Ihmiset pilkkaavat täällä toisiaan ”pettäjässä roikkumisesta”, siitä pari ajatusta.
Ihminen, joka on elänyt rakkausliitossa, ei kykene irrottautumaan siitä henkisesti hetkessä. Kauanko irrottautuminen vie, on yksilöllistä. Välien katkaiseminenkaan ei nopeuta oma sielun henkistä irrottautumisprosessia. Ihmisen mieli tekee pitkään työtä, ennen kuin mieli on todella vapautunut tunnesiteestä toiseen ihmiseen.
Roikkuminen ei ole yksipuolinen teko, sillä roikkuminen tarvitsee vastapuolen, kumppanin, joka hänkään ei ole valmis katkaisemaan välejä. Hän myös osallistuu tunnesiteen ylläpitämiseen, useimmiten yhtä aktiivisesti, vaikka kenties vähemmän näkyvin tavoin. Hän on mukana ylläpitämässä suhdetta vastavuoroisella käytöksellään, tapaamisin, yhteydenoton, keskusteluin jne jne.
Omahyväisempi osapuoli on voinut sisäistää tilanteen siten, että ”ex roikkuu minussa eikä päästä irti”. Ehkä heikkoa itsetuntoa lääkitsee eläminen siten, että kokee olevansa haluttava, että minusta ei haluta luopua. Tai ehkä hän on todellisuudessa itse, alitajuisesti, tiedostamattaan, henkisesti kumppanistaan riippuvainen.
Ulkopuoliset eivät näe kokonaiskuvaa kahden ihmisen suhteesta. He luulevat vain toisen roikkuvan ja mahdollisesti jopa pilkkaavat ”sä oot hullu, joka roikut” tai vaativat ja arvostelevat ”sä ot uskalla erota, sä pakotat toisen suhteeseen kanssasi”. Ulkopuoliset eivät tunne keskeneräisen parisuhteen tilaa eivätkä ymmärrä molempien vastuusta parinvälisen tunnesiteen ylläpidossa.
Yhteiset lapset ovat pakollinen syy tavata, ja pitkittävät usein henkisen irrottautumisen prosessia. Mutta usein lapset ovat myös tekosyy, vaikka oikeasti ei haluta luopua tunnesiteestä puolisoon.
Miten roikkuminen päättyy? Toiset parit palaavat/jäävät yhteen, toiset eroavat. Se on molempien osapuolten henkilökohtaisen ratkaisun yhteinen lopputulos. Parisuhteen jatkuminen on mahdollista vain, jos molemmat haluavat jatkaa. Ulkopuolinen voi tietenkin arvostella lopputulosta, mutta aina ilman tosiasioita, sillä ulkopuolinen ei koskaan tiedä, millainen on kahden ihmisen välinen suhde oikeasti.
Ihminen, joka on elänyt rakkausliitossa, ei kykene irrottautumaan siitä henkisesti hetkessä. Kauanko irrottautuminen vie, on yksilöllistä. Välien katkaiseminenkaan ei nopeuta oma sielun henkistä irrottautumisprosessia. Ihmisen mieli tekee pitkään työtä, ennen kuin mieli on todella vapautunut tunnesiteestä toiseen ihmiseen.
Roikkuminen ei ole yksipuolinen teko, sillä roikkuminen tarvitsee vastapuolen, kumppanin, joka hänkään ei ole valmis katkaisemaan välejä. Hän myös osallistuu tunnesiteen ylläpitämiseen, useimmiten yhtä aktiivisesti, vaikka kenties vähemmän näkyvin tavoin. Hän on mukana ylläpitämässä suhdetta vastavuoroisella käytöksellään, tapaamisin, yhteydenoton, keskusteluin jne jne.
Omahyväisempi osapuoli on voinut sisäistää tilanteen siten, että ”ex roikkuu minussa eikä päästä irti”. Ehkä heikkoa itsetuntoa lääkitsee eläminen siten, että kokee olevansa haluttava, että minusta ei haluta luopua. Tai ehkä hän on todellisuudessa itse, alitajuisesti, tiedostamattaan, henkisesti kumppanistaan riippuvainen.
