Olen asunut yli vuoden poikaystäväni kanssa yhdesä, mutta nyt suhteemme kestävyys on alkanut epäilyttää minua. Me molemmat olemme nuoria, minä 21 ja hän pian 23.
Poikaystäväni on hyvin rakastava ja suojeleva minua kohtaan, mutta hän on myös erittäin epäkypsä ja äkkipikainen.
Hän provosoituu helposti ja reagoi siihen agressiivisesti. Minä olen saanut todistaa sitä moneen otteeseen. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui hänen asuntonsa parvekkeella, kun täysin juopunut puliukko huuteli jollekin naisystävälleen, että avaisi oven ja poikaystäväni huusi tälle, että olisi hiljaa ja menisi omaan kotiinsa, pihalta metelöimästä. Puliukko huusi jotain takaisin, joka sai poikaystäväni provosoitumaan ja hän oli rynnistämässä alas miehen kimppuun. Minä sain sen kuitenkin onneksi estettyä.
Tämänsortin lapsellinen käytös ärsyttää minua suunnattomasti ja minusta tuntuu, että hän purkaa omaa pahaa oloaan tuollaisella käytöksellä.
Muutimme vuosi sitten yhteen....
Hän tekee pitkää päivää. Lähtee joka aamu ennen klo 5 ja tulee takaisin klo 16-18 välisenä aikana. Hän ei pidä työstään ollenkaan, mutta hänen on pakko, sillä on kaivanut itselleen syvän rahavelallisen kuopan, sillä on säälittävän huono rahankäyttäjä, vaikka kaikki laskut maksaakin. Loput menevät peleihin ja tavaroihin ja jos raha ei riitä, niin sitten otetaan luotolla. Meidän ruokarahastoomme raha ei tunnu riittävän, vaikka hän ansaitsee yli 2000e kuukaudessa, kun taas minä ansaitsen 1200e, maksan laskut ja ruokamme, mutta säästöön ei minulle kerry penniäkään.
Tämän lisäksi poikaystäväni ei tee kotitöitä. Ei imuroi eikä tiskaa ja jos saan hänet patistettua siivoamaan, on jälki niin huonoa, että saan siivota perässä. Yleensä hän vielä suuttuukin suunnattomasti, jos sanon hänelle, että olisi syytä siivota. Hän karjuu minulle, että likaiset asitat keittiössä ovat suurimmaksiosaksi minun jäljiltäni, joten miksi hänen pitäisi siivota? Hän ei ymmärrä, että asuntomme on yhteinen, joten niin on myös sen sotku....
Hän käyttää myös välillä runsaasti alkoholia. Varsinkin kesällä... Silloin illassa menee 4-6 tölkkiä pelatessa ja pelille karjuessa. Ohjainkin on lentänyt monta kertaa.
Kerran riidellessämme hän karjui minulle, että ei tiedä, pitäisikö minua lyödä avoimella kämmenellä, että jos sitten loppuisi se paskanjauhanta. Silloin huusin takaisin, että suhteemme loppuu siihen pisteeseen. Hän ei lyönyt, mutta tyrmistyin siitä, että hän edes ajatteli sellaista. Mutta pureeko haukkuva koira?
Jääräpäinen, lapsellinen ja provosoituva poikaystäväni ei ole mielestään koskaan väärässä ja puhuu aina itsestään ja ongelmistaan, mutta minun työpäiväni ei häntä kiinnosta, eikä minun pahaoloni. Ja jos kiinnostaa, keskustelu kääntyy jossainvaiheessa oman navan ympärille.
