodallani näkyvissä vielä moneen vuoteen. Mutta onhan tässä aikaa.
Enkä aio tehdä kyllä työtä 80-vuotiaaksi. Minä en elä pelkästään työtä varten.
Ei suomalaiset ole loppumassa. Suomen väkiluku kasvaa koko ajan ja ennustetaan kasvavan vielä monta kymmentä vuotta eteenpäin. Maahanmuutto ja muuttovoitto pitävät siitä huolen, että Suomen väkiluku kasvaa myös tulevaisuudessa.
Ja kyllä Suomessa myös syntyvyys säilyy korkealla, kun maahanmuuttajaperheet tekevät jokainen 10 tenavaa tähän maahan, kun suomalaiset tekevät vain 1-2 lasta.
Olin töissä jo koko opiskeluaikani - myös vakituisessa työsuhteessa. Opintotukiaika on Suomessa rajattu kaikilla tasa-arvoisesti muutamaan vuoteen. Jos sen pidempään mielii opiskella, on se itse kustannettava. KELA myös seuraa varsin tarkasti opintojen etenemistä - sanoisin, ettei opintotuella juurikaan "loisita".
Mielestäni terveiden nuorten hmisten on itse oltava valmiita elättämään sekä itsensä että lapsensa. Ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos hiukan oikeistolaisempaan politiikkaan siirryttäisiin Suomessakin tässä mielessä. Eri asia ne, joilla siihen on jokin todellinen este, kuten sairaus tm.
Lapset voi tehdä nuorena - mutta ahkera ihminen voi nuorena myös valmistua ja löytää sen vakityön.
Jos 27-vuotias ajattelee, että alkaa hankkia lapsia ennen vakituista työpaikkaa ja työkokemusta - ja sitten 35-vuotiaana, kun ne lapset on tehty, alkaa etsiskellä töitä ilman työkokemusta ja pahimmillaan niin, ettei ole mitenkään ylläpitänyt ammattitaitoaan vauvalomillaan, niin kyllä siinä on iso riski, että hän on yhteiskunnan elättinä merkittävästi pidemmän ajan kuin normaalin äitiysloman verran... Ellei mies sitten ole edennyt urallaan sen verran, että tässä vaiheessa pystyy elättämään sekä naisen että lapsensa.
Mies ehkä osaa ajatella myös tätä näkökulmaa - jääkö nainen hänenkin elätikseen. Tiedän tapauksia, joissa näin on käynyt: mies on maksanut kaikki asuntolainat ja lasten kulut - ja eron jälkeen katkeroitunut tästä.
Mikä sinua pännii, nimim. Nuori isä? Sekö ettet ole jättänyt lastentekoa myöhäisempään ikään ja nyt et pääse edes kaljalle kaverien kanssa saati vieraisiin naisiin vai mikä on vialla?
noo ne lapset ja mailman kaikki mainittua useissa ei hyödytä kirjalliset teokset, mutta otappa yhteyttä anoastaan voin heittää enää nykyään perinteiset ja onhan näitä muitakin, ei vauvakuumetta, mutta onhan naimattomuuskin ja lapsettomuuskin siunaus kyllä - kyllä
Sanot ukollesi että ellei kyrpä ala useammin vierailemaan märässä majavassa ilman kumihuntua niin nostat kytkintä.
ööö Mun mielestä vähän sairasta.... Että kumppani valitaan vain lapsenteko tarpeen vuoksi..
Niin tai ylipäätään valitaan kumppani. Kumppanin valintahan perustuu jo eläimilläkin haluun jatkaa sukua. Miksi muuten pyritään hankkimaan kaikkein terveimmän näköiset kumppanit. Olishan se jotenkin paljon ymmärrettävämpää miesten asua keskenään ja naisten keskenään. Ei tulis niin konflikteja ja ei tarttis hormoniehkäisyä sun muita.
Mun mielestä taas se on sairasta, että nainen on hiljaa omista lapsitoiveistaan ja sit kun on 50v ja lapseton, saman ukon kanssa, niin katkeroituu ja valittaa elämästään muille vanhainkotiin saakka. Joten asiat ja omat toiveet pöydälle ja ratkasut tehdään niiden perusteella, ei muiden mielipiteiden perusteella!! :) Lapsen saaminen on kuitenkin niin perustavanlaatuinen asia monille. Ei kaikille tokikaan. :)
"ööö Mun mielestä vähän sairasta.... Että kumppani valitaan vain lapsenteko tarpeen vuoksi"
Et taida tietää mikä on elämän tarkoitus.
"Et taida tietää mikä on elämän tarkoitus. "
Eipä sitä taida tietää kukaan ihminen itsekään kovin hyvin. Jos rupeaa oikein syntyjä syviä miettimään, niin onko tällä elämällä loppujen lopuksi yhtään mitään tarkoitusta. Maailman tai maailmankaikkeuden kannalta on "yks hailee" onko ihmisiä edes olemassa vai ei.
Jos ihmisen elämääkin rupeaa oikein syvällisesti miettimään, niin ei se kovin kummoista loppujen lopuksi ole koskaan. Lapsena mennään aluksi kouluun, jotta opitaan asioita tulevaa työelämää varten. Sitten aikuisena mennään töihin, jotta saadaan rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin asioihin. Näitä välttämättömiä asioita taas tarvitaan, jotta voidaan elää, esimerkiksi ilman ruokaa ei elä kukaan. Raha taas on täysin ihmisen keksimä asia, ei millään tavalla luonnon tuottama asia. Raha on keksitty siksi, ettei kukaan voisi tuosta noin vain omistaa kaikkea niin paljon kuin haluaa, sillä ennen pitkää siten kaikki asiat loppuisivat Maapallolta, eikä kaikkea riittäisi kaikille.