Ulkopuoliset eivät näe kokonaiskuvaa kahden ihmisen suhteesta. He luulevat vain toisen roikkuvan ja mahdollisesti jopa pilkkaavat ”sä oot hullu, joka roikut” tai vaativat ja arvostelevat ”sä ot uskalla erota, sä pakotat toisen suhteeseen kanssasi”. Ulkopuoliset eivät tunne keskeneräisen parisuhteen tilaa eivätkä ymmärrä molempien vastuusta parinvälisen tunnesiteen ylläpidossa.
Yhteiset lapset ovat pakollinen syy tavata, ja pitkittävät usein henkisen irrottautumisen prosessia. Mutta usein lapset ovat myös tekosyy, vaikka oikeasti ei haluta luopua tunnesiteestä puolisoon.
Miten roikkuminen päättyy? Toiset parit palaavat/jäävät yhteen, toiset eroavat. Se on molempien osapuolten henkilökohtaisen ratkaisun yhteinen lopputulos. Parisuhteen jatkuminen on mahdollista vain, jos molemmat haluavat jatkaa. Ulkopuolinen voi tietenkin arvostella lopputulosta, mutta aina ilman tosiasioita, sillä ulkopuolinen ei koskaan tiedä, millainen on kahden ihmisen välinen suhde oikeasti.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Toi on ihan totta. Ja vaikka itse olisi elänyt pitkässä rakkkausliitossa ja eronnut siitä, ei silti välttämättä voi ja osaa ymmärtää toisen ihmisen vastaavan prosessin läpikäymistä.
Harva osaa edes omalla kohdallaan sanoa, miten pitkään kenties on jo suhteen aikana työstänyt mahdollisesti eroa ja tunnesiteen katkaisemista. Sitä vähemmän voi tietää sitä toisen ihmisen kohdalla. Itse on voinut erota "tietoisen" eropäätöksen jälkeen vaikkapa muutamassa kuukaudessa, ja sitten ihmettelee, miksi joku toinen on vielä vuoden tai kahden päästä edelleen avo- tai avioliitossaan, vaikka jo aikaa sitten sanoi tietävänsä, että liitto on loppu.
Tämän asian tiedostamisesta on kenties apua kuitenkin.
Ei roikkumisessa ole mitään pahaa, jos verrataan sitä kakkosena olemiseen.
Kakkosena olo on ilmaista huoraamista, roikkuminen taas vaimona olemista.
Miksi kunnon naisten pitäisi selitellä huorille avioliittoaan?
mauton viesti.
Mauttomia ne on kakkosetkin.
Eikä edellinen ollut aikuinen. Plussasi itseään lapsellisesti.
Vastaan tähän, kyllä roikkuu kaksi, nimittäin exän rinnat.
Vaan katsopas itseäasi sullakin roikuu aika moni paikka, Tää näes kuuluu ikääntymiseen. Jos sun elämä on noista kiinni niin elä yksinäs ja kattele niitä omia roikkuvia paikkojas, niitä nääs miehillä on monen monta.
Ulkoinen asia ei kerro ihmisestä todellisuudessa yhtään mitään, siisteys toki kertoo. Mutta se tärkein on ihmisen elämisen taito ja kyky ihmisyyteen.
Ei roiku. Kävin kohotuksessa rahnuilla, jotka erossa nyhdin. Ex.
Pettävät ukkomiehet roikkuu aina jossain naisessa, kohde vain saattaa muuttua. Turhaan vaimot luulevat että seepra pääsee raidoistaan.
Pitkän vuosia kestäneen sivusuhteen aikana myös miehellä on tunneside kakkoseensa. Vaimon kanssa ollaan kun on kerran yhteen muutettu mutta kakkosestapa ei pääse henkisesti eroon. Monien on helppo huudella että jätä kakkonen tms. eipä onnistu helposti. Ilman taloudellisia seikkoja, helpompi olisi monessa tapauksessa erota vaimosta.
