18-vuotias tyttö: "En halua seurustella, koska en halua olla riippuvainen toisesta ihmisestä." "Seurustelu kahlitsee."
Yleistä?? Onhan niitäkin paljon jotka pomppivat suhteesta toiseen, mutta tuollaista olen kuullut naisen suusta. Vai johtuuko vain nuoresta iästä, joka ehkä menee ohi...?
Yleistä?? Onhan niitäkin paljon jotka pomppivat suhteesta toiseen, mutta tuollaista olen kuullut naisen suusta. Vai johtuuko vain nuoresta iästä, joka ehkä menee ohi...?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä luulisin, että kyseessä on nuoruus ja siitä johtuva epävarmuus/kokeilunhalu, jotka (toivottavasti) menevät ohi tytön aikuistuessa.
Ai sitten kun "juoksut on juostu"?
En halua seurustella, koska silloin ylitseni yritetään kävellä, enkä voi tehdä kaikkia niitä valintoja, joita tahtoisin hyvinvointiani suojellakseni.
"kaikkia niitä valintoja" = nussia jännien YT-miesten kanssa aina kun panettaa.
Onko pakko hakeutua vain niiden ylitsekävelevien "pahojen poikien" luokse?
Mitä vikaa nussia itseä miellyttävien miesten kanssa aina kun panettaa? Ihan kuin et itse panisi kaikkia mielestäsi kauniita naisia, jos vain saisit siihen mahdollisuuden. Et vaan saa. Katkero!
Ei mitään vikaa. Perinteinen parisuhde harvoin nostaa elämän tasoa, jos olet normaali työssäkäyvä ihminen. Päin vastoin se voi parhaimmillaan laskea sitä. Henkilökohtainen vapaus on aika hieno juttu.
ATM alkaa kelvata siinä vaiheessa kun tämä 18-vuotias todennäköisesti käytetty ja YTM:n korkkaama pikkuhuora alkaa rupsahtamaan.
Jos tyttö seurustelisi minun kanssani niin hän kyllä saisi ihan vapaasti elää niinkuin haluaa, mennä silloin kun huvittaa ja tulla myös. Lähden mukaan jos jaksan ja jos hän haluaa mutta en juokse hänen perässään jos hän ei halua. Jos hän ei tykkää minusta niin lähteköön, en jää itkemään tai aja auton alle. Voin kuulostaa kylmältä, mutta kohtelisin naista kuitenkin rakkaudella kaikilla niillä resursseilla joilla minun on mahdollista.
Tyttö on tietääkseni vielä neitsyt, ei siis "korkattu pikkuhuora"
On selkeästi kyllästynyt vonkaamiseen.
Minä yritin seurustella muutaman kerran opiskeluvuosinani. Jokainen juttu päättyi siihen, että minua alkoi ahdistaa ajatuskin saman naaman katseleminen päivästä toiseen, vaikkei edes asuttu yhdessä. Kumppanista tulee tosi nopeasti natiseva, sääntöjä lateleva ja käytöstä kontrolloimaan pyrkivä hirmu. Olen uskollista tyyppiä, mutta jokaisessa suhteenalussa sain jo kokea mustasukkaisen kumppanin rasittavuuden.
Seurustelun kanssa on sama juttu kuin seksissä: jos se ei maistu, on parempi olla ilman. Ja yksin olenkin viihtynyt jo tosi pitkään. (Seksiä kyllä on joskus ikävä, mutta yhden illan jutuista en kiinnostu. Olen siis ilman.)
Eivät kaikki sovi parisuhteeseen. Näin se on nähtävä.
Itse haluaisin seurustella mutta yksi haave olisi,että suhde kestäisi pitkään. Olen mieluumin sinkku,kun vaihdan miehiä niinkuin sukkia. Mieslestäni ihminen masentuu jos jatkuvasti on takana lyhyaikaisia suhteita ja nopealla tahdilla vaihtumat kumppanit.
En kuitenkaan halua miestä jolla on naimisiin meno ja perheen perustaminen mielessä. Koska olen vasta alle 25-vuotias enkä halua vielä kumpaakan. Parisuhde kyllä kelpaisi.