Lisäksi rahaa voidaan tarvita siihen, että voidaan vaikka harrastaa jotain mukavaa tai käydä vaikka jossain lomamatkalla. Jos vaikka harrastuksia ja lomamatkaa ruvetaan miettimään oikein syvällisesti, niin perimmäinen tarkoitus niiden tekemiseenkin löytyy mukavuussyistä. Harrastuksia harrastetaan tai matkoja tehdään, koska se on mukavaa ja tuottaa ihmiselle hyvän mielen. Tuossa tapauksessa ei haittaa, vaikka rahaa menee, sillä raha itsessään harvoin tuo mukavuutta, sehän on oikeastaan vain numeroita pankkitilillä. Sen sijaan mukavuutta tuovat ne rahalla saadut asiat.
Kun taas mennään elämää eteenpäin, useat hankkivat jälkikasvua pitääkseen ihmispopulaation elossa tulevaisuudessakin. Jälkeläisten hankkiminenkin perustuu varmasti ainakin osittain siihen, että ihminen yleensä tuntee seksuaalista halukkuutta vastakkaista sukupuolta kohtaan, se kun on geeneissämme. Sen seurauksena syntyy jälkeläisiä ja ihmispopulaatio jatkuu. Jälkeläisemme kokevat samat asiat, kuin mitä mekin aikanaan olimme kokeneet. Lopuksi köpöttelemme vanhuksina vanhainkodeissa, olemme siellä siksi, jotta meistä pidetään huolta, jos emme pysty enää huolehtimaan itse itsestämme. Lopuksi sitten siirrymme ajasta ikuisuuteen.
Jos ihmiselämää rupeaa siis oikein perusteellisesti miettimään, niin ei se loppujen lopuksi ole oikeastaan kovin kummoista, eikä välttämättä pysty oikein yksiselitteisesti määrittelemään lainkaan, että mikä ihmiselämän perimmäinen tarkoitus loppujen lopuksi on. Ihmiselämä kokonaisuudessaan on oikeastaan vain melkoista oravanpyörää ja yksi ihmiselämä on pituudeltaan oikeastaan vain kärpäsen kakka verrattuna tähän kaikkeen suuruuteen, joka on jo jatkunut lukemattomia ihmissukupolvia (sitä kesti jopa hyvin kauan ilman ensimmäistäkään ihmistä maapallolla) ja jatkuu edelleen lukemattomia ihmissukupolvia eteenpäin.
Miehelläsi on järkeä, sinulla ei. Laita vauhtia opiskeluhin ja hanki se työ - kirjoituksesi perusteella sinun on mahdollista niin tehdä parin vuoden sisällä... Ehditte erittäin hyvin aloittaa esim. 2 vuoden päästä... Ja saada ne 3 lasta. Tiedän paljon naisia, jotka ovat saaneet 3 lasta 35-vuotissynttäreiden jälkeen...
kyllä aika kovalle joutuu heko tuossa :D
Miksi lapsia ylipäätään pitää olla? Meillä ei ole eikä ole koskaan kaivattukaan. Vaimonimkanssa paljon mukavampaa olla ja tehdä mitä halutaan. Ei ole koskaan tarvinnut jotain vinkuvaa räkänokkaa raijata muumimaailmaan.
Olen kirjoittajankanssa samaa mieltä. Nauttii elämästä paljon enemmän kun ei ole kokoaikaa joku kiinni helmoissa ja huutamassa. Ikinä ei lapsia...
itsekäs...ilmeisesti narsisti.
Ja sekö ei ole itsekkyyttä, kun minä haluan lapsen mieheni mielipiteistä välittämättä! MINÄMINÄMINÄ haluan! Haluan!
Palataanko vielä tuohon viimeiseen lauseeseesi:"Ilmeisesti narsisti."
Siinä on ensin otettava kalsarit jalasta ja sanottava ukolle että kokeile kuinka ksoteaa täällä on. Sitten oikeassa vaiheeeeeessa pyytää sisään. Sitten odotellaan 9 kuukautta ja siiinä se Elmeri sitten on. Jos se on tumma niin sitten on tullut lomailtua antaumuksella, siiten vaan kaikkien halveksimaksi neek.yh.ksi.
Voit odottaa loppuikäsi "hyvää oman alan vakituista työsuhdetta", mutta "jos ennen kolmevitosta pitäisi olla kolme lasta (JALOISSA???)", voi tulla kiire.
Miksi pitää, kuka pakottaa? Ympäristö, kavereiden esimerkki?
Mikäli asia on sinulle tärkeä, etkä miehesi kanssa pysty keskustelemaan, vaihda miestä. Monet vähemmän koulutetutkin osaavat tehdä lapsia.
Ei herranjestas miten tyhmä mies. kaiva nyt sille esille joku tilasto jossa sanoin ja kuvin kerrotaan kuinka se naisen biologinen kello oikein nakuttaa. 35-vuotiaana hedelmällisyys laskee jo romahdusmaisesti ja jotkut saavat vaihdevuodetkin nelikymppisinä, pahimmillaan jopa ennen sitä! Sitäpaitsi raskautumisen mahdollisuus on vain kerran kuukaudessa! Joten odottakaapa tosiaan vakinaistamisia vain...Kyllä teillä se hyvä aika on viimeistään nyt!
"Sitäpaitsi raskautumisen mahdollisuus on vain kerran kuukaudessa!" mitähän toi mahto tarkottaa? :D Ei raskaaksi tuleminen ole mistään kuukaudenpäivästä kiinni!!! Vai miten toi sun lause pitäs ymmärtää? Mistä ihmeestä oot tollasta tietoa sisäistänyt??
Ovulaatio on naisella kerran kuukaudessa, n. kierron puolessa välissä. Tällöin on aikaa 24h hedelmöittää munasolu. Jos näin ei tapahdu, tulee jälleen kuukautiset. Siittiöt voivat toki säilyä elinkelpoisina muutamia päiviä sopivissa olosuhteissa, mutta edelleen tarvitaan se ovulaatio, jotta voi raskautua. Ovulaation ajankohta on jokaisella yksilöllinen, riippuu ihan täysin omasta kuukautiskierrosta.