Ja pitkään jatkuneen avioliiton aikanako miehellä ei olisi tunnesidettä myös vaimoonsa?
Niinpä. Me roikumme edelleen toisissamme, koska emme ole edelleenkään valmiita luopumaan toisistamme lopullisesti.
En minä, joka olen katsonut miehen pitkää sivusuhdetta eikä mies, joka sitä suhdetta ylläpitää. Kun minä olen valmis luovuttamaan ja eroamaan, mies joutuu paniikkiin ja katkaisee taas suhteensa kakkoseen.
Kun mies on huomannut ettei eroa tälläkään kertaa tule, hän palaa taas kakkosensa helmaan. Minä taas sanon, joka ainoan käryn jälkeen, että ensi kärystä tämä loppuu. Kerta kerralta ero on kuitenkin lähempänä, lähempänä kuin mies edes aavistaa ja lähempänä kuin kakkonen toivoo.
Edelleen mies sanoo haluavansa vain jatkaa minun kanssani ja elää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja edelleen mies pyytää kakkosta odottamaan...
Se vaan pistää mietityttämään, että miten mies pystyy toisaalta tuosta vaan pettämään vaimoaan, ja toisaalta valehtelemaan kakkoselle suut ja silmät täyteen?! Että odota vielä hetki, ihan kohta hän eroaa. Sitten rakastellaan kakkosen kanssa jonka jälkeen mennään muina miehinä kotiin.
Se paha vaimo, tilanne johtuu vain siitä ettei miehelläsi tällä hetkellä ole vaihtoehtoja ;-) Sanoo että haluaa jatkaa kanssasi koska ei tällä hetkellä pysty sitä olotilaa muuttamaan, mutta arvaapa vaan haluaako oikeasti?
Ai katkaisee TAAS suhteensa kakkoseen? Mutta totta tosiaan, noinhan SINÄ uskot :DD Viimeksi kakkonen katkaisi suhteen mieheesi mutta sitähän mies ei tietenkään vaimolleen kerro. Perin kummallista ettei mies kakkosesta pääse eroon ei sitten millään. Sinusta ei pääse eroon monien syiden ( asuntolaina, jälkikasvu, rahat). Syynä ei ole rakkaus paitsi sinun taholtasi.
Tekstisi on ala-arvoista, mutta vastaanpa kuitenkin. Jos ymmärtäisit lukemaasi, niin ymmärtäisit myös sen, että en usko hetkeäkään suhteen loppuvan. Ja jos loppuukin, niin uusia naisia on aina tulossa. Lapselliset hymiösi vain vahvistavat mielikuvaani toisten naisten sielunelämästä.
Ja jos osaisit lukea sen takaa mitä en kirjoittanut, huomaisit myös, että en sanonut rakastavani miestäni enkä väitä myöskään mieheni rakastavan minua. Minusta ei pääse eroon, koska mies ei rakasta toista naista tarpeeksi.
Asuntolaina, lapsi ja rahat ovat vain tekosyy pelkurimiehelleni, josta ei koskaan ole tekemään ratkaisua.
Arvaav: ei halua.
No milläköhän hetkellä sillä niitä vaihtoehtoja olisi? Mitäköhän hetkeä se paha kakkonen odottaa? Sitä, että asuntolaina on maksettu vuonna 2015? Sitä, että lapsi menee yläasteelle? Sitä, että lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi? Sitä, että vaimo kuolee?
Miehet on tossa tilanteessa hyviä keksimään selityksiä: ensin on joulu, jota eiviitsi pilata, sitten vaimolla on rankkaa töissä, sitten tulee pääsiäinen, ylioppilasjuhlat, kesäloma, koulun alku, äidin 80-vuotisjuhlat ja jo vain taas ollaan joulussa!
Ja kakkonen uskoo ja odottaa!!!
kakkonen ei odota mahdollistavaa hetkeä, vaan mies eikä hänkään aio odottaa noin kauaa ;-)
Siinähän kakkonen odottaa ja odottaa luullen ettei mies aio enää kauaa odottaa. Sääliksi käy, kun elämänsä tuhlaa.