Eilen kuitenkin tapahtui taas sellaista, mikä sai minut miettimään suhdettamme:
Pihalla naapuri pihan teinitytöt kolistelivat ränniä, joka kuului sisälle. Itse olin yläkerran naapurissa, sillä olemme hyviä ystäviä ja poikaystäväni oli yksin kotona. Hän meni parvekkeelle tupakalle ja käski teinejä lopettamaan. (Mekin olimme ystäväni kanssa tulleet parvekkeelle, sillä halusimme tietää, että kuka kolistelee ränniä). Teinit yrittivät pummia tupakkaa ja haukkuivat alimmankerroksen mummoa hulluksi, sillä tämä oli haukkunut heidän äitiään. (Mummo on kyllä ärsyttävä). Poikaystäväni oli sanonut takaisin, että ehkä heidän äidissään sitten onkin vikaa kun lapsetkin ovat tuollaisia kurittomia. Tilanne kuitenkin päättyi siihen, että Poikaystäväni rynnisti pihalle ja jahtasi nuoria tyttöjä. (Hänen tarkoituksensa oli kuulemma vain pelotella, ei koskea). Tytöt pelästyivät tietenkin, kun poikaystäväni pinkaisi heidän peräänsä ja jahtasi toisen pusikkoon. Pian pusikkoon juossut alkoi kiljua ja itkeä. Poikaystäväni tuli pois metsästä ja tyttö pinkaisi kotiin huutaen, että poikaystäväni oli tarrannut hupusta ja hän oli päässyt riuhtaisemaan itsensä irti. (Poikaystäväni väittää, että ei ollut koskenutkaan tyttöön. Oli pimeä ja vastassa on nyt tytön ja poikaystäväni sana). Tilanne kärjistyi naapuririidaksi samantien, kun tytön äiti pinkaisi poikaystäväni luokse ja huusi tälle ja haastoi riitaa, pyytäen että poikaystäväni löisi häntä. Tytöt saivat huutaa ja kiljua ja uhkailla ampuvansa poikaystäväni ihan rauhassa, eikä nainen tehnyt elettäkään, että olisi patistanut tytöt sisälle, jotta ''aikuiset voisivat keskustella''. Ainoa aikuinen siinä tilanteessa oli tyttöjen isä, joka sai rauhoitettua tilanteen.
Kotona poikaystäväni oli taas ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän ei ymmärtänyt sitä, miksi minä vaivasin sillä päätäni ja pidin asiaa niin vakavana, kun hän ei enää miettinyt sitä, ja oli sitä mieltä, että oli toiminut oikein.
Jos joku nyt jaksoi lukea tämän, kertokaa mitä minun pitäisi tehdä?
Poikaystäväni on hyvin rakastava ja suojeleva minua kohtaan, mutta hän on myös erittäin epäkypsä ja äkkipikainen.
Hän provosoituu helposti ja reagoi siihen agressiivisesti. Minä olen saanut todistaa sitä moneen otteeseen. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui hänen asuntonsa parvekkeella, kun täysin juopunut puliukko huuteli jollekin naisystävälleen, että avaisi oven ja poikaystäväni huusi tälle, että olisi hiljaa ja menisi omaan kotiinsa, pihalta metelöimästä. Puliukko huusi jotain takaisin, joka sai poikaystäväni provosoitumaan ja hän oli rynnistämässä alas miehen kimppuun. Minä sain sen kuitenkin onneksi estettyä.
Tämänsortin lapsellinen käytös ärsyttää minua suunnattomasti ja minusta tuntuu, että hän purkaa omaa pahaa oloaan tuollaisella käytöksellä.
Muutimme vuosi sitten yhteen....
Hän tekee pitkää päivää. Lähtee joka aamu ennen klo 5 ja tulee takaisin klo 16-18 välisenä aikana. Hän ei pidä työstään ollenkaan, mutta hänen on pakko, sillä on kaivanut itselleen syvän rahavelallisen kuopan, sillä on säälittävän huono rahankäyttäjä, vaikka kaikki laskut maksaakin. Loput menevät peleihin ja tavaroihin ja jos raha ei riitä, niin sitten otetaan luotolla. Meidän ruokarahastoomme raha ei tunnu riittävän, vaikka hän ansaitsee yli 2000e kuukaudessa, kun taas minä ansaitsen 1200e, maksan laskut ja ruokamme, mutta säästöön ei minulle kerry penniäkään.
Tämän lisäksi poikaystäväni ei tee kotitöitä. Ei imuroi eikä tiskaa ja jos saan hänet patistettua siivoamaan, on jälki niin huonoa, että saan siivota perässä. Yleensä hän vielä suuttuukin suunnattomasti, jos sanon hänelle, että olisi syytä siivota. Hän karjuu minulle, että likaiset asitat keittiössä ovat suurimmaksiosaksi minun jäljiltäni, joten miksi hänen pitäisi siivota? Hän ei ymmärrä, että asuntomme on yhteinen, joten niin on myös sen sotku....