Eiks sulle oo kukaan tällästä kertonut, kun siellä niin naureskelet? Ootpa idiootti. :D
Olen samaa mieltä, ettei lapsen hankinnalle ole tiettyä aikaa. Ja muistakaa, ettei välttämättä heti tärppää, toisilla menee monta vuotta saada lapsi. Itse olin kesätöissä, jota jatkoin eteenpäin ja sieltä jäin hoitovapaalle. Nyt käyn lapsen kotihoidon ohella osa-aikatyössä enkä haluaisi vielä laittaa lasta hoitoon.
Puhu, jos siltä tuntuu, mutta muista, että molempien pitää sitä haluta ja lapsesta on vastuussa molemmat, vaikka ero tulisi. Suhteen on hyvä olla vakalla pohjalla, raskaudessakaan aina kaikki ei mene täydellisesti. Raha ja hyvä työ ei määrää sitä kannattaako lapsia saada, lapset kaipaavat ruokaa ja rakkautta.
Lapset kaipaa kyllä muutakin kun ruokaa ja rakkautta. Lasten vaatteet maksaa, juuh, mutta olis ihan kiva jos lapsella jossain vaiheessa olisi joku harrastemahdollisuuskin. Raha ja hyvä työ kyllä aika paljon takaa enemmän kun köyhyys ja työttömyys. On aika surkeaa katsoa lapsia, jotka ei pääse harrastuksiin kun vanhemmilla ei ole rahaa, jotka tottuu vain luopumaan kaikesta kun mihinkään ei ole varaa ja kuten itselleni, lopulta mäkätetään syömisestäkin, kun rahaa ei ole. On turha olla naivi, siihen se menee. Lopulta se jatkuva taloudellinen paine tuhoaa yleensä perheen kun perheen ja parisuhteesta muuttuu kireä taloudenhoito, - jos sitäkään.
Kyllä lapsen saanti pitäisi olla siinä kohtaa harkitumpaa oli miten lahja hyvänsä ja ajatella jotain muutakin kun sitä "saanko MINÄ lapsen", pitäisi ehkä myös ajatella onko mitään annettavaa sille lapselle.
En siis sano sinun tai ap:n tlanteesta mitään, en kommentoi sitä kun en sen enempää tiedä, vaan kommentoin tuota raha ja työ ei määrää: kyllä ne ikävä kyllä pahimmillaan aika paljon määrää ja ne kuuluisat tuet saattaa olla aikamoinen ylläri pienuudellaan. Elämä kun menee tiukoille ja joka asiasta vaan tiukkaa ja tinkimistä, saattaa olla elämä muuta kun kivaa kotielämää.
Monet nykyään luulevat olevansa köyhiä kun eivät saa kaikkea mitä haluavat tai kun eivät voi elää ihan just sitä elämää kun haluavat. Mutta ruokajonoissa on myös lapsiperheitä, köyhyys on raastavaa tinkimistä jopa ruoasta ja jopa ihan normaalista elämästä, ja tosiasia on se, että se pelkkä rakkaus ja ruoka ei riitä: lapsi haluaa myös osallistua, olla mukana, tehdä edes jotain. Joillain lapsilla ei ole mitään harrastuksia oikeastaan, ja vain siksi, ettei vanhemmilla ole varaa mihinkään. Lisäksi muistakaamme se, että lapsien pitäisi saada myös jotkut resurssit opiskella: ei ne tuet tässä vuosien varrella suurene ainakaan, kun nyt jo ehdotetaan lukukausimaksuja... Myös vaatteet vaihtuu tosi isoksi saakka jopa monta kertaa vuodessa ja muuten... Saattaa se vanhempikin kaivata jotain muuta kun ainaiset rahahuolet. Sitä vaan. Että...
Lapset eivät ole leluja, joita hetken mielijohteesta hankitaan. Huolta on pidettävä ja kasvatus vastuu kannettva myös vaikeina päivinä.Lapsille on turvattava turvallinen koti, ja kasvatus.
Tyhjätaskuna on huono ruokkia ja vaatettaa lapsia. Joten työasiat kuntoon.jotta toimeentulo on turvattu , tietysti niin kausan kuin terveyttä ja töitä riittää.
Siia vielä tuossa vaiheessa kannattaa odotella että teillä kummallakin on vakinainen työsuhde ja sitten vasta ne lapset tai miksi heitä sanotaan,tässä yhteiskunnassa jossa kaikki on ihan miten sattuu niin jopa teinit puskee kersoja joita eivät voi sitten huoltaa,siis ehkäisyvalistusta kouluihin ja etenkin kondomit jakoon kouluissa
Suomi on täynnä yksinhuoltajia ja uusioperheitä.Kun et saa ukkoasi edes naimisiin,niin miten sinusta olisi,tulisi vastuuta vanhemmuuteen.Lapset ei ole koiranpentuja.Kaverisi tekee ihan oikein,kun vetää siemenet vessanpöntöstä alas.
http://www.youtube.com/watch?v=tqSgppnFn2A
"jos ennen kolmevitosta pitäisi olla kolme lasta jaloissa.
Miksi "pitäisi" olla? Eiköhän jokainen sanele itse omat sääntönsä tuossa asiassa.
tässä varmaan viitattiin siihen kun aloittaja sanoi haluavansa miehensä kanssa 2-3 lasta....
Nelikymppisenä aletaan odotella lapsenlapsia.
Tämä on ihan päätöntä että ensimmäinen lapsi saadaan kolmekymppisenä. Luonto on tarkoittanut että lapset hankitaan silloin kun ollaan fyysisesti parhaimmillaan, eli parikymppisenä.
Luonto ei ole tarkoittanut yhtään mitään. Itse asiassa luonto taitaa vain kärsiä siitä, kuin maailmanlaajuisesti jo nykyisellään ylisuuri ihmispopulaatio jatkaa vain sikiämistään ja luonnon tuhoamista.