Mitä noita säälimään.Huonoihin naisiin ei kannata ajatusta uhrata.Itse on niin alas vajonnut.
Kakkonen roikkuu miehessä, mies roikkuu vaimossa ja vähän kakkosessa, vaimo roikkuu miehessä, mies roikkuu joskus kolmosessakin, kakkonen ja kolmonen muutamassa muussa miehessä välillä jos miestä ei näy. Ja kohtaa draamassa onkin jo kymmenen osapuolta.
Ainakin meillä kakkonen tarjoaa ihan kaiken. Ihanteellisen työmatkan, vaatehuollon, seuralaispalvelun, asunnon ja ruuan. Jos voisin tarjota nuo samat, niin tilanne olisi minun eduksi. Sen verran ymmärrän mieheni rakkaudesta kakkostaan kohtaan, sillä vieläkään hän ei tiedä mitä haluaa, sen kun vain siivettelee helpon elämän parissa. Kakkonen on aika alistuva.
Ap, käytit sanaa rakkausliitto. Etkö huomaa että sinulla on illuusio jota haluat ylläpitää etkä siksi pääse irti pettävästä miehestä. Rakkausliittoon ei kuulu pettäminen. Ihan varmasti itse koet liiton ns. rakkausliitoksi ja rakastat itse, mutta täytyyhän sinun tajuta ettei rakastamaansa ihmistä petetä ainakaan pitkällä rinnakkaissuhteella. Miehesi ei koe olevansa rakkausliitossa, ei petturi rakasta pettämäänsä ihmistä.
No tuota rakkauslätinästä ei mieheni ole koskaan innostunut, kun se tekee miehestä kuin miehestä nolon ja vastuuntunnottoman. Mitä tutummaksi tulet, sen nolommaksi muutut.
Hei oikeesti. Mies voi lähteä ihastuksen huumassa, mut ei se ole oikein miehekästä, Sen takia miehet kirjoittavat niin vähän täällä.
Kyllä, liittoni oli rakkausliitto. Valitettavasti tällä kanavalla liittoni perinpohjainen selvittäminen ei ole mahdollista. Ei kannata tehdä yleistyksiä toisten ihmisten elämästä, eikä ainakaan jos ei tunne heitä. 'pettäjä ei rakasta.' -yleistys on todettu vääräksi myös Revitty sydän - uskottomuuskirjassa. Joku pettäjä rakastaa puolisoaan, joku toinen taas ei. Tottakai, itse teko on äärimmäisen epäkunnioitettava. Siksi puolisoaan rakastavat kaiketi yrittävät usein salata uskottomuutensa, luulevat, että silloin eivät loukkaisi, vaikka sekään ei aina pidä paikkansa.
"puolisoaan rakastavat yrittävät salata uskottomuutensa.." uskotko itsekään tuohon roskaan mitä kirjoitat? Puolisoaan rakastavat eivät ole uskottomia. Puolisoaan rakastavat eivät salaile ja valehtele. Ihan sama mitä jossain kirjassa sanotaan, noita huuhaa-kirjojahan on maailma pullollaan ja ne ovat jonkun tietyn kirjoittajan subjektiivisesta näkökulmasta kirjoitettuja. Et halua myöntää itsellesi ettei miehesi rakasta sinua ja siksi roikut. Siinä on ongelmasi ydin. Selittelet asiat parhain päin koska pelkäät jäädä yksin. Oikea sana on läheisriippuvaisuus.
En roiku. Olen eronnut ja katkaissut kaikki välit mieheen. Rakkausliitto, oli.
Revitty sydän ei ole huuhaa - kirja, kirjoittajat on psykologeja ja kokeneita terapeutteja. Äänensä antavat myös erilaisten syiden vuoksi pettävät ihmiset. Kannattaa ensin lukea kirja ja sitten vasta arvostella sitä.
