En enään tiedä mitä tehdä, poikaystäväni jätti minut ja ruikutan häntä koko ajan takaisin. Mutta mikään ei auta.. En tiedä miten jaksan eteenpäin..onko kenelläkään muulla särkynyt sydän lähiaikoina? ja miten siitä eteenpäin osaisin jatkaa?
Kiperästi neuvoja kaipaava..
-tyttönen-
6204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse koskaan seurustelemattomana miehenä, voin sanoa, että älä valita. Olet jo kokenut rakkauden ja voit hyvin olla sinkkuna. Ihme läheisriippuvainen takertuja.
Itse haluaisin edes kerran kokeilla seurustelua, mutten ole kenellekkään kelvannut. Ja vastauksena kysymykseen, onko sydän särkynyt; no on, vaikka kuinka monta kertaa.
Miksi näin käy ihmisille.. Sitä voi vain ihmetellä. Itsekin valitin pari kuukautta sitten täällä omaa kohtaloani, kun naiseni lähti kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen toisen matkaan ja olen vasta 22-vuotias. Eli pitkä matka ja historia pyyhittiin pois hetkessä. Tekee kipeää ja kaikki muistuttaa entisestä. Kaiken salaisuus on vain eteenpäin kulkemisessa. Sinä et ole ihmisenä muuttunut lainkaan eikä arvosi ole vähentynyt tippaakaan. Olit yksin tai kaksin, sinä olet vain ja ainoastaan sinä. Pitää uskaltaa astua peilin eteen ja sanoa "minä rakastan sinua, enkä jätä ikinä". Menneeseen ei voi jäädä elämään, koska siellä oleva ihminen löytyy myös nykyisyydestä ja se ihminen tekee vielä samanlaisia urotöitä kuin ennenkin. Itse olen ajatellut ikävän hetkinä, että peilissä on sama ihminen, joka aikoinaan toimi junnujääkiekkojoukkueen kapteenina, kävi RUK:in ja opiskelee nyt yliopistossa. Se ihminen on saatanan vahva eikä sitä viedä pois, vaikka nurkissa pyörinyt kumppani lähti. Sinä olet sinä vain uuden haasteen edessä. Älä missään nimessä luovuta, vaan ajattele vain itseäsi. Sinä olet nyt tärkein, ja tulet aina olemaan. Voimia. Ja hyvää yötä
Kiitos ymmärryksestäsi, olen itsekkin vielä nuori ja vielä on toivottavasti nähtävää ja koettavaa.. Kaikkea hyvää myös sinulle, koita jaksaa eteenpäin, niin minäkin täällä yritän..hyvää yötä.
Oli ikävää lukea tekstiäsi "sisältä kuollut". Naiset osaavat olla todella julmia...:/
Ikäväähän se kaikki oli. Viimeiset yöt samassa sängyssä jne. mutta nyt se kaikki on takana ja elämä voittaa hiljalleen. Kyllä naiset osaavat olla julmia, mutta yhtä varmasti miehetkin osaavat. Joskus rakkaus ei vain riitä. Niin se vain rullaa. Parasta on vain olla miettimättä liikaa, se on varmin tapa musertaa sydän. Ja kyllä ketjun aloittanut tyttönenkin tästä selviää. Kunhan et ajattele liikaa menneisyyttä etkä murehdi tulevaisuutta. Se tulee sellaisena kuin tulee, ja nämä kokemukset opettavat ottamaan sen vastaan. Nyt koiran kanssa pulkkamäkeen. Halauksia ap:lle, päivä kerrallaan!