Itse asiassa sanottuna.
Luonto on tarkoittanut että ihminen lisääntyy ahkerasti ja useiden eri kumppaneiden kanssa koko ajan 15-55 vuoden ikänsä välillä jos on nainen ja mies vielä kauemmin. Meille on vain keksitty näitä rationaalisia rajoituksia, kun ei olla eläimiä ja mietitään syitä ja seurauksia esim. jälkeläisten hyvinvointia ja optimaalista synnytysikää jne.
Missään tapauksessa ei tule tahallaan hankkiutua tiineeksi miehen tietämättä(valehdella ehkäisystä). Asiasta on yhteisesti sovittava. Ai että inhottaa sellaiset äm**t, jotka tietentahtoen hakkiutuvat tiineiksi ja näin yrittävät sitoa miehen itseensä. Tosi törkimyksiä ja toivoa sopii että ovat MAHOJA koko elinikänsä. Ei sellainen itseään rakastava ITSEKÄS p*****n voi olla hyvä äiti.
Aina kuulee puhuttavan kuinka joku ei voi tehdä lapsia, koska ei ole vakituisessa työssä, naimisissa, vähintään 250m2 talo, kaksi autotallia, kaksi farmariautoa, kissa, koira, hevonen, jne jne... sitä päivää kun ei ole eikä tule, Uskokaa jo! Ja jos tuleekin, niin sitä ennen olette jo eronneet, koska väliltänne on hävinnyt rakkaus, sillä teistä on tullut materialistejä.
Se on kuulkaas paskapuhetta että lasta ei voi elättää jos ei ole sitä ja tätä! Ainoa asia on korvien väli joka täytyy olla ehdottoman kunnossa.
Minulla oli lapsi jo 19-vuotiaana, ja hyvin on lapsi kavatettu ja elätetty. Koskaan ei ole nälkää nähty, vaikka aina ei ole ollut työtäkään. Vaatii vaan huonompina aikoina sopeutumista ja kulutustottumusten muutosta.
Mutta älä jätä opiskeluja kesken vauvakuumeen takia, opiskeleminen kun käy hiton raskaaksi lasten kans.
Ettei vaan naisen ahneus voita parisuhdetta? niin usein käy?
Aikaa kyllä on.Miehesi on aivan oikeassa.
mitä tarkoitat? Ahneus mitä kohtaan?
Jätä se paska sovinisti sika!
onpa lapsellista.
(taivutus: sovinismi/a, -ssa jne.) miehen ylemmyydentuntoinen, syrjivä ja alistava asenne naisiin.
ei ole sovinistista millään tavalla ajatella lasten parasta ja hankkia töitä ensin.
tyhmää ajatella, että henkilön, joka rakastaa toista, pitäisi jättää kumppaninsa turvallisen ajattelun takia.
hus.
Odota hyvä ihminen että olette valmistuneet ja molemmilla vakituinen työ.
Miksi se lapsi on niin tärkeä että pitää saada elämä solmuun sen vuoksi kun ei molemmat sitä halua. Siis järkyttävää lukea miten itsekeskeinen olet tuossa lapsiajattelussa. Ei se lapsi sitä elämää onnellisemmaksi tee, se voi jopa särkeä hyvän parisuhteen. Siihen on molempien sitouduttava eikä vain sinu.
Toivottavasti miehesi on järkevämpi osapuoli tässä asiassa eikä suostu sinun höpinöihin.
young money cash money, antakaa niitte vauvoje nimiks tale1,2 ja 3
Kyllä teillä on vielä muutama vuosi hyvinkin ihan jopa optimaalista aikaa. Lapsella olisi ihan syytä olla suht hyvät olosuhteet ja usko huviksesi: se maksaa. Lapsi ihan normaaleilla kustannuksilla tuo noin 27tonnin lisämenot kuulemma, kaikki maksaa ja paljon. Siinä mielessä kannattaisi ihan oikeasti panostaa töiden hakuun vielä pari vuotta, miehesi on oikeassa. Kun lapsen kanssa alkaa taloushuoletkin rassata suhdetta on sen suhteen päivät yleensä luetut. Paremmin pärjäätte siis myös pariskuntana kun vaikkei nykyään mitään varmaa olisikaan, olisi edes jotain melkein varmaa. Voisitte myös ottaa ensin puheeksi sen, että voisitte pari vuotta säästää pientä pesämunaa ja semmoista rahaa, mistä saatte kodinkonetta, harrastusta, vapaapäivää tms. Perheenne tulee voimaan paremmin jos teillä on edes kohtuu normi elämä: kaikkea voi tietty tosiaan aina sattua, työt voi aina mennä alta jne. mutta pieni yritys ei ole pahitteeksi.
Käy opintosi loppuun, ne on tosi raskasta käydä lasten kanssa.
Ei siihen mene kun pari vuotta: jos pari vuotta säästätte ja etsitte töitä ja sinä valmistut, on vanhempikin teistä vasta 32-vuotias ja nuorempi 29-vuotias: joten tosiaankin nuoria.
Vauvakuume ei estä pientä järkevyyttä, kyllä te nuorehkoina ehditte lapsia tehdä, vaikka pari vuotta yrittäisitte olla järkeviäkin. Alle 35-vuotiaana on ns. ihanneikä saada lapsia ja moni saa vielä yli 40-vuotiainakin, myös naiset, joustoa siis ihan oikeasti on. Ette te nyt tuon ikäisinä ole vielä mitenkään selkä seinää vasten.
Elämää ei ehkä kannata lasten saannin osalta kuitenkaan noin suunnitella että "ennen kolmevitosta pitäs olla 3 lasta jaloissa", voi olla että vaikka nyt yrittäisitte, ei ole yhtään ja voi olla että ne tulee kerralla. Lisäksi kannattaisi haaveiden ohella olla sen verran realisti että katsoo yhden lapsen kerrallaan?