Jos ei mies rakasta vaimoaan kun kerran pettää niin ei se rakasta kakkostakaan kun kerran ei eroa vaimostaan. Muistetaan nyt kuitenkin se tosiasia miehen sielunelämästä että edelleenkin miehelle seksi ja rakkaus on ihan eri asioita. Toisen luona mies harrastaa toista ja toisen luona toista. Se jota paneskellaan enemmän on todennäköisesti vähemmän rakastettu? Miten ihmeessä täällä naiset tuntuu tietävän ketä se mies rakastaa ja kuka roikkuu missäkin? Ei vaimon ainakaan pitäisi miettiä mitään roikkumisia kun vaimon pitäisi ihan elää sitä avioliittoa siinä miehensä kanssa niinkuin on itse ajatellutkin elää. Se joka elää omien arvojensa mukaisesti itse uskollisena vaikka tulisikin petetyksi ei tee kennellekkään pahaa eikä roiku yhtään missään. Vaimohan on omasta tahdostaan alkanut vaimoksi joten eihän vaimona oleminen tarkoita roikkumista jos se mies kerran on sanonut sen tahdon. Jos mies lähtee pettämään niin se on miehen valinta ei vaimon. Jos kakkonen lähtee sählään jonkun toisen miehen kanssa sekään ei ole vaimon valinta. Ihan sama minun mielestäni mitä vaimo tekee sen jälkeen jos mies ei itse lähde. Miksi vaimo ei voisi käyttää muita etuja siinä tilanteessa hyödykseen kun se uskollinen mies on jo menetetty? Jos vaimon itsetunto kestää petetyksi tulemisen niin keskittyköön muihin asoioihin. Ei se ole roikkumista vaan asioiden tärkeysjärjestyksen muuttamista. Jos mies haluaa roikkua vaimossaan vaikka pitää kakkosta niin so? Mieshän siinä elää kaksoiselämäänsä.
Rakkautta ei ole stabiiliin olotilaan jääminen ja helpoimman vaihtoehdon valitseminen eli sen että pysyy samassa asunnossa, ei joudu kokemaan muuttamisen vaivaa, sukulaiset eivät leimaa vaimonsa hylkääjäksi jne. Vaimot kuvittelevat että kun mies ei kymmenien syiden takia jätä, tämä rakastaa vaimoaan. On iso asia lähteä tuntemattomaan, hylätä lapsensa, pistää elämä uusiksi, ihan jokaiselle, vaikka rakastaisi kakkosta jokainen järkevä ihminen miettii kaksi kertaa ennen kuin sen tekee. Rakkautta vaimoa kohtaan siinä ei ole mukana jos pitää samalla pitkäaikaista rinnakkaissuhdetta. Vain helppous.
Jokainen myös ymmärtää sen, että jos kakkostaan rakastaisi, niin lähtisi. Rakkaus kai menee kuitenkin helppouden edelle? Teidän on ihan turha taistella siitä, kumpaa mies rakastaa, kun ei se rakasta kumpaakaan, hölmöt.
Pitkissä, jopa monikymmenvuotisissa suhteissa puolisoiden välillä on pitkässä yhteisessä elämässä hioutunutta rakkautta. Pettämisen syitä ovat mm. elämän arkipäiväistyminen ja jännityksen hakeminen, ikäkriisit (vanhenemisen pelko), halu uusiin seksikokemuksiin, kun puolisolle ollaan oltu uskollisia niin kauan ja usein mukana on alkoholi. Pettäminen alkaa yksittäisellä kännireissumokalla. Kun ei jää kiinni, pettäminen pahenee, lopulta mukaan tulee myös kakkonen. Tällä polulla myös miehen alkoholinkäyttö kasvaa pikkuhiljaa. Kakkonen ei huomaa alkoholismia, sillä 30-50v miehen sairaus ei ole pitkällä, hän on yhä sosiaalinen ja iloinen, hurmaava seuramies. Silti, mies ei enää hallitse alkoholinkäyttöään eikä omaa elämäänsä, ja osaksi tästäkin syystä on riippuvainen vaimostaan, joka hoitaa kotitalouden ja pitää kulissit kunnossa.