Hän käyttää myös välillä runsaasti alkoholia. Varsinkin kesällä... Silloin illassa menee 4-6 tölkkiä pelatessa ja pelille karjuessa. Ohjainkin on lentänyt monta kertaa.
Kerran riidellessämme hän karjui minulle, että ei tiedä, pitäisikö minua lyödä avoimella kämmenellä, että jos sitten loppuisi se paskanjauhanta. Silloin huusin takaisin, että suhteemme loppuu siihen pisteeseen. Hän ei lyönyt, mutta tyrmistyin siitä, että hän edes ajatteli sellaista. Mutta pureeko haukkuva koira?
Jääräpäinen, lapsellinen ja provosoituva poikaystäväni ei ole mielestään koskaan väärässä ja puhuu aina itsestään ja ongelmistaan, mutta minun työpäiväni ei häntä kiinnosta, eikä minun pahaoloni. Ja jos kiinnostaa, keskustelu kääntyy jossainvaiheessa oman navan ympärille.
Eilen kuitenkin tapahtui taas sellaista, mikä sai minut miettimään suhdettamme:
Pihalla naapuri pihan teinitytöt kolistelivat ränniä, joka kuului sisälle. Itse olin yläkerran naapurissa, sillä olemme hyviä ystäviä ja poikaystäväni oli yksin kotona. Hän meni parvekkeelle tupakalle ja käski teinejä lopettamaan. (Mekin olimme ystäväni kanssa tulleet parvekkeelle, sillä halusimme tietää, että kuka kolistelee ränniä). Teinit yrittivät pummia tupakkaa ja haukkuivat alimmankerroksen mummoa hulluksi, sillä tämä oli haukkunut heidän äitiään. (Mummo on kyllä ärsyttävä). Poikaystäväni oli sanonut takaisin, että ehkä heidän äidissään sitten onkin vikaa kun lapsetkin ovat tuollaisia kurittomia. Tilanne kuitenkin päättyi siihen, että Poikaystäväni rynnisti pihalle ja jahtasi nuoria tyttöjä. (Hänen tarkoituksensa oli kuulemma vain pelotella, ei koskea). Tytöt pelästyivät tietenkin, kun poikaystäväni pinkaisi heidän peräänsä ja jahtasi toisen pusikkoon. Pian pusikkoon juossut alkoi kiljua ja itkeä. Poikaystäväni tuli pois metsästä ja tyttö pinkaisi kotiin huutaen, että poikaystäväni oli tarrannut hupusta ja hän oli päässyt riuhtaisemaan itsensä irti. (Poikaystäväni väittää, että ei ollut koskenutkaan tyttöön. Oli pimeä ja vastassa on nyt tytön ja poikaystäväni sana). Tilanne kärjistyi naapuririidaksi samantien, kun tytön äiti pinkaisi poikaystäväni luokse ja huusi tälle ja haastoi riitaa, pyytäen että poikaystäväni löisi häntä. Tytöt saivat huutaa ja kiljua ja uhkailla ampuvansa poikaystäväni ihan rauhassa, eikä nainen tehnyt elettäkään, että olisi patistanut tytöt sisälle, jotta ''aikuiset voisivat keskustella''. Ainoa aikuinen siinä tilanteessa oli tyttöjen isä, joka sai rauhoitettua tilanteen.
Kotona poikaystäväni oli taas ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän ei ymmärtänyt sitä, miksi minä vaivasin sillä päätäni ja pidin asiaa niin vakavana, kun hän ei enää miettinyt sitä, ja oli sitä mieltä, että oli toiminut oikein.
Jos joku nyt jaksoi lukea tämän, kertokaa mitä minun pitäisi tehdä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
>Huh, Huh. Onpas aikamoista tekstiä poikaystävästäsi , sanon sinulle kun olet vielä vapaa lähtemään , niin lähde ja nopeasti. Poikaystäväsi on mielenvikainen joka pahenee koko ajan. Ei ole pitkäaika kun hän lyö sinua. Viimeistään silloin kun raha loppuu. Hän on peliriippuvainen ym. riippuvainen. Pane mieleen montako naista on haaveillut lähtöä tuollaisesta suhteesta mutta ei ole saanut aikaan lähtöä , vaan ovat mullan alla.