Ja aina pitäisi ottaa myös ne muut olosuhteet huomioon ja onko niille 3lle jaloissa pyörivälle lapselle resursseja saada mitään kunnon elämää, vai meinaako tehdä niitä vaan omien toiveidensa ja kuumeilemisensa pohjalta, miettimättä sen kummemmin.
27t per vuosi siis, keskimääräinen joku arvio lapsen kasvatuksen ns. normaalista kustannuksesta vuodessa. Jokatapauksessa, oli siis summa mikä vaan, se 18-24 vuotta (vauvasta mahdolliseen opintojen tukemiseen) tulee olemaan myös jotain muuta kun pullan tuoksua. Että vaikkei rahassa saisi ajatella, niin vähän voi ajatella sitäkin.
Jaa, itse ajattelin niin päin että otin maksimihyödyn ja hankin lapset jo opiskeluaikana kun yhteiskunta osallistui kuluihin. Yhtään sen tiukempaa ei ole elää toimeentulotuella yksin tai perheellisenä lasten kanssa.
Nyt on ikää 40v ja lapset ovat 14v, 16v ja 18v. Itse ollaan nyt hyvissä työpaikoissa ja lapset pärjää loistavasti kouluissa.
Mielestäni oli todella fiksua hankkia perhe melko aikaisessa vaiheessa, paljon enne uraa ja jopa enne kuin koulut oli käyty.
Isien palstalla on vähän erinäköistä näkökulmaa. Siellä kun koetaan että äiti maksattaa ravintolalaskujaan entisellä poikaystävällään, joka maksaa puolet lapsen alannosta äidille ja summa on 150€/kk. Tuolla perusteella lapsen kulut on 3.600€ vuodessa.
Et kai vakavissasi väitä että 20 vuoden lapsen kasvatus maksaa yli puoli miljoonaa?!?
Tuttava perheellä on 6 lasta, joten sehän maksaisi melken 4 miljoonaa. Tuo perhe ei tienaa lähellekkään tuota sumaa tuona aina, ei edes puolta siitä.
Toimeentulotuessa lapsen kuluiksi lasketaan noin 300€/kk plus se että asumiskulut nousee lapsen myötä. Jos lasketaan lapsen kuluiksi noin 5000€/vuosi, niin eiköhän se ole aika lähellä totuutta kohtuullisesti toimeen tulevassa perheessä.
Jos kolme meinaa tehdä niin tuossa iässä olisi syytä ryhtyä toimeen. Luulen että mies ei halua kanssasi lapisia jos haluaa vielä siirtää lapsen tekoa.
Itse sain kolmannen lapsen 28 vuotiaana ja jo silloin tuntui että alkoi olla vähän vanha ja se oli paljon raskaampaa kuin kahdella ensimmäisellä.
Jos muksua tehdään 3-kymppisenä niin voi olla että ei tärppää ihan helpolla ja sitten se jää yhteen kun ei vaan jaksa enempää.
Olen kolmekymppinen ja parivuotiaan lapsen äiti. Sain lapsen juuri opintojeni loputtua. Ehdin valmistua jouluna, kun lapsi syntyi tammikuussa. Vakityötä ei siis ollut. Olen tehnyt lapsen synnyttyä töitä laiskasti, hoitanut omaa lasta ja muiden siinä sivussa. Ja työpaikkoja olisi tarjolla vaikka millä mitalla. Viimeisen vuoden aikana minua on kyselty töihin, ihan melkein tulisivat kotiovelta hakemaan. Ei siis tunnu eikä näytä lainkaan siltä, ettei pienen lapsen äidillä olisi vientiä työelämässä.
Miettikää minkä ikäisiä omat vanhemmat ja sisarukset ovat niin laskemaa siitä ikä ja rahallisesti miten pärjäsitte omassa lapsuudessa niin on hyvä ikä tehdä lapsia ja minusta aina on hyvä ikä. Eri asia on laita puolen kulkijat jotka ei pysty hoitamaan lapsiaa ja joutuvat aine kierteeseen siitä lapset hoito kotiin ym. Mutta joo ei miettiä rahaa kun tehdään lapsia. Mietitään ikää ja kuinka pärjää sekä jaksaa touhuta heidän kanssa
Jotkut ymmärtämättömyyttään(näin uskon ja toivon) puhuvat siitä miten kannattaa miettiä paljonko lapsi tulee maksamaan ja ettei ole varaa ja voi kauhea..Niin surullista ajatelua. Olen ollut aina yksinhuoltaja, en ole koskaan elänyt tukien varassa, vaan itse lapseni elättänyt. Silti en ikinä ole laskenut paljonko rahaa on lapseen mennyt. Olen enemmän saamapuolella rakkaudessa ja elämänrikkaudessa. Sellaista rahasummaa ei ole olemassakaan mikä voittaisi äitinä olemisen ihanuuden ja kokemuksen.
Hirveesti panemaan joka ilta,jos ukkos eihaluu,eti sellainen joka haluu,kyllä kyrpiä suomessa riittää
IIIIIIIIIIK kyrpää haluu tää likka vittuunsa ja heti
Just mulle kans patukkaa
PUHUMALLA
Lapset eivät useinkaan tule tilauksesta...
Minä sain ensimmäisen lapsen kun oli 26, mieheni 29. Sen jälkeen saimme vielä kaksi ihanaa ja fiksua, nyt jo aikuisia, lasta. Nyt jälkeen päin ajatellen ja viisaampana, olisin tehnyt useamman lapsen koska kaikesta uraputkesta sun muusta huolimatta, minun elämässäni lapset ovat "se juttu".
Olen jo päälle 50 ja uraa olen ehtinyt luomaan lastenteon jälkeenkin ja viiden vuoden kotiäitiyden jälkeenkin; kyllä osaava ihminen yleensä töitä saa. Nyt odotan innolla isovanhemmuutta.