Alkoholin varhaisvaiheessa mies haluaa todistaa, että on omilla jaloillaan seisova aikuinen. Silloin kakkossuhde, nainen, joka ymmärtää, rakastaa, ihailee ja katsoo miestä ylöspäin, on oiva itsepetos. Vaimolta kotona ei enää saa samaa sympatiaa. Uuden elämän aloittaminen eronneena, ’puhtaalta pöydältä’ näyttää miehestä ratkaisulta, sillä mies syyttää omista sisäisistä ongelmistaan yhä muita, siis avioliittoaan ja omaa vaimoaan.
Alkoholismin kehittyminen voi kestää 20-30v ja on näkyvä usein vasta, kun mies on 50-60v. Silloin hän on yksinäinen eronnut juoppo keskikaljabaarissa. Vasta siellä mies tunnustaa itselleen, että hänellä oli hieno vaimo, ja hän rakasti, mutta silti viina vei voiton, hän itse petti ja joi.
Ehkä kukaan teistä nuorista, jotka ette ymmärrä pitkän parin keskinäistä rakkautta, olette niin nuoria, ette vielä ole sellaista kokeneet. Maailma, rakkauskin on erilaista 50v kuin 30v. Mies voi rakastaa, mutta on voimaton viinan edessä ja elää elämänsä sen mukaan. Alkoholismisairaus on rakkautta suurempi voima, surullinen elämän totuus.
Teille nuorille kakkosille antaisin neuvon seurata pettäjämiehen suhdetta alkoholiin. Alkoholismin ymmärtäminen sen alkavassa, varhaisvaiheessa voi olla vaikeaa. Vakavassa parisuhteessa kumppanin viinaongelma kyllä selviää.
..kakkosille vielä. En tarkoita, että kaikki salasuhteet ovat alkoholiin sidonnaisia. Mutta jos tutustuit mieheen kapakassa, jos alkoholi on usein mukana tapaamisissanne, jos näet miestä toistuvasti humalassa, tai jos miehen, erittäin hauskat seuramiestarinat ovat usein viinaan liittyviä juttuja, niin hälytyskellosi voisivat alkaa soida. Kaikki ei ehkä ole niin kuin mies kertoo. Mies voi kertoa, että juo vain sinun kanssasi, koska on silloin vapaa-ajalla, ja päässyt vihdoin pois ahdistavasta kodista. Mutta oikeasti hän peittelee, että juo muuallakin.
Totta kirjoitat!
Alkoholismi ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat monen eron ja perhekriisin syynä. Seurauksia ovat naisjutut, psyykkiset ja fyysiset sairaudet, asioiden hoitamattomuus, raha ongelmat, sosiaaliset vaikeudet ym ym.
Olen itse seurustelusuhteessa samanikäiseen elävä ykkönen. Vähä väliä miesystäväni 60v tarttuu pulloon ja julkaisee suomi24:ssä profiilin, jonka kautta hän hankkii sympatiaa naisilta. Ja puhelinnumeroita. Ja valokuvia. Kun rahat ovat loppu, hän palaa luokseni, olen hänen tärkeimpänsä.
Itselleni olen tehnyt asian selväksi, minulla on tarvittaessa hänestä seuraa, hän pitäkööt yölliset soittajansa... En kärsi näistä miestäni havittelevista kakkosista. Kukaan ei ole täydellinen!
Profiilinimiä en ala tässä luettelemaan, mutta miehen etunimi alkaa H-kirjaimella ja asumme Varsinais-Suomesta.
Moraalisaarnat tämän lukeneet voivat osoittaa muualle,meillä tämä toimii näin.
Hyvä "kaksi roikkuu" näin se elämä vaan joskus menee!
