Pitkä suhde päättyi jatkuvan riitelyn ja oman uskottomuuden takia. Tämän jälkeen jatkoimme "yrittämistä" vielä noin puoli vuotta.
Taisin satuttaa aika monta kertaa, kun ei oltu yhdessä niin tein mitä halusin, itse en tullut kertaakaan petetyksi. Sain monta kertaa anteeksi ja tajuan vasta nyt miten paljon hän minua rakasti.
Nyt hän sitten sanoi ettei jaksa tätä enään, ihan yhtäkkiä. Ei enään halua nähdä tai pitää yhteyttä.
Olen tajunnut aivan liian myöhään miten paljon häntä rakastan, onko enään mitään tehtävissä? Asiaa ei yhtään helpota että olen soitellut kauheita porupuheluita perään. Ollaan sovittu nyt että ei puhuta kolmeen viikkoon, hän saa miettiä rauhassa haluaako enään jatkaa. En tiedä miten valmistautua siihen eroon, en usko että saan häneltä enään uutta mahdollisuutta.. Mitä tehdä?!
Taisin satuttaa aika monta kertaa, kun ei oltu yhdessä niin tein mitä halusin, itse en tullut kertaakaan petetyksi. Sain monta kertaa anteeksi ja tajuan vasta nyt miten paljon hän minua rakasti.
Nyt hän sitten sanoi ettei jaksa tätä enään, ihan yhtäkkiä. Ei enään halua nähdä tai pitää yhteyttä.
Olen tajunnut aivan liian myöhään miten paljon häntä rakastan, onko enään mitään tehtävissä? Asiaa ei yhtään helpota että olen soitellut kauheita porupuheluita perään. Ollaan sovittu nyt että ei puhuta kolmeen viikkoon, hän saa miettiä rauhassa haluaako enään jatkaa. En tiedä miten valmistautua siihen eroon, en usko että saan häneltä enään uutta mahdollisuutta.. Mitä tehdä?!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos aloittasit sillä että yrität ymmärtää miksi teit niinkuin teit.
Tuskin se toinen osapuoli enää on kiinnostunut lupauksista jotka olet jo monta kertaa pettänyt ellet todella onnistu muuttumaan itse.
Muuttumisella en tarkoita sitä että ykskaks tajuat ettät joudut ottamaan vastuun teioistasi ja niiden seurauksista vaan että todella haluat ja pystyt muuttumaan ihmisenä ja tarjota (ex-)partnerillesi jonkin syyn jatkaa kanssasi.
Ainut mikä on varmaa on että sinun on pakko päästä sopuun itsesi kanssa vaikka kuinka kipeätä tekeekin. Ehkä se prosessi voi vielä viedä teidät yhteen ja jollei olet toivottavasti kypsempi ihminen tulevissa ihmissuhteissasi.
Kaikkea hyvää!
enää, ei enään
Jatkuvassa riitelyssä on kaksi ihmistä tuomassa omaa historiaansa soppaan.
Jos suhde päättyy, se toinen ei ollut sulle se oikea jos laskee irti. Kaiken voi selvittää jos kaksi niin haluaa.
Et voi kuin odottaa. Ja hae apua terapiasta jos tunnekuorma on liian suuri. Mutta muista, et ole yksin vastuussa etkä yksin syyllinen.
Miksi petit?
Voit löytää uuden ihmisen aikanaan, mutta nyt on teillä aikalisän paikka.
Jos kyse olis jostain yhdestä mokasta ja muuten suhde ok, niin vois olla toivoa, että siitä yhdessä vielä selviäisitte. Paljon aikaa ja työtä sekin tietenkin vaatisi. Mutta jos kyse on siitä, että naisen tunteet vain ajan saatossa on kuolleet sun jatkuvan huonon käytöksen takia niin silloin tuskin kannattaa enää mitään toivoa elätellä. Sinuna keskittyisin hoitamaan itsesi kuntoon ja hyväksymään eron ja panostamaan siihen, ettet toista virheitäsi uusissa suhteissa.
Kirjoita kirje. Siis lähetä postissa jne. Kirjoita vielä käsin.Näe vaivaa.
Kerro rehellisesti, että todellisuus kaikesta iski kasvoillesi vasta nyt. Että olet herännyt, mutta annant hänelle yksinoikeuden päättää suhteestanne. Kerro rehellisesti ja puolustelematta mitä olet tehnyt. Kerro myös, mitä olet kaikesta oppinut, tajunnut ja havainnut. mennyttä et voi muuttaa tai poistaa, mutta voit oppia.
Kerro, miksi rakastat miestä.
Älä syyllistä, älä pura omaa pahaa oloasi, kanna vastuusi. Sitä jokainen petetty odottaa minimissään. Selittele vasta kun toinen kysyy, älä pakota kuuntelemaan selityksiäsi. Älä lupaa mitään, minkä pitämisestä et laittaisi henkeäsi likoon, eli ei kannata lupailla kuuta taivaalta.
Ja mieti ennen kaikkea, onko kyse siitä, että et halua erota noin ylipäätään, vai siitä, että haluat elää juuri tämän yhden miehen kanssa. Että haluat tällä hetkellä sitoutua?
Missä aloituksessa sanottiin ettäpettäjä on mies?
Annat hänelle sen kolme viikkoa aikaa, kuten olette sopineet. Ottamalla yhteyttä rikot jälleen kerran lupauksesi.
Täytyy kyllä sanoa että yllätyin miten täällä tuleekin ihan kunnon rakentavaa viestiä. Kuullosti hyvältä idealta kirjoittaa kirje mutta toisaalta aivan totta että pitää pysyä kiinni tuossa kolmessa viikossa, ehkä jos antaisin sen hänelle silloin kun tavataan..
En oikein saa omiakaan ajatuksiani kasaan, en halua satuttaa häntä enään, mutta en tiedä kyllä siitä olenko oikeasti vieläkään valmis sitoutumaan, olen varmaan yksi niistä "sitoutumiskammoisista"..
Parasta olisi, kun yrittäisit ymmärtää, että tytölle on parempi jos ei enää joudu olemaan tekemisissä kaltaisesi itsekkään penikan kanssa. Miten joku voi olla noin tyhmä.
Ja tämä oli se asiallinen vastaus.