Mutta jokaisella on omat tärkeät asiat elämässä joista nauttia: lapset joka tapauksessa ovat lahja; paras lahja mielestäni, mitä elämä voi antaa.
Miten minusta tuntuu ettet nyt oikein kunnioita miehesi tahtoa? Miehesi ei ole vielä valmis isäksi, joten tuskin kauhean vakavia keskusteluja kannattaa lähteä käymään, voithan vihjailla ihanista pikku sukista ihan vitsaillessasi ja antaa miehen kypsyä asiaan. Olen itse nainen ja jos mies ei vaikuttaisi uskovan vauva-asiaa nostaisin kytkintä, ei povaa hyvää liittoa jos painostetaan isoissa(kaan) asioissa....
Jos 30 vuotias ei ole valmis vanhemmuuteen, niin hänestä ei tule koskaan valmista.
Vaihtoon vaan.
Kyllä mä tiedän sellaisia, jotka eivät ole olleet 30-vuotiaina valmiita, mutta ovat olleet siihen valmiita 35-vuotiaina tai 40-vuotiaina. Ja oikein hyviä vanhempia ovatkin sitten lapsillensa olleet, ovat kasvattaneet oikein kunnollisia ja tasapainoisia lapsia.
Joten aikamoista puppua on tuo sinun väitteesi.
Miehesi on oikeassa.
Alkakaa nussimaan koko ajan ja joka puolella. Silleen niitä toukkia tehdään.
Jospa yrittäisit ottaa itseäsi niskasta kiinni ja aikuistua tajuamaan se, että on vastuutonta hankkia lapsia, ellei ole kunnon työpaikkoja ja kykyä elättää lapsi hyvin. Eli miehesi on täysin oikeassa.
Ei lasten hankkiminen ole mikään perusoikeus.
Eikun ehkäisyt pois, tiedän varmasti kun lapsi on tulossa, se on maailman tärkein asia sinulle ja isälle.
Eikun sukkahousut helvettiin ja sisään vaan http://www.youtube.com/watch?v=AJvtpgxjQC0
vittu vauvat haisee.
tuolla asenteella tässä maassa ei kohta asu kun lestaadiolaisia ja nee.kereitä.
Hankkiudu parisuhteeseen vakiintuneen ja vanhemman miehen kanssa. Vanhempi mies, siis elämää nähnyt sekä kokenut ja vastuuntuntoinen on sinulle hyvä ja turvallinen kumppani. Ei hylkää hädän hetkellä ja jaksaa kokemuksen tuomalla rauhallisuudella kestää vaikeudet.
testi
Lasten hankkiminen on itsekästä jos siihen ei ole varaa. Ei ajatella lasta ollenkaan, halutaan vaan uusi lelu kotiin. Lapsi kärsii jos se jää harrastuksista ulkopuolelle sen takia, että vanhemmilla ei ole varaa maksaa samoista harrastuksista kuin kavereiden vanhemmilla.
Aikuiset turhaan kuvittelevat, että kaikki lapset tulevat toimeen keskenään ja kaikki lapset ovat samanlaisia. Luokalla saattaa olla 2-4 saman henkistä lasta, joiden kanssa lapsi olisi onnellinen. Tällöin on aika julmaa jos lapsi jää yksin kun ei ole vara pelata esim. jääkiekkoa niin kuin nämä kaverit.
Myös tyttöjen harrastukset ovat nykyään kalliita. Esim. taitoluistelu maksaa jopa enemmän kuin jääkiekko.
Unohdat pillerit tai tee kortsuihin reikiä...vahinkoja sattuu :)
No, eipä oo itellä kiirettä vaikka ajatus pikku sukista ja hymystä saa suun muikeeksi ja pää kuvittelee potkuja mahaan ja olo on kuin taivaissa liitelisi. Ei ole kumppania itellä ja hyvin huonosti ystäviä tai tukiverkostoa. Jäisin yksin lapsen kanssa. Nostan hattua niille, jotka huoltavat yksin lapsiaan.
voi,taivas olettepa kauan seurustelleet ja nyt on jo tähtäimessä penskan teko ettei,sulla tyttö riepu olis vain suunitteella miten pystyt miehen pitämään muuta konstia,ei näy sulla olevan kun kakaran teko mielessä.
Itse olen 28v ja mulla on kaksi lasta. Töitä olen saanut lasten jälkeenkin, mutta mulle kelpaa melkein mikä vaan työ. Tämä nykyinen työ on ensimmäinen vakituinen työpaikkani, jossa olen nyt ollut keväästä asti. Työnantajat ei ole koskaan katsoneet pahalla äitiyttä. Työnantaja voi olla jopa hyvillään siitä, et lapset on jo valmiina eikä tarvitse pelätä tulevia mammalomia.
Kun aloin odottaa ensimmäistä lastamme niin mä olin määräaikaisessa työsuhteessa ja mies juuri valmistumassa ammattiin, jonka jälkeen oli monta kuukautta työttömänä. Mies sai määräaikaisen työpaikan ja aloitti työt laskettuna päivämääränä. Haki koko ajan toista työpaikkaa ja muutaman kuukauden päästä sai vakituisen työpaikan. Mä uskon siihen, et asioilla on tapana järjestyä ja töitä löytyy, kunhan ei ole turhan ronkeli. Ei tässä mitään hätää ole.
Mun mielestä lapsehankinta on järkevintä tehdä nuorena, jolloin se biologisestikin on parasta aikaa.
Oma äitini on saanut lapsensa kolmella eri vuosikymmenellä ja on kohta 57v ja nuorin sisarukseni on 14v. Äiti on ihan kypsä ja väsynyt murrosikäisen tauottomaan uhoomiseen. On sen sanonut monta kertaa, ettei enää jaksaisi tätä. Ehkä teidän kantsis miettiä jaksaako sitten vanhempana enää taistella murkun kanssa. Toki 35-40-vuotiaana jaksaa pikkulapsen kanssa, mut mites 50-60-vuotiaana murkun kanssa?