Silloin pitää roikkua, jos viihtyy sellaisessa. Jos ei ole kiva roikkua, niin kannattaa katkaista suhde kuten mies, ja aloittaa uusi elämä. Tietenkin ensi iskun jälkeen ei heti kykene irroittamaan. Kyllähän monet elää kymmenet vuodet tällaisessa suhteessa, jossa roikutaan ja piinataan toinen toisiaan. Kuka nauttii mistäkin. Kun vaimon pettäminen selkenee miehelle, mies melko nopeasti käsittää, että se suhde on nyt pilalla eikä muuksi muutu. Mies heittää vaimon pihalle tai itse lähtee etsimään vihreämpiä niittyjä. Kun miehen petos paljastuu vaimolle, nainen kuvittelee voivansa korjata tilanteen. Nainen jää kertoilemaan tuntojaan ja kärsimystään kuvitellen, että mies muuttuisi. Miestä ne löpinät vain ottaa pannuun. Kun mies jää kiinni pettämisestä itse, hän ei voi lähteä, koska hän näyttäisi roistolta. Ensin petti ja sitten jätti.
"Kun mies jää kiinni pettämisestä itse, hän ei voi lähteä, koska hän näyttäisi roistolta."
Kaikkia väitteitäsi en jaa. Mutta tässa on tiettyä ajatusta, sillä ihmeellistä, mutta totta,a ainakin täällä juttuja lukiessa, on se että kärynnyt ei halua erota. Ajatuksesi voi selittää ainakin soin oman exäni käytöstä. Häpeähän tuossa on sitten miehen todellinen roikkumisen syy..
Käryttyään osa miehistä jää juuri tuon takia, että he ei näyttäisi ihan roistoilta. He säälivät vaimoa ja jäävät siksi. Sanovat, että vaimo ei selviäisi ilman miestä. Jotkut taas arvostavat varakkaan vaimon rahoja niin paljon, että eivät lähde siksi.
Säälistä oman itsekkään pettäjä-exäni kohdalla ei ollut kyse.Itsekkäät ja empatiakyvyttömät ihmiset eivät osaa sääliä kanssaihmisiään. Vaikka voivat kyllä kakkoselle tuollaisia hyviä tekosyitä selitellä ja näytellä näin hyvää ihmistä. Mutta puolison varakkuus on varmasti itsekkäälle oikea syy roikkua.
Niinhän se on. Mutta jos mies ei ole edes komea, ei siinä kannata roikkua.
Niin tai jos mies on surkea sängyssä, niin antaa mennä vaan.
Onko "roikkumista" haluta jatkaa avioliittoa miehen kanssa joka on usein pettänyt, pitänyt yhtä pidempääkin "rinnakkaissuhdetta" mutta joka on hyvä ystäväni?
Toki nyt vihdoin minullakin on oma salarakas, komea ja nuorempi, älykäs, vapaa.
Missä teen virheen? Haluan kaikille vain hyvää.
Rouvaedelleen, ratkaisuhan se tuokin on. Salarakkaan toisin sinuna vielä ihan julkiseksi tiedoksi liittoonne, sillä pettäjämiehesi olisi oikein hyvä tietää hänestä, vuoroinhan vieraissa käydään, on pettäjänkin hyvä ymmärtää karu totuus. Hyvää jatkoa sinulle!
Miksi rouva ei ota sitä komeaa, nuorempaa, älykästä ja vapaata kokonaan itselleen? Onko niin ettet voi luovuttaa miestäsi toiselle naiselle vaan roikut lahkeessa.
Olisin kyllä luovuttanut mutta ei hän sitten halunnutkaan? Meillä on myös paljon yhteisiä hyviä ystäviä joita emme kumpikaan halua menettää.
Kannattaa kerätä niin monta miestä, kuin vain saa hoideltua. Miksi antaa pois kotimies, jos sillä on edes jotain käyttöä kotosalla.
Ystävyys voi jatkua ilman avioliittoakin. Tietenkin se on paras ratkaisu, jos molemmat voi pitää myös omat salarakastajat. Se vain ei oikein tahdo toimia loppupeleissä. Tietenkin kuitenkin raha ratkaisee asian. Jos miehellä on rahat, niin älä kerro salarakkaastasi. Niin voit pitää molemmat ja saat nauttia rahoistakin. Se on tuplabonus.