Toivoisin, ettei minun tarvitsisi lähteä. Hän on erittäin rakastava ja hellä, mutta kauhean lapsellinen ja äkkipikainen. Toivoisin, että voisin tehdä sille asialle jotain... Tämä tilanne on vain niin monimutkainen. Rakastan häntä, vaikka hän onkin täysi idiootti ja ehkä olen tälle sitten täysin sokea.
Taistelen päässäni itseni kanssa, kun en tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Jäädä vai lähteä.
Jaa et rakastava ja hellä. Mulla taitaa oolla ihan väärä käsitys sellaiseta. mun mielestä rakastava ja hellä mies ei jahtaa lapsia ja lyö niitä. Taidan ollakkin vähän tyhmä kun en tiedä mitään mistään. Miehes on täysin hullu!
ere,tai ei sitä ainakaan kuule.
Haluaisitko avata?
Niin, onhan poikaystävässäsi hyviäkin puolia. Pidemmän päälle nuo huonot puolet ovat kyllä sellaisia, että elämä hänen kanssaan tulee hankalaksi.
Ansaitset paremman kaverin ja varmasti saatkin sellaisen, kunhan ensin pystyt jättämään ja unohtamaan tämän. Oikeasti hän ei rakasta sinua.
Melkoisia naapureita teillä.
Jos joku tulisi tuollatavalla huutamaan, niin kertoisin sille äiskälle että painutte nyt koko konkkaronkka nopeasti vit***un siitä ovelta huutamasta tai jokainen, isä ja teinipenskat mukaanlukein, saavat turpaansa.
Ja sit alkais tapahtumaan.
Ymmärrän kyllä äidin käytöksen, mutta en epäkypsää asian selvitystä. Teinejä ei otettu pois paikalta vaan he saivat kiljua ja mesoa ja uhkailla tapolla ja vaikka mitä. Äitikin vain huusi poikaystävälleni, että tämä löisi häntä.... Tilanne on aivan kauhea, ja poikaystäväni vain on kuin mitään ei olisi tapahtunut!
Jät jätä jätä kun vielä niin vähän aikaa olette seurustelleet. Suhteestanne ei ikinä tule mitään.
Sä olet oikein unelmies poikamiehen löytänyt. ja sit vielä ruokit sitä vaikka se uhkaa hakata sua. Juopottelee ja riehuu. Mä olen täysin vastakohta kun sun unelmies miehes mut kukaan nainen ei halua edes tutustua muhun koska olen kai liian kiltti kun en huutele naapureille rivouksia ja uhkeile niitä. Mut taas yks hyvä esimerkki et tuollaisiin miehiin naiset rakastuu.
Ja jos et tiedä itse mitä pitäis tehdä niin olet hullu. Kohta se tappaa jonkun ja sit on varmaan hauskaa.
Poikaystävälläsi on hyvin vakavia henkisiä ongelmia. Rahankäyton, oman käyttäytymisen ja käytoksen muita kohtaan on todella huolestuttavaa. Jos olet huolissasi omasta turvallisuudestasi (ja sinun täytyisi olla) muuttaisit välittomästi pois tuon pojan luota. Minne vain muualle. JA kehottaisit poikaa hakemaan henkistä apua. Se ei ole lainkaan hävettävää ja ammatilaisen avustuksella hän todennäkoisesti alkaisi ymmärtämään itseään ja toimimaan erilaisella tavalla.
Hän todella tarvitsee apua itsehillinnässä.
Sinun ei tarvitse rakastaa häntä yhtään sen vähempää, mutta jos poika vioittaa sinua (mikä on todennäkoistä lähitulevaisuudessa), kuinka pitkälle rakkautesi silloin riittää?
Mikä siinä miehessäs on muka niin ihanaa että olet sen kanssa. Äläkä vaan sano et rakastat sitä. Taidat olla niitä naisia jotka pelkää yksin jäämistä kun olet tuollaisen psykopaatin kanssa.
Et sinä paljoa koirista tiedä.
Mö tienaan kans 2000 kuussa ja mulla ei ole velkaa eikä ongelmia enkä juopottele joka viikonloppu. Olenkin sellanen fiksu josta naiset ei tykkää.