Ihan hyvin ehdit odotella muutaman vuoden. Kolmen vuodn päästä olet vasta 30 v. ja sinulla voi hyvinkin lla vakitiunen työpaikka jonne palata äitiysloman jälkeen ja sat parempää äityispäivärahaa. Myös miehelläs voisi olla jo vaikituinen työpaikka. Miehesi on nyt järkevämpi.
JO 30!
mieheni kanssa hyvin ei tarvitse lapsia tehdä, koska miehelläni on niinhuono sperma ettei siinä ole siitiösoluja juuri ollenkaan.
Miehelläsi on ihan pointtia kyllä tuossa ajatuksessa. Tosin kirjoituksestasi päätellen, hän ei ihan täysin ole tyrmännyt ajatusta, että lapsia ei voisi hankkia nykytilanteessakaan. Toiseksi... lapsia ei yleensä vain tule silloin kun haluaa. Ensin se 9kk odotusaika ja toki sitten se "harjoittelu" siihen. Toiset nyt tulee raskaaksi heti mutta kyllä puoli/vuosi voi mennä hyvinkin. Siinä ajassa olet varmasti opiskelut päättänyt, miehelläsi on työ jne.
Raha tietysti helpottaa aina asioita ja selviää monelta harmilta kun perusta on hyvällä pohjalla. Mutta jokainen tekee miten parhaaksi näkee ja kokee.
Ootte liian vähän aikaa tunteneet. Odottakaa n. 7 vuotta.
Ootte liian vähän aikaa tunteneet. Odottakaa n. 7 vuotta.
Isän työnhakuun tulee siinä ylimääräinen motivaatio kun pitää huolehtia myös lasten hyvinvoinnista. Lapsenteko-hommiin vaan. töitä kyllä ehtii tehdä myöhemminkin.
Monelle käy niin että suunnitellaan elämä valmiiksi ja lapsi aiotaan hankkia vasta uran, asunnon ja muiden jälkeen. Sitten ei enää idä ja jäädään lapsetomaksi. Monella menee sukukypsyys ohi jo kolmekymppisenä, meillä vaimon munasolut loppui 32 vuotiaana. Onneksi oli papsia tehty sopivamaäärä (3) jo ennen sitä.
Miehellä ei mene sukukypsyys ohi yhdeksänkymppisenäkään. Ilman vakavaa sairautta tai vakavaa onnettomuutta mies on hedelmällinen koko elämänsä.
Mutta joo, se on kyllä totta, että naiset eivät ole koko elämäänsä hedelmällisiä, joten siinä mielessä olet kirjoituksessasi kyllä oikeassa.
Miehellä ei mene sukukypsyys ohi mutta suvunjatkokelpoisuus kyllä, lapsille jää enemmän virheellistä perimää enenevässä määrin yli 4-kymppisiltä ja sitä vanhemmilta isukeilta.
Toisille jostain syystä se ura tuntuu olevan tärkeämpi kuin perhe. Ihan vaan tiedoksi niille jotka ei tiedä, että naisilla ainakin hedelmällisyys alkaa laskea 25v eteenpäin ja siitä taasen eteenpäin alkaa riski ei terveeseen lapseen kasvaa. Äitini oli 24v kun sai minut ja itse olin 23v kun sain oman lapseni ja toivon, että jos vielä lisää lapsia saan (HUOM! Lapsia ei tehdä, niitä saadaan!), niin saan ne alle 30v iässä, sillä en kyllä vanhemmalal iällä jaksaisi taatusti yhtä paljon lapsen kanssa touhuta kuin nyt.
Unohtu mainita ketjun aloittajalle: kun itsellä alkoi vauvakuumepoltella, niin sanoin sen suoraan silloiselle miehelle. Noin 3-4v siitä kuumeesta kärsin (se oli joka vuosi vain pahempaa ja varsinkin kesäisin kun vauvamasuja tuntui näkyvän kaikkialla), kunnes lopulta tuo pieni ilo ja onni yllättäen saapui perheeseemme.
Yllättäen siksi, että lasta ei edes yritetty, mutta ehkäisy petti ja yllärivauva syntyi lokakuussa 2011.
Sanot vaan asian suoraan ja mies sitten tehköön mitä tekee. Ei vauvakuume ole mikään tabu, josta ei saisi puhua.
Voi kamala jos hedelmällisyys laskee. Mieluiten onnellinen, tasapainoinen valmis äiti. Sitäpaitsi nainen on hedelmällisimmillään juurikin tuossa 25 vuoden iässä. Siitähän tuo vauvakuume johtuukin! Puhut aivan puta heinää. 40 vuotiaan mahdollisuudet lapsien saannissa ovat heikot.
Jos mielestäsi 25-vuotiaan hedelmällisyys on jo laskemassa, niin lapsia pitäisi sinun logiikkasi mukaan tehdä HETI kun kuukautiset ovat alkaneet. Hienoa.
kompromissi: odotat vähän kauemmin ja miehesi nopeuttaa omaa näkemystään. puhukaa siitä kuinka tärkeiksi koette lapset. älä pakota miestäsi mihinkään.
jos teillä on niin erilaiset tulevaisuuden hahmotukset, kannattaa vaihtaa johonkuhun sellaiseen joka haluaa myös kolme lasta pikimmiten. jos jompikumpi joutuu siihen tilanteeseen ettei nauti elämästä valinnan takia, niin ei kuulu asioita hoitaa parisuhteessa varsinkin kun kyse on näin suuresta päätöksestä. lapsi tuo äärettömän paljon vastuuta.
Ööh, kuka sinua painostaa ikäsi puolesta lastenteko hommiin? Ihan hulluksi mennyt tämä selittely biologisista kelloista sun muista. Kyllä vielä 35 vuotiaskin on erittäin kykenevä lapsia saamaan, joskin HIEMAN huonommat mahdollisuudet. Ei kai mitään kannata tehdä helvetti pakon edessä ja kiireellä hutkia menemään?
Järkyttävää.
mulla ihan sama ongelma.. lasta haluisin mut mies vaan sanoo että kyllä sen aika vielä tulee kunhan saadaa työpaikka molemmat,, en jaksais odottaaa enää yhtäää alle 2vuotta aikaa ku täytän jo 30
Hyvää kannattaa odottaa :) Älkää hätäilkö!
Meillä uskoi kun löin faktoja pöytään. Ensinnäkin siitä, ettei lapsi tule napista painaen tilaamalla, vaan ihmiset joutuu välillä esim. hedelmöityshoitoihin joihin menee vuosia. Ajatteles jos teillä on sellainen kohtalo? Etsi artikkeleita netistä, mies kyllä ymmärtää.
Toinen löytyy siitä, että ihmisen vanhetessa lapsen kehitysvirheiden mahdollisuus kasvaa. Ei heti eikä nopeasti, mutta vääjäämättä. Etsi taulukot nenän alle ja tutkimustuloksia siitä, miten vanhat vanhemmat jättävät huonompia soluja perinnöksi. Kyllä nekin menee miehelle ymmärrykseen.
Jos teillä työtilanne on noinkin hyvä, on syytä uskoa ettei työt heti ainakaan lopu, mutta oikeasti.. jos meinaa vuosikaudet istua nököttää ja odotella vakipaikkoja niin nykypäivänä valitettavasti voi käydä niin, että sellasta saa tehdä eläkkeelle asti.
Milloin vakinainen työpaikka on ollut joku tae siitä, että sinulla on vielä paikka 10 vuoden tai 20 vuoden päästä? Lasten teko vaan on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin odottaa. En nyt ihan teini-iästä päästyäni rupeaisi lapsia väkertämään, koska tiettyä kypsyyttä ja jonkunverran elämäntuntemusta on hyödyksi vanhempana toimiessa mutta - odottelu on miehillä usein sitä "joskus hamassa tulevaisuudessa" juttua joka vaan ei toimi, eikä sellasta tarvi katsella. Jos on yhdessä olettaen että lapsia hankitaan, on huijausta jos vaan keksii verukkeita miksi ei just nyt eikä sittenkään.
Eiköhän se tajua kun alat oksentamaan aamuisin.
Kroppa on sun ja päätös myös..E-pillerit tiktakkeihin
ja kortsut puhki,näin toimin itse kun ei sitä alotetta tullut.
Vastaus ilmoitukseen että palo pohjaan oli et:Aha.
Että eipä ne miehet niin kauheesti välitä.
Jos rakkautta piisaa olin kauheen vanha kun tein lapset eli
21 ja iltalähden teimme vast akun olin 29 =(
No nyt on kaks ekaa maailmalla mutta toi nuorimmainen vielä
himassa eli ihan viime hetkellä kerkesin.
Anna mennä.
mitä kertoa viisvuotiaalle ku tietää että hän kuolee? pahin tunne ikinä :(
Tehkää lapsi heti jos kumpikin sitä haluaa, jos toinen ei halua potkase hänet pellolle. Todennäköisesti ei halua lasta 5 vuoden päästäkää. Kylä kela ja sossu auttaa se on meidän saavutettu etu. Antaa ihmisten tienata 4000 e kk he saavat sen ilon.
Minä jäin työttömäksi viime talvena heti päätin että nyt lapsen tekoon kun saa täydellä palkalla olla lapsen kanssa kotona ei tartte kituutella millään 300 e kuukausi tuloilla ,
Sossu antaa vielä avustusta sänkyihin jne :-) ihanaa suomi 20 vuotta tein töitä nyt huilaan vähintään 500 päivää ja nautin lapsista matkustelusta, ok talon ihanuuksista jne. Pikkasen järjestelyjä niin kyllä ne lapset siinä sivussa menee. Myöhäis aamiaisen jälkeen mietin meniskö kolaamaan pihan vai huilaisko kun ansainnut tän kaiken :-) hajotkaa aamuihinne kateelliset..
Ainut ongelma , nään painajaisia töistä :-) hyym taidankin lähteä autokauppaan tuli veronpalautusta 9000 euroa.. jos jaetaan 12 plus työkkäri raha netto kk noin 2300eee oho ei paskemmin...mä lähdenkin thaimaaseen 4 viikoksi halvempi elellä siellä talvi..
Itse sanoisin asiaan niin että tehkää vaan se lapsi nyt. kyllä sen lapsen kanssa pärjää pienelläkin rahalla. Itseäni kaduttaa se että en tehnyt ajoissa lapsia koska tajusin kun lapset tulivat että kyllä niiden kanssa pärjää ilman ns.valmistakin elämää.
Ainahan voit jättää salaa ehkäisyn pois jos biologinen kello huutaa noin kovaa. Sillä siirrolla otat kyllä riskin, että menetät miehesi ennemmin tai myöhemmin, jos hän ei ajatukseen sopeudukaan - mutta elämä on valintoja.
vitja mita marttyyreita täällä narajaa "minä maksan veroillani"..haahaa. luuletteko että jos nyt lopetettas lasten teko,jokaisen annettas tehdä yksi lapsi ja alle 20 vuotiaana,niin sun verorahat säästyisi?? niitä ei siis käytettäis terveyteen tai muuhun?? miten sosiaalituella elävät alkoholistit jotka ei työtä ota vastaan? sulatatko sellaiset paremmin?
kyllä minä olen töitä tehnyt ja oppirahani maksanut niin että koen oikeudekseni olla 4kk tyttäreni kanssa kotona kunnes täyttää 3v. ja olen 40v nyt. ja tämä on kolmas lapseni,eka syntynyt v 1991.toinen 2007.
kukin